Triploidia

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Triploidia

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 11.9.2020
 
Triploidy
Triploid syndrome
Triploidy syndrome
Chromosome triploidy syndrome
69,XXX, 69,XXY tai 69,XYY

 

Lyhyesti

Ihminen perii sekä isältään että äidiltään haploidisen eli yksinkertaisen peruskromosomiston (23 kromosomia), jossa kutakin yksittäistä kromosomia on yksi kappale. Hedelmöityksen jälkeen ihmisen peruskromosomisto on diploidinen, eli kaksinkertainen (46 kromosomia). Triploidiassa yksilöllä on yksi ylimääräinen haploidinen kromosomisto (23+23+23). Toisin sanoen hänellä on kolminkertainen kromosomisto (69). Triploidia on eräs polyploidian eli haploidisen kromosomiston monikerran muoto.

Triploidia on kolmanneksi yleisin kromosomaalisesta poikkeavuudesta johtuva keskenmenon syy monosomian (20 %) ja trisomian jälkeen (60 %). Monosomiassa haploidisesta kromosomistosta puuttuu yksi, mikä tahansa ihmisen kromosomeista (45) ja trisomiassa mitä tahansa kromosomia on yksi ylimääräinen (47) eli kolme kappaletta. 

Triploidiset raskaudet päätyvät pääosin keskenmenoon jo ennen lapsen syntymää. Jos lapsi syntyy elävänä, hän usein menehtyy ensimmäisten päivien, viikkojen tai kuukausien kuluttua vaikeiden kehityshäiriöiden vuoksi. Mosaikistinen triploidia, jossa osassa soluja on tavanomaisesti 46 kromosomia ja osassa poikkeavat 69 kromosomia, on oirekuvaltaan todennäköisesti lievempi ja eliniänodote on parempi. Triploidiseen mosaikismiin liittyy usein kuitenkin mm. kehitysvammaisuutta.

Oireet ja löydökset

Useimmissa tapauksissa triploidinen raskaus keskeytyy ensimmäisen kolmanneksen aikana (raskausviikot 1-12). Jos raskaus jatkuu, ultraäänitutkimuksissa sikiön ja istukan rakenne voi olla lähes normaali tai antaa viitteitä rakennepoikkeavuuksista. 

Oireisiin ja löydöksiin vaikuttavat kummalta vanhemmalta ylimääräinen haploidinen peruskromosomisto on peräisin, isältä vai äidiltä (ks. Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys alta). Kun lapsen ylimääräinen haploidinen perimä on peräisin isältä (fenotyyppi I eli ilmiasu I), sikiö kasvaa usein kohtuullisen hyvin, mutta hänellä voi olla mikrokefaliaa eli tavanomaista pienempi pää ja myös niskaturvotusta. Lisäksi istukka on suurikokoinen ja siinä saattaa olla rakkuloita (partial mole, osittainen rypäleraskaus). Istukan poikkeava rakenne on viite istukan heikosta kunnosta. Useimmiten sikiöt, joilla ylimääräinen kromosomisto on peräisin isältä, menehtyvät raskauden varhaisessa vaiheessa.

Jos raskaus etenee toiselle raskauskolmannekselle (raskausviikot 13-27), sikiö on todennäköisesti saanut ylimääräisen kromosomistomonikertansa äidiltään (fenotyyppi II eli ilmiasu II). Siinä sikiö on etenkin vartaloltaan selvästi normaalia pienikokoisempi suhteessa pään kokoon. Ultraäänitutkimuksissa voi löytyä joitakin rakennepoikkeavuuksia, kuten yhdyssormisuus ja/tai -varpaisuus sekä ventrikulomegalia eli tiettyjen aivokammioiden laajentuminen tai hydrokefalia eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö. Lisäksi napanuorassa voi olla vain yksi napavaltimo normaalin kahden sijaan. Istukka näyttää ultraäänessä normaalilta (nonmolar), joskin se on kooltaan tavanomaista pienempi. Lapsivettä voi olla tavallista vähemmän.

Jos raskaus jatkuu joissakin harvinaisissa tapauksissa normaalisti viimeiselle raskauskolmannekselle (raskausviikot 28-40), äidin terveyden tilaa on seurattava säännöllisesti, sillä äidille voi kehittyä pre-eklamsia, joka aikaisemmin tunnettiin nimityksellä toksemia tai raskausmyrkytys. Siinä äidin verenpaine nousee, virtsaan erittyy albumiinia (albuminouria) ja äidillä esiintyy turvotusta. Pre-eklampsia voi olla hengenvaarallinen sekä äidille että kehittyvälle lapselle, ja joskus synnytys joudutaan käynnistämään sen vuoksi. Syytä pre-eklampsiaan ei tiedetä. Pre-eklampsiaa esiintyy enemmän niissä triploidisissa raskauksissa, joissa sikiö on perinyt isältään ylimääräisen haploidisen kromosomiston. Vaikka lapsen ja äidin terveyttä seurataan tarkasti raskauden aikana, triploidinen lapsi voi kuolla myös kohtuun. Kohtukuolemalle ei voi mitään, eikä sitä voi estää.

Jos raskaus jatkuu syntymään saakka, normaali alatie synnytys on mahdollinen. Vastasyntyneellä voi ilmetä hengitysvaikeuksia, jolloin hänelle tarjotaan lisähappea. Joillakin vauvoilla ei esiinny selviä terveysongelmia, ja he kykenevät syömään, vaikkakin imemisvoimakkuus voi olla tavanomaista heikompaa. Vauvalla voi olla joitakin epätavallisia piirteitä, kuten kolmannen ja neljännen sormen ja/tai toisen ja kolmannen varpaan yhdyssormisuus ja -varpaisuus sekä vain yksi kämmentä halkova ihouurre (simian crease) kahden sijaan. Kasvonpiirteille ominaista voivat olla toisistaan kaukana sijaitsevat silmät, matala nenänselkä, pieni leuka, matalalla kasvoissa sijaitsevat ja poikkeavan muotoiset korvat, pienet silmät sekä huuli- ja suulakihalkio. Lapsi on usein pienikokoinen. Hänellä voi esiintyä synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia mm. selkärangassa (bida bifida eli selkärankahalkio), aivoissa, sydämessä, munuaisissa, lisämunuaisissa, maksassa, suolistossa ja virtsarakossa.

Mosaikistisessa triploidiassa, jossa triploidia kohdistuu siis vain osaan lapsen kehon soluja, kehityshäiriöt voivat olla lievempiä kuin täydellisessä triploidiassa. Tämän vuoksi mosaikistisella lapsella selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. Mosaikistisen kudoksen määrä ja sijainti vaikuttavat oirekuvaan. Mosaikistisilla lapsilla voi esiintyä esimerkiksi kehitysviiveitä, kehitysvammaisuutta, epilepsiaa, lyhytkasvuisuutta, ylipainoa ja masennusta.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Triploidiassa haploidinen (23 kromosomia) peruskromosomisto on kolminkertainen (69 kromosomia) normaalin diploidisen peruskromosomiston sijaan (46 kromosomia). Tämä aiheuttaa synnynnäisiä ja vakavia kehityshäiriöitä, jotka johtavat suurimmassa osaa tapauksissa raskauden keskeytymiseen tai vauvan menehtymiseen kohtuun tai pian syntymän jälkeen.

Triploidia voi syntyä a) sukusolujen kypsymisen aikana (meioottisen sukusolun jakautumisen aikana), jolloin munasoluun tai siittiöön jää tuplasti enemmän kromosomeja (46 kpl) kuin normaalisti (23 kpl), tai kun b) kaksi kromosomilukumäärältään normaalia siittiötä hedelmöittää samanaikaisesti haploidisen munasolun. Myös tällöin hedelmöittyneeseen munasoluun päätyy yksi ylimääräinen peruskromosomisto.

Triploidia johtuu kahden siittiön osallistumisesta munasolun hedelmöitykseen 66 %:ssa tapauksista. Siittiön kromosomiston monikerta on triploidian syynä 23 %:ssa tapauksista ja munasolun kromosomiston monikerta 10 %:ssa tapauksista. Useimmiten triploidinen lapsi on siis saanut isältään kromosomiston ylimäärän. Triploidisissa raskauksissa, joissa kromosomiston ylimäärä on periytynyt äidiltä, sikiöllä on paremmat selviytymismahdollisuudet toiselle raskauskolmannekselle ja siitä mahdollisesti eteenpäin aina lapsen syntymään saakka. Näistä harvinaisista vastasyntyneistä neljä viidestä elää yli kuukauden.

Triploidia ei periydy, eikä aikaisempi triploidinen raskaus lisää riskiä triploidiaan seuraavissa raskauksissa. Kirjallisuudessa on mainintoja perheissä, joissa triploidiaa on esiintynyt useamman kuin kerran. Tämän ajatellaan kuitenkin olevan erittäin harvinaista ja johtuvan sattumasta. Koska triploidia on verrattain yleistä (1-3 % kaikista raskauksista), triploidian toistuvuuden todennäköisyys on häviävän pieni, mutta sitä ei voida kuitenkaan poissulkea. Triploidia ei ole kenenkään syytä, eikä sen esiintymiseen voi vaikuttaa.

Kaikista ensimmäisen raskauskolmanneksen kromosomipoikkeavuuteen liittyvistä raskauden keskeytymisistä triploidiset keskenmenot käsittävät noin 20 %. Arvioidaan, että ensimmäisen raskauskolmanneksen (1-12 raskausviikot) keskenmenoista triploidian yleisyys on 1: 3500; raskausviikkoon 16 mennessä 1: 30 000 ja raskausviikkoon 20 mennessä 1: 250 000. Triploidiset raskaudet keskeytyvät siis todennäköisimmin raskauden ensiviikoilla. 

Triploidisten vastasyntyneiden yleisyys on 1: 10 000. Poikavauvoja kaikista triploidia tapauksista arvioidaan olevan yli puolet (51 -69 %). Triploidiset poikasikiöt, joiden karyotyyppi on 69,XYY, ovat erittäin harvinaisia (0,3 %). Arvellaan, että tällä karyotyypillä eli kromosomistolla on heikoin elinkyky. Karyotyypin 69,XXX (tyttö) esiintyvyys on 31-49 %  ja triploidisen kromosomiston 69,XXY (poika) esiintyvyys on 49-69 %. Nämä esiintymisosuudet poikkeavat periytymissääntöjen mukaisista sukupuolikromosomien laskennallisista todennäköisyyksistä.

Diagnoosi ja hoito

Triploidia epäily voi herätä jo raskauden aikaisissa seulonnoissa ja ultraäänitutkimuksissa. Triploidiassa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana sikiöllä voi olla poikkeavaa niskaturvotus. Samaan aikaan äidillä on usein kohonneet veren vapaan koriongonadotropiini-beeta-alayksikön (nk. beta-HCG:n) ja seerumin alfa-fetoproteiinin määrät, kun taas plasmaproteiini A:n (PAPP-A; pregnancy associated plasma protein-A) arvot ovat usein matalat. Lapsen kromosomipoikkeavuudesta saadaan varmuus ainoastaan tutkimalla sikiön/vastasyntyneen kromosomit. Sikiöltä tutkimus voidaan tehdä raskauden aikana lapsivesi- tai istukkanäytteen avulla, joihin liittyy 0,5 – 1 %:n keskenmenon riski. Triploidia epäilyn varmistamisen lisäksi on tärkeää selvittää, kummalta vanhemmalta kromosomiston ylimäärä on peräisin, koska se vaikuttaa lapsen elinkykyyn ja äidin raskaudenaikaiseen vointiin ja raskauden jälkeiseen seurantaan. Esimerkiksi raskauskomplikaatiot ovat yleisempi niissä raskauksissa, joissa sikiö on perinyt ylimääräisen kromosomiston isältään kuin äidiltään. Näiden syiden vuoksi ylimääräisen kromosomiston alkuperän selvitys on tärkeä tehdä, etenkin silloin, jos perhe haluaa jatkaa mahdollista triploidista raskautta.

Jos perhe päätyy keskeyttämään raskauden, se on tehtävä viimeistään raskausviikoilla 20-24. Tällöin raskauden keskeytys tarvitsee jo erikoisluvan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valviralta ja selkeän perusteen keskeytykselle, kuten sikiöllä todetun vaikean vamman.

Keskeytyksen tai keskenmenon yhteydessä kromosomianalyysi tehdään sikiöltä solu-/kudosnäytteestä. Jos selviää, että triploidia on siittiöperäinen, on mahdollista, että istukka on kehittynyt epätavallisesti (nk. rypäleraskaus/osittainen rypäleraskaus). Tällöin on mahdollista, että äidille kehittyy istukkasyöpä kohtuun mahdollisesti jääneistä raskauden aikaisista kudoksia. Istukkasyövän mahdollista kehittymistä seurataan puoli vuotta rypäleraskauden jälkeen. 

Vastasyntyneeltä mahdollinen kromosomipoikkeavuus tutkitaan verikokeen avulla.

Triploidian hoito keskittyy vauvalla olevien oireiden hoitoon, koska parantavaa hoito ei ole olemassa.

Eliniän ennuste

Lähes 99 %:a triploidisista raskauksista keskeytyy tai lapsi kuolee kohtuun. Tilastot osoittavat, että triploidia, jossa ylimääräinen peruskromosomisto on peräisin äidiltä, selviävät useimmin alkiovaiheen yli (< kahdeksan raskausviikkoa) kuin jos ylimääräinen peruskromosomisto on peritty isältä.

Triploidisen vauvan elinikää on vaikea ennustaa. Vastasyntyneistä useimmat elävät vain joitakin tunteja tai päiviä. Muutamissa harvinaisissa tapauksissa vauva on elänyt viiden kuukauden ikään. Pisin elinikä triploidisella vauvalla on ollut kymmenen ja puoli kuukautta. Jos kyseessä on mosaikistinen triploidia, jossa osassa henkilön soluja on siis 46 ja osassa 69 kromosomia, triploidisen kudoksen määrä ja laatu vaikuttavat huomattavasti eliniän ennusteeseen ja elämänlaatuun. Jotkut mosaikistiset ja triploidiset henkilöt ovat eläneet aikuisikään. Heillä on todettu mm. kehitysvammaisuutta, oppimisvaikeuksia, epilepsiaa, kuulonalenemaa tai kuuroutta sekä muita poikkeavuuksia.

Muuta huomioitavaa

Triploidia on eri asia kuin trisomia. Trisomiassa jotakin yksittäistä kromosomia on kolme kappaletta normaalin kahden sijaan. Eräät tunnetuimmista trisomioista ovat trisomia-21 (Downin oireyhtymä; yleisin), trisomia-13 (Pataun oireyhtymä; toiseksi yleisin) ja trisomia-18 (Edwardsin oireyhtymä; kolmanneksi yleisin).
 

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Verneri.net, Neuvonta: kysymyksiä ja vastauksia: Triploidia, haploidia ja mosaikismi
Eija Karjalainen ja Helena Sundström: Triploidia; syy sikiön kasvuhäiriöön ja vähävetisyyteen. Duodecim 1995;111(7):627-

Unique: Triploidy
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Triploidy
National Organization for Rare Disorders (NORD): Triploidy

Facebookista löytyy hakusanalla ”Triploidy” oma suljettu ja englanninkielinen keskusteluryhmä ”Triploidy Awareness Aupport Group (Pregnancy & infant Loss) keskusteluryhmä läheisille, jota oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Triploidy
Milenko Kolarski, Begzudin Ahmetovic et al. Genetic Counseling and Prenatal Diagnosis of Triploidy During the Second Trimester of Pregnancy. Medical Archives (2017): 71(2): 144–147.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus