Witteveen-Kolkin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Witteveen-Kolkin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.10.2021
 
Witteveen-Kolk syndrome (WITKOS)
SIN3A-related intellectual disability syndrome

 

Lyhyesti

Witteveen-Kolkin oireyhtymä on harvinainen ja perinnöllinen hermoston kehityshäiriö. Oireina ilmenee kehitysviiveitä, jotka voivat vaikuttaa lapsen oppimiskykyyn. Lapsi voi olla hypotoninen ja hänen syömisensä ja kasvu voivat olla heikkoja aluksi. Oireyhtymään voi liittyä synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia. Useimmiten oireyhtymään liittyy oppimisvaikeuksia tai lievä kehitysvammaisuus. Käyttäytymisongelmia voi ilmetä. Myös sosiaalisten tilanteiden tulkinta voi olla haasteellista. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilta henkilöiltä, joilla on Witteveen-Kolkin oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Witteveen-Kolkin oireyhtymässä voi esiintyä kasvun hidastumaa ja ensimmäisten kuukausien aikana syömisongelmia. Puolella todetaan hypotonia eli alentunut lihasjänteys sekä mikrokefalia eli tavallista pienempi päänympärys. Kehitysviiveet voivat olla motorisia eli liittyä liikkumisen perustaitojen, kuten istumaan ja kävelemään oppimiseen. Motorisia kehitysviiveitä ilmenee noin puolella lapsista, joilla on Witteveen-Kolkin oireyhtymä.

Kasvonpiirteille ominaista ovat mm. pitkä ja kapea otsa, alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot, kolmiomaiset kasvot, terävä leuka ja ohut ylähuuli. Noin puolella todetaan mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys. Osalla pituuskasvu voi jäädä lyhyeksi. Mahdollisia voivat olla myös suulaen halkiot ja ylitaipuisat nivelet.

Huonokuuloisuutta esiintyy ja se voi olla tyypiltään sensorineuraalista eli sisäkorvaperäistä, konduktiivista eli välikorvaperäistä tai sekatyyppistä huonokuuloisuutta. Joillakin on todettu myös näköhäiriöitä, mutta potilaiden välillä näköhäiriöt eivät ole selkeästi yhteneväiset. 

Oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Mahdollinen kehitysvammaisuus on useimmiten lievää, mutta voi olla myös syvää. Yksilöllinen vaihtelu on siis suurta. Usein tietojenkäsittelynopeus on tavanomaista hitaampaa, mikä on syytä huomioida esimerkiksi uuden opettelussa. Joillakin on todettu epilepsiaa, mutta tarkempaa tietoa epilepsian luonteesta ei ole saatavilla.

Pienellä osalla voi ilmetä aivojen rakennepoikkeavuuksia, kuten aivokammioiden suuri koko, aivokurkiaisen poikkeavuudet, pikkuaivojen atrofia eli surkastuneisuus tai Chiarin tyyppi 1 malformaatio eli epämuodostuma, jossa pikkuaivojen alaosa työntyy kallonpohjan suuresta aukosta (Foramen magnumista) luiseen selkäydinkanavaan.

Kolmasosalla ilmenee psykiatrisia tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita, kuten keskittymiskyvyn puute, levottomuus, ylivilkkaus, autismikirjon häiriö sekä ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Myös aggressiivisuutta ja pakonomaista käyttäytymistä voi ilmetä. Masennus, psykoosi ja skitsoaffektiiviset häiriöt eli jaksottaiset häiriöt, joissa esiintyy samanaikaisesti merkittäviä mieliala- ja skitsofreniaoireita ovat mahdollisia. 

Synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia ovat mm. lantiomunuainen eli munuaisen sijainti lantiossa, sydämen eteiskammioväliaukko tai kammioväliseinäaukko, aorttaläpän paksuuntuma sekä kystoseele eli virtsarakon laskeuma ja/tai ureteroseele eli virtsanjohtimen laajentuma.

Oireyhtymän syy, perinnöllisyys ja yleisyys

Oireyhtymä johtuu SIN3A (Switchinsensitive 3 transcription regulator family member A)-geenin mutaatiosta kromosomissa 15 (15q24.2). Myös erikokoiset kromosomialueen 15q24 mikrodeleetiot eli häviämät (15q24-mikrodeleetio-oireyhtymä) voivat johtaa Witteveen-Kolkin oireyhtymään, jos niihin liittyy SIN3A-geenin deleetio. Usein 15q24-mikrodeleetio-oireyhtymässä kehitysvammaisuus on keskivaikeaa tai vaikeaa ja oireet ovat heterogeenisempiä eli epäyhteneväisempiä kuin Witteveen-Kolkin oireyhtymässä

SIN3A-geenistä valmistetaan SIN3A-nimistä proteiinia, joka mm. säätelee toisten geenien ilmentymistä eri puolilla kehittyviä aivoja. Näin ollen mm. neurologiset vaikeudet, esimerkiksi oppimisessa ja käyttäytymisessä, ajatellaan johtuvat SIN3A-geenin ja siitä valmistuvan proteiinin puutteellisesta toiminnasta.

Witteveen-Kolkin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Suurimmassa osaa oireyhtymä on syntynyt de novo-mutaation eli aivan uuden mutaation seurauksesta, eikä oireyhtymä ole siis periytynyt kummaltakaan vanhemmalta lapselle. Näissä tapauksissa oireyhtymän toistumistodennäköisyys perheessä on alle prosentin luokkaa. Jos jommallakummalla vanhemmista on SIN3A-geenin mutaatio perimässään, perheen todennäköisyys saada lapsi, jolla on Witteveen-Kolkin oireyhtymä, on 50 %. Tämä todennäköisyys on sama jokaisen raskauden kohdalla. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa vain muutamia tapauksia, joissa lapsi on perinyt lieväoireiselta vanhemmaltaan Witteveen-Kolkin oireyhtymän.

Oireyhtymän yleisyys on vähemmän kuin yksi vastasyntynyt lapsi miljoonaa vastasyntynyttä kohden ( <1 : 1 000 000). Witteveen-Kolkin oireyhtymä on siis erittäin harvinainen. Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut ainakin 40 henkilöä, joiden diagnoosiksi on asetettu Witteveen-Kolkin oireyhtymä. Oireyhtymää esiintyy miehillä ja naisilla tasapuolisesti.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin asettamisessa hyödynnetään kliinistä tutkimusta ja erilaisia perimäntutkimusmenetelmiä, kuten käytettävissä olevia hermoston kehityshäiriöön ja kehitysvammaisuuteen suunnattuja geenipaneeleja. Oikea diagnoosi mahdollistaa kohdistetumman seurannan ja hoidon, vaikkei Witteveen-Kolkin oireyhtymää voidakaan parantaa.

Witteveen-Kolkin oireyhtymän hoito on moniammatillista ja kunkin potilaan oireiden mukaista. Hoitoon osallistua mm. lastenlääkäri, perinnöllisyyslääkäri sekä psykiatri. Muut tarvittavat alan ammattilaiset määräytyvät potilaan oireiden mukaisesti ja voivat käsittää mm. neurologin, sisätauti- ja silmälääkärin. 

Lapsen kehitystä on seurattava ja mahdollista puheterapeutin antamaa tukea syömiseen ja esimerkiksi puheen opetteluun tarjotaan potilaan tarpeiden mukaan. Henkilöiden kykyä huolehtia itsestään on tarkoin tutkittava, koska Witteveen-Kolkin oireyhtymän oirekuvaan kuuluu usein hyvä sanallinen vuorovaikutus, mutta esimerkiksi suunnittelua vaativien tehtävien suorittamisessa voi olla haasteita. Tiedonkäsittelynopeuden hitaus on syytä huomioida lapsen oppimisen tukemisessa. Koska oireyhtymään liittyy puutteita sosiaalisessa havaitsemisessa ja kanssakäymisessä, sosiaalisten taitojen opettelu on tärkeää. Näihin voivat sisältyä mm. keinot, joilla toisten tunteiden havainnointia ja omien tunteiden itsesäätelyä kartutetaan. Kannustus toimia sosiaalisissa tilanteissa on tärkeää. Potilaan mielialaa on hyvä seurata säännöllisesti etenkin nuoruudessa.

Mahdollisten synnynnäisten sydämen, munuaisten ja virtsateiden rakennepoikkeavuuksien olemassaolo on tärkeä tutkia. Mahdollinen epilepsian hoito on oireiden mukaista. 

Eliniänodote

Pitkäaikaistutkimuksia Witteveen-Kolkin oireyhtymästä ei ole saatavilla. On todennäköistä, että monet tarvitsevat joissakin asioissa elinikäistä tukea. Koettuun elämänlaatuun vaikuttavat useat asiat, kuten mahdolliset psykiatriset tai neurologiset oireet.

Historia

Oireyhtymän kuvasivat Josefine S. Witteveen ja Sharon M. Kolk vuonna 2016.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

RareChromo.org: Witteveen-Kolk syndrome WITKOS (SIN3A gene variants)
Simons Searchlight.org: SIN3A-related syndrome

Facebookista löytyy "Witteveen-Kolk Syndrome (sin3a)"-niminen suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Witteveen-Kolk syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Witteveen-Kolk syndrome, WITKOS
L. C. M. van Dongen, E. Wingbermühle, A. J. M. Dingemans, A. G. Bos-Roubos, K. Vermeulen, M. Pop-Purceleanu, T. Kleefstra, J. I. M. Egger. Behavior and cognitive functioning in Witteveen-Kolk syndrome. American Journal of Medical Genetics. 2020: 182 (10), 2384-2390. https://doi.org/10.1002/ajmg.a.61775

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus