Usherin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Usherin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 23.10.2019

 
Retinitis Pigmentosa-Deafness Syndrome

Lyhyesti

Usherin oireyhtymä on yleisin perinnöllinen kuurosokeusoireyhtymä. Se jaetaan kolmeen eri kliiniseen alatyyppiin, joista tyyppi III lukeutuu suomalaiseen tautiperintöön. Usherin oireyhtymään liittyy sisäkorvaperäinen kuulon heikkeneminen tai syntymäkuurous ja retinitis pigmentosa eli silmän verkkokalvon rappeuma tai nk. pigmenttisurkastuma. Verkkokalvon surkastuma johtaa lopulta näkökyvyn menetykseen. Älykkyys on yleensä normaalia, mutta Usherin oireyhtymään voi liittyä myös kehitysvammaisuutta. Usherin oireyhtymän puhkeamisikä vaihtelee. Usein keski-ikäiset ovat vaikeasti kuulonäkörajoitteisia. Noin kymmenen eri geeniä voivat aiheuttaa Usherin oireyhtymän.

Oireet ja löydökset

Sensorineuraalinen kuulonmenetys johtuu sisäkorvan kykenemättömyydestä välittää kuulosignaaleja aivojen kuuloalueille. Kuurous voi olla synnynnäistä tai heikkokuuloisuus voi alkaa lapsuudessa tai vasta sen jälkeen. Kuulorajoitteisuus on symmetristä eli se käsittää molemmat korvat.

Usherin oireyhtymässä myös sisäkorvan tasapainoaisti voi olla vaurioitunut.

Silmän verkkokalvon rappeumassa tai nk. pigmenttisurkastumassa pigmenttejä kertyy verkkokalvoon. Tämä johtaa verkkokalvon rappeutumiseen ja lopulta näkökyvyn menetykseen. Näön heikkenemiselle on tyypillistä kaihi, hämäränäön heikentyminen, sokeat pisteet ääreisnäkökyvyssä, näkökenttien supistuminen ja putkinäkö, jossa vain pieni osa keskeistä näkökenttää on enää jäljellä, sekä sokeutuminen. Täydellisesti näkökyky voidaan menettää jo varhaislapsuudessa.

Tyyppi I
Usherin oireyhtymä tyyppi I:ssä kuurous on synnynnäistä, ja se diagnosoidaan usein viimeistään lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Varhainen verkkokalvon rappeuma kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana, mutta viimeistään kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Näkökyky on useimmiten 30-40 -vuotiaalla jo vaikeasti vaurioitunut. Sisäkorvan tasapainoelinten toimimattomuus johtaa mm. pään liikkeiden säätelyn vaikeuteen ja hankaloittaa mm. istumista, kävelemistä, pyöräilyä ja hämärässä liikkumista. Usein kävelytaito opitaan noin 18-24 kuukauden iässä. Tyyppi I jaetaan oireyhtymän taustalla olevan geenimuutoksen perusteella edelleen 6-8 eri alatyyppiin.  

Tyyppi II
Usherin oireyhtymä tyyppi II:ta luonnehtii kuulonmenetys, joka tapahtuu puheenkehityksen jälkeen. Vastasyntyneillä voi olla keskivaikeaa tai vaikea kuulon alenema. Heikkokuuloisuus voi edetä hitaasti kuurouteen. Verkkokalvon pigmenttisurkastuman tyyppinen verkkokalvonrappeuma kehittyy 10-20 ikävuoden tietämillä. Usein näköpulmat kehittyvät hitaammin kuin Usherin oireyhtymä tyyppi I:ssä. Sisäkorvan tasapainoelinten toiminta on normaalia.

Tyyppi III
Usherin oireyhtymä tyyppi III kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, ja sitä esiintyy alueellisesti eniten itäsuomalaisilla ja mm. Aškenasijuutalaisilla. Näkö- ja kuulokyvyn heikkeneminen tapahtuu monilla myöhemmin kuin tyypissä I ja II. Useimmissa tapauksissa vastasyntyneet kuulevat normaalisti, eikä puheen kehittyminen ole yleensä viivästynyt. Tavallisesti kuulonalenema alkaa lapsuudessa tai murrosiässä ja johtaa kuulon menetykseen keski-ikään mennessä. Verkkokalvon rappeuma diagnosoidaan monesti kuuroutumisen jälkeen. Ensioireina todetaan yleensä heikko hämäränäkö. Näkövamma muuttuu invalidisoivaksi noin 32-38 vuoden iässä. Noin puolella tyyppi III-tapauksista esiintyy heikentynyttä tasapainoelinten toimintaa, joka aiheuttaa mm. huimausta. Motorinen eli liikkeen hallintaan liittyvä kehitys on monilla normaalia.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Usherin oireyhtymän voi aiheuttaa useiden geenien muutokset eri kromosomipaikoissa. Kaikkien näiden geenien geenituotteet ovat tärkeitä sisäkorvan kuuloaistia aivoihin välittävien kuuloaistisolujen nk. karvosolujen normaalille toiminnalle sekä silmän verkkokalvon näköaistia välittävien solujen, sauvojen ja tappien, toiminnalle.

Suomalaiseen tautiperimään johtava geenimuutos sijaitsee kromosomissa 3 (3q21.1). Suomalainen valtamutaatio todetaan 98 % tapauksista CLRN1-geenin pistemutaationa c.528T>G(p.Tyr176Ter). Suomessa on todettu myös harvinainen c.359T>A(p.Met120Lys)-pistemutaatio. Valtamutaation löytyminen molemmista vastinkromosomeista tai valtamutaation ja harvinaisen pistemutaation yhdistelmä nk. yhdistelmäheterotsygotia johtaa Usherin oireyhtymään. Jos mutaatio löytyy vain toisesta vastinkromosomista, henkilö on oireyhtymän kantaja.

Usherin oireyhtymän tyypit
Tyyppi    Geenit ja kromosomialueet
I

   MYO7A (USH1B) (11q13.5),
   CDH23 (10q22.1),
   PCDH15 (USH1F) (10q21.1),
   SANS (USH1G) (17q25.1),
   CIB2 (15q25.1)

Lisäksi kaksi tuntematonta geeniä kromosomialueilta
   21q21.3 ja
   10p11.21-q21.1

II    USH2A (1q41),
   GPR98 (5q14.3),
   DFNB31 (9q32 )
III    CLRN1 (3q25.1)
   HRS (5q31.3)


Oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä on oltava Usherin oireyhtymän aiheuttavat geenimuutokset kahdessa Usherin oireyhtymään liittyvässä vastingeenissä tai yhdessä toisen mutaation kanssa nk. yhdistelmäheterotsygotiana.

Oireyhtymän esiintyvyys on Euroopassa 1:20 000 – 1: 30 000 luokkaa. Usherin oireyhtymä tyyppiä I esiintyy noin 40 %, tyyppiä II noin 60 % ja tyyppiä III noin 3 % kaikista Usherin oireyhtymätapauksista maailmalla. Tyyppi III on kaikkein harvinaisin Usherin oireyhtymämuoto, mutta Suomessa se käsittää noin 40 % kaikista oireyhtymätapauksista. Potilaita Suomessa on noin 300-350 henkilöä, ja vuosittain uusia tapauksia todetaan 2-3.

Diagnoosi ja hoito

Usher-diagnoosiin päädytään tasapaino- , kuulo- ja silmätutkimusten sekä geenitestien perusteella. Magneettikuvauksissa nähdään keskushermostossa tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, jotka vaihtelevat Usherin alatyypin mukaan. Diagnoosi voi viivästyä, koska kliinisiä oireita ei ole tai ne ilmaantuvat vasta myöhemmällä iällä. Tällöin ei välttämättä osata heti epäillä Usherin oireyhtymää. Geenitestin tulokset vahvistavat diagnoosin.

Erotusdiagnoosissa  on otettava huomioon raskaudenaikainen vihurirokko sekä ne oireyhtymät, joihin liittyy mm. näkö- ja kuulopulmia. Tällaisia ovat mm. MIDD (Maternally Inherited Diabetes and Deafness) eli mitokondriaalinen diabetes-kuurousoireyhtymä, Kearns-Sayren oireyhtymä ja joskus harvoin Refsumin tauti sekä keskivaikea Alströmin oireyhtymä.

Hoito on oireiden mukaista ja moniammatillista. Sekä näkö- että kuuloaistin pulmat tuovat monia haasteita mm. kommunikointiin, oppimiseen sekä arjessa selviämiseen. Kommunikaatiota edistäviin toimiin on ryhdyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin näkö- ja kuuloaisti heikkenevät merkittävästi. Kuulolaitteista tai sisäkorvan istutteista voi olla hyötyä etenkin lapsille, joilla on tyyppi I Usherin oireyhtymä, tai aikuisille, joilla on Usherin oireyhtymä tyyppi III ja jotka aikaisemmin ovat kuulleet. Viittomakielen opettelu tai taktiilien viittomien käyttö, silloin kun näkökyky on jo merkittävästi huonontunut, on erityisen tärkeää. Tulevaisuudessa geeniterapia, keinonäkö ja keskushermostoa suojaavat lääkeaineet voivat olla osa Usherin oireyhtymän hoitoa. 

Eliniän ennuste

Eliniänodote on normaali.

Historia

Albrecht von Graefe kuvasi Usherin oireyhtymän piirteitä jo vuonna 1858. Hän havaitsi oireyhtymän olevan yleinen etenkin Berliinin juutalaisten keskuudessa. Oireyhtymä on saanut nimensä skotlantilaisen silmälääkäri Charles Usherin mukaan, joka vuonna 1914 painotti löydöksissään oireyhtymän periytyvää luonnetta ja havaitsi sen periytyvän autosomissa resessiivisesti.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta
 

Aiheesta muualla 

Kokemustietoa Usherin oireyhtymästä: Kirkko ja kaupunki (2016): Usherin oireyhtymää sairastava Joel Ylivuori eo murehdi tulevaa
Yle (2011): Veeralla on Usher-syndrooma

Suomen Kuurosokeat ry
Kuuloavain.fi: Usherin oireyhtymä

Socialstyrelsen: Usherin oireyhtymä
Genetics Home Reference: Usher Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Usher Syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla "Usher syndrome" useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä keskusteluryhmiä oireyhtymää sairastavan läheisille. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Usher syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Usher syndrome, type I; USH1Usher syndrome, type IIA; USH2A ja 
Usher syndrome, type IIIA; USH3A sekä CLARIN 1; CLRN1
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition (p. 1237). McGraw-Hill Education.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus