Usherin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Usherin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 28.11.2019

 
Retinitis Pigmentosa-Deafness Syndrome

 

Lyhyesti

Usherin oireyhtymä on yleisin perinnöllinen kuulonäkövammaisuutta aiheuttava oireyhtymä. Se jaetaan neljään eri kliiniseen alatyyppiin, joista tyyppi III lukeutuu suomalaiseen tautiperintöön. Usherin oireyhtymään liittyy etenevä sisäkorvaperäinen kuulon alenema tai syntymäkuurous ja etenevä retinitis pigmentosa eli silmän verkkokalvon rappeuma tai nk. pigmenttisurkastuma. Verkkokalvon surkastuma voi johtaa muutamien vuosikymmenten kuluttua näkökyvyn menetykseen. Usherin oireyhtymässä todetaan usein myös sisakorvan vestibulaari- eli tasapainoelimen toimintahäiriöitä. Älykkyys on normaalia. Usherin oireyhtymän puhkeamisikä vaihtelee. Usein keski-ikäisillä on vaikea kuulovamma. Usherin oireyhtymän syntyyn on yhdistetty noin kymmenen eri geenin mutaatiot.

Oireet ja löydökset

Sensorineuraalinen kuulovika johtuu sisäkorvan kyvyttömyydestä välittää kuulosignaaleja aivojen kuuloalueille. Kuurous voi olla synnynnäistä tai kuulon heikkeneminen voi alkaa lapsuudessa. Kuulovamma on etenevä ja symmetrinen eli se käsittää molemmat korvat. Usherin oireyhtymässä myös sisäkorvan tasapainoelin voi olla vaurioitunut, mikä vaikeuttaa tasapainon ylläpitämistä eri tilanteissa.

Silmän verkkokalvon rappeumassa silmän verkokalvon aistinsolut rappeutuvat, mikä johtaa toimivien aistinsolujen määrän vähenemiseen ja lopulta näkökyvyn menetykseen. Vanhemmat huomaavat usein lapsen toimimisen hankaloituneen hämärässä, mikä on viite hämäränäkökyvyn heikentymisestä. Muita verkkokalvon rappeuman oireita ovat kirkkaassa valossa häikäistyminen, hidastunut silmän mukautuminen muuttuneisiin valaistusolosuhteisiin sekä vaikeus nähdä vähäisiä kontrasteja ja liikettä. Myös kaihi, värinäkökyvyn heikkeneminen ja sokeat pisteet ääreisnäkökyvyssä ovat tyypillisiä oireita. Ajan myötä näkökenttä kaventuu putkinäöksi, jossa vain pieni osa keskeistä näkökenttää on enää jäljellä. Verkkokalvon rappeuma johtaa lopulta sokeutumiseen, jonka ajankohta vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen jopa perheenjäsenten kesken.

Usherin oiretyhmään ei liity muita sairauksia tai vammoja, mutta se ei myöskään poissulje niiden esiintymistä.

Tyyppi I
Usherin oireyhtymä tyyppi I:ssä kuurous on synnynnäistä, ja se diagnosoidaan usein ensimmäisten elinkuukausien aikana. Varhainen verkkokalvon rappeuma kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana, mutta usein kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Näkökyvyn eri osa-alueet ovat 30-40 -vuotiaalla useimmiten jo vaikeasti heikentyneet. Sisäkorvan tasapainoelinten toimimattomuus johtaa mm. pään liikkeiden säätelyn vaikeuteen ja hankaloittaa mm. istumista, kävelemistä, pyöräilyä, luistelua, hiihtoa ja hämärässä liikkumista. Tyyppi I jaetaan oireyhtymän taustalla olevan geenimuutoksen perusteella edelleen 6-8 eri alatyyppiin.  

Tyyppi II
Usherin oireyhtymä tyyppi II:ta luonnehtii kuulonnäkövammaisuus. Vastasyntyneillä voi olla keskivaikea tai vaikea kuulon alenema. Heikkokuuloisuus voi edetä hyvin hitaasti kuurouteen. Verkkokalvon rappeuma kehittyy 10-20 ikävuoden tietämillä. Usein näköpulmat kehittyvät hitaammin kuin Usherin oireyhtymä tyyppi I:ssä ja ne ovat mahdollisesti lievempiä kuin muissa Usherin oireyhtymän tyypeissä. Sisäkorvan tasapainoelimen toiminta on normaalia.

Tyyppi III
Usherin oireyhtymä tyyppi III kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Alunperin sitä esiintyi alueellisesti eniten itäsuomalaisilla. Usherin oireyhtymätyyppi III:ä on tavallista enemmän myös Aškenasijuutalaisilla. Useimmissa tapauksissa vastasyntyneet kuulevat normaalisti, eikä puheen kehittyminen viivästy. Tavallisesti kuulonalenema alkaa lapsuudessa tai murrosiässä ja johtaa kuulon menetykseen keski-ikään mennessä. Ensioireina todetaan yleensä heikko hämäränäkö. Näkövamma muuttuu invalidisoivaksi noin 32-38 vuoden iässä. Noin puolella tyyppi III-tapauksista tasapainoelinten toiminta on heikentynyt. Tästä seuraa mm. haasteita ylläpitää tasapainoa eri tilanteissa. Motorinen eli liikkeen hallintaan liittyvä kehitys on monilla normaalia.

Tyyppi IV
Usherin Usherin oireyhtymä tyyppi IV kuvattiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa vuonna 2018. Tässä epätyypillisessä Usherin oireyhtymämuodossa verkkokalvon rappeuma ja usein myös etenevä sensorinauraalinen kuulonmenetys ilmaantuvat verrattain myöhään. Tyyppiin IV ei liity tasapanioelimen toimintahäiriöitä.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Usherin oireyhtymän voi aiheuttaa useiden geenien muutokset eri kromosomipaikoissa. Kaikkien näiden geenien geenituotteet ovat tärkeitä sisäkorvan kuuloaistia aivoihin välittävien kuuloaistisolujen nk. karvosolujen normaalille toiminnalle sekä silmän verkkokalvon näköaistia välittävien solujen, sauvojen ja tappien, toiminnalle.

Suomalaiseen tautiperimään johtava geenimuutos sijaitsee kromosomissa 3 (3q21.1). Suomalainen valtamutaatio todetaan 98 % tapauksista CLRN1-geenin pistemutaationa c.528T>G(p.Tyr176Ter). Suomessa on todettu myös harvinainen c.359T>A(p.Met120Lys)-pistemutaatio. Valtamutaation löytyminen molemmista vastinkromosomeista tai valtamutaation ja harvinaisen pistemutaation yhdistelmä nk. yhdistelmäheterotsygotia johtaa Usherin oireyhtymään. Jos mutaatio löytyy vain toisesta vastinkromosomista, henkilö on oireyhtymän kantaja.

Oheiseen taulukkoon on koottu eri Usherin oireyhtymä tyyppeihin johtavat geenimutaatiot kromosomialueineen.

 
Usherin oireyhtymä tyyppi    Geenit ja niiden kromosomialueet
Tyyppi I

   MYO7A (USH1B) (11q13.5),
   CDH23 (10q22.1),
   PCDH15 (USH1F) (10q21.1),
   SANS (USH1G) (17q25.1),
   CIB2 (15q25.1)

Lisäksi kaksi tuntematonta geeniä kromosomialueilta
   21q21.3 ja
   10p11.21-q21.1

 

Tyyppi II

   USH2A (1q41),
   GPR98 (5q14.3),
   DFNB31 (9q32 )

 

Tyyppi III

   CLRN1 (3q25.1)
   HRS (5q31.3)

Tyyppi IV

   ARSG (17q24.2)


Usherin oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä on oltava Usherin oireyhtymän aiheuttavat geenimuutokset kahdessa Usherin oireyhtymään liittyvässä vastingeenissä tai yhdessä toisen mutaation kanssa nk. yhdistelmäheterotsygotiana.

Oireyhtymän esiintyvyys on Euroopassa 1:20 000 – 1: 30 000 luokkaa. Usherin oireyhtymä tyyppiä I esiintyy noin 40 %, tyyppiä II noin 60 % ja tyyppiä III noin 3 % kaikista Usherin oireyhtymätapauksista maailmalla. Tyyppi III on kaikkein harvinaisin Usherin oireyhtymämuoto, mutta Suomessa se käsittää noin 40 % kaikista oireyhtymätapauksista. Potilaita Suomessa on noin 300 henkilöä, ja vuosittain uusia tapauksia todetaan 2-3.

Diagnoosi ja hoito

Usher-diagnoosiin päädytään tasapaino- ja kuulontutkimusten sekä näkökyvyn eri osa-alueita mittaavien silmätutkimusten perusteella. Magneettikuvauksissa nähdään keskushermostossa tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, jotka vaihtelevat Usherin alatyypin mukaan. Usein vanhemmat havaitsevat lapsen poikkeavan käytöksen pimeässä jo ensimmäisten vuosien aikana. Sisärkorvaperäinen kuulovika todetaan usein jo ennen kouluikää. Diagnoosi voi viivästyä, koska kliinisiä oireita ei ole tai ne ilmaantuvat vasta myöhemmällä iällä. Tällöin ei välttämättä osata heti epäillä Usherin oireyhtymää. Geenitestin tulokset vahvistavat diagnoosin.

Erotusdiagnoosissa  on otettava huomioon raskaudenaikainen vihurirokko sekä ne oireyhtymät, joihin liittyy mm. näkö- ja kuulopulmia. Tällaisia ovat muun muassa MIDD (Maternally Inherited Diabetes and Deafness) eli mitokondriaalinen diabetes-kuurousoireyhtymä, Kearns-Sayren oireyhtymä ja joskus harvoin Refsumin tauti sekä keskivaikea Alströmin oireyhtymä.

Hoito on oireiden mukaista ja moniammatillista. Sekä näkö- että kuuloaistin pulmat tuovat monia haasteita mm. kommunikointiin, oppimiseen sekä arjessa toimimiseen. Kommunikaatiota edistäviin toimiin on ryhdyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin näkö- ja kuuloaisti heikkenevät merkittävästi. Kuulolaitteista tai sisäkorvaistutteesta voi olla hyötyä etenkin lapsille, joilla on tyyppi I Usherin oireyhtymä tai aikuisille, joilla on Usherin oireyhtymä tyyppi III ja jotka aikaisemmin ovat kuulleet. Viittomakielen tai taktiilien viittomien opettelu on tärkeää, ennen kuin näkökyky on jo merkittävästi huonontunut. Taktiiliviittomien käyttö mahdollistaa kommunikaation myös tilanteissa, joissa ei voi nähdä tai kuulla hyvin, kuten hämärässä ja kovassa taustamelussa. Tulevaisuudessa geeniterapia, verkkokalvoimplantit ja keskushermostoa suojaavat lääkeaineet voivat olla osa Usherin oireyhtymän hoitoa. 

Eliniän ennuste

Eliniänodote on normaali.

Historia

Albrecht von Graefe kuvasi Usherin oireyhtymän piirteitä jo vuonna 1858. Hän havaitsi oireyhtymän olevan yleinen etenkin Berliinin juutalaisten keskuudessa. Oireyhtymä on saanut nimensä skotlantilaisen silmälääkäri Charles Usherin mukaan, joka vuonna 1914 painotti löydöksissään oireyhtymän periytyvää luonnetta ja havaitsi sen periytyvän autosomissa resessiivisesti.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta
 

Aiheesta muualla 

Kokemustietoa Usherin oireyhtymästä:

Helsingin Sanomat (2019): Kuurosokea Milla Lindh tuntee ilmavirran, kun joku kulkee äänettömästi ohi: Kuvataiteilijan näön ja kuulon vei yksi suomalaisten 2omista" taudeista.
Kirkko ja kaupunki (2016): Usherin oireyhtymää sairastava Joel Ylivuori eo murehdi tulevaa
Yle (2011): Veeralla on Usher-syndrooma

Suomen Kuurosokeat ry
Kuuloavain.fi: Usherin oireyhtymä

Socialstyrelsen: Ushers syndrom
Genetics Home Reference: Usher Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Usher Syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla "Usher syndrome" useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä keskusteluryhmiä oireyhtymää sairastavan läheisille. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Usher syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Usher syndrome, type I; USH1Usher syndrome, type IIA; USH2A
Usher syndrome, type IIIA; USH3A, Usher syndrome type IV; USH4 sekä CLARIN 1; CLRN1
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus