AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Wiskott-Aldrichin oireyhtymä

NORIO-KESKUS TIETOLEHTINEN | Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsaukseksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota

Wiskott-Aldrichin oireyhtymä

Noriokeskus

Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen 22.2.2019

ORPHA: 906

Avainsanat; Wiskott-Aldrichin oireyhtymä, Wiskott-Aldrich syndrome (WAS)

Lyhyesti


Wiskott-Aldrichin oireyhtymä (Wiskott-Aldrich syndrome)  on synnynnäinen, periytyvä immuunijärjestelmän häiriö, jonka oireita ovat verihiutaleitten eli trombosyyttien vähyys (trombopenia) ja siitä johtuva verenvuototaipumus, hankala atooppinen ihottuma, taipumus sairastua tulehdustauteihin sekä alttius ns. autoimmuunitauteihin ja pahanlaatuisiin kasvaimiin. Tauti on saanut nimensä kahden lääkärin mukaan, jotka aikoinaan kuvasivat ensimmäisiä tällaisia potilaita lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Oireet ja löydökset


Ensimmäiset oireet ilmenevät jo pikkuvauvana. Yleensä aivan ensimmäiseksi havaitaan verenvuotoja, joiden syyksi paljastuu trombosyyttien niukkuus eli trombosytopenia.  Trombosyytit ovat myös normaalia pienempiä (mikrotrombopenia). Muita imeväisiän oireita ovat hankala atooppistyyppinen ihottuma ja sitkeät hengitystieinfektiot. Myöhemmin ilmenee taipumus autoimmuunitauteihin sekä pahanlaatuisiin erityisesti imukudoksen ja vertamuodostavan kudoksen kasvaimiin.

Wiskott-Aldrichin oireyhtymässä sekä veren valkosolujen, T- ja B-lymfosyyttien että verihiutaleitten eli trombosyyttien toiminta on vakavasti häiriintynyt. Trombosyyttejä on vähän ja ne ovat normaalia pienempiä. Lymfosyyttienkin rakenne on poikkeava, niiden määrä voi olla normaalia pienempi, eivätkä ne kykene kunnolla puolustamaan elimistöä taudinaiheuttajia vastaan. Immunoglobuliineissa on myös poikkeavuutta eikä elimistö kykene tekemään vasta-aineita ns. polysakkaridiantigeeneille. Siksi eräiden rokotteitten teho jää huonoksi.

Noin neljännekselle potilaista kehittyy jokin autoimmuunitauti (niveltulehdus, suolitulehdus, verisuonitulehdus, munuaistulehdus) ja samoin noin neljännekselle pahanlaatuinen lymfaattisen tai vertamuodostavan kudoksen sairaus. Astmaa ja allergioita on noin joka kymmenennellä.

Etiologia eli taudin syy


Wiskott-Aldrichin oireyhtymä on perintötekijöistä eli geeneistä johtuva sairaus. Se periytyy X-kromosomaalisesti eli sukupuoleen liittyvästi peittyvästi. Tässä periytymistavassa vain pojat sairastuvat.

Sukupuoleen liittyvä periytyminen on yleensä peittyvää, eli yksikin normaali geeni riittää pitämään henkilön terveenä. Naisilla on kaksi X-kromosomia, joten X-kromosomissa sijaitsevia geenejä heillä on aina kaksi. Miehillä on vain yksi X-kromosomi, joten virheellisen X-kromosomisen geenin perineellä miehellä ei ole lainkaan vastaavaa normaalia geeniä. Oireettomat tai erittäin lieväoireiset naiset saattavat olla virheellisen geenin kantajia ja siirtää sen osalle poikalapsistaan. Kantajanaisen pojilla on 50%:n riski sairastua ja tyttärillä 50%:n riski periä taudin geeni ja olla siis tautigeenin kantajia. Sairaan miehen kaikki lapset ovat terveitä, mutta kaikki tyttäret ovat tautigeenin kantajia. Tälle periytymistavalle on tyypillistä uudet mutaatiot, eli osa potilaista tai kantajista ei olekaan perinyt virheellistä geeniä vanhemmaltaan, vaan virhe on syntynyt uuden mutaation seurauksena sukusolun (munasolun tai siittiön) muodostuessa. Ei tiedetä syytä siihen miksi tällaisia uusia mutaatioita syntyy

Wiskott-Aldrichin oireyhtymä johtuu X-kromosomissa olevan WAS-geenin mutaatioista. Oireyhtymää aiheuttavat mutaatiot, jotka estävät kyseisen geenin toiminnan. Geenissä tiedetään esiintyvän myös vähäisempiä mutaatioita, jotka vain hiukan häiritsevät geenin toimintaa ja johtavat lievempään tautiin.

Yleisyys


Wiskott-Aldrichin oireyhtymä on hyvin harvinainen. Sitä esiintyy eri väestöissä ja esiintyvyydeksi on arvioitu noin 1-10/ 1 000 000 poikalasta. Tämän mukaan Suomessa ei syntyisi tätä tautia sairastavaa poikaa läheskään joka vuosi.

 

Diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

 

Kun vauvaikäisen pojan vuototaipumuksen syytä etsitään, havaitaan veritutkimuksessa trombosyyttien vähäinen määrä ja niiden pienikokoisuus. Nämä herättävät epäilyn Wiskott-Aldrichin taudista. Diagnoosi varmistetaan geenitestillä. Kun pojalta löytyy mutaatio WAS-geenissä, on diagnoosi varmistunut. Perheen perinnöllisyysneuvonnan takia on syytä etsiä kyseistä mutaatiota myös äidiltä. Jos häneltä sellainen löytyy, on perheen jokaisella tulevalla pojalla yhtä suuri mahdollisuus periä tuo mutaatio ja siis sairastua tai olla sitä perimättä. Perheen tytöillä puolestaan on 50%:n todennäköisyys olla taudin kantajia. Näistä asioista keskustellaan tarkemmin perinnöllisyysneuvonnassa.

Jos perheen äiti on tautigeenin kantaja, saattaa perhe tällaisen vaikean sairauden kohdalla miettiä sikiödiagnostiikan mahdollisuutta. Mutaatio voidaan todeta jo raskausaikana. Tavallisimmin sikiötutkimus tehdään 11. raskausviikolla otettavasta istukkanäytteestä, jolloin raskaus on vielä mahdollista keskeyttää. Näistäkin vaihtoehdoista keskustellaan perinnöllisyysneuvonnassa.

Hoito ja kuntoutus


Wiskott-Aldrichin tautia sairastavaa henkilö tulee aina hoitaa yksikössä, jonka erityisosaamiseen kuuluu kantasolusiirrot. Lapsipotilaiden hoito on keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan.

Potilaiden oireita hoidetaan monin tavoin. Erityisesti toistuvat tulehdustaudit vaativat huolellista hoitoa ja usein toistuvia antibioottikuureja. Hoitoon on myös liitetty pernan poistaminen, mikä usein helpottaa trombosyyttien puutetta. Potilaille on annettu toistuvasti immunoglobuliineja parantamaan vastustuskykyä. Näillä keinoin taudin ennuste kuitenkin säilyy huonona. Nykyään hoitovaihtoehtona harkitaan aina kantasolusiirtoa. Tällä hoidolla pyritään saamaan potilaan elimistöön normaalisti toimivia trombosyyttejä ja veren valkosoluja, jotta hänen oma elimistönsä pystyisi toimimaan normaaliin tapaan. Kantasolusiirroilla potilaiden ennuste onkin parantunut huomattavasti. Samanaikaisesti tapahtuu kehitystyötä ns. geeniterapian eri osa-alueilla. Näillä vasta tulossa olevilla hoidoilla pyritään korjaamaan geenin mutaatio potilaan omissa soluissa.

Perheiden tuki


Wiskott-Aldrichin oireyhtymää sairastaville tai heidän perheilleen ei ole omaa potilasyhdistystä Suomessa. Hyödyllistä vertaistukea saattaa saada Immuunipuutospotilaiden yhdistyksen kautta, samoin kuin Suomen Ultraharvinaiset -yhdistyksen kautta.

Norio-keskus puolestaan ylläpitää vertaistukirekisteriä ja Norio-keskuksen periytyvyysneuvojaan voi ottaa yhteyttä kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.   

Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Periytyvyysneuvojan palvelut puh. 044 5765 439

Internet-sivuja

Immuunipuutospotilaiden yhdistys

Orphanet: Wiskott-Aldrich syndrome

Genetics Home Reference: Wiskott-Aldrich syndrome 

 

Norio-keskus

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

norio-keskus@rinnekoti.fi

020 638 5533

Noriokeskus
Noriokeskus