Tay-Sachsin tauti

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Tay-Sachsin tauti

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Norio-keskus 17.7.2019

GM2-gangliosidoosi, tyyppi I
Heksosaminidaasientsyymi-A:n puute

Lyhyesti

Tay-Sachsin sairaus kuuluu lysosomaalisiin kertymäsairauksiin ja GM2-gangliosidoosien tautiperheeseen. Muita samaan tautiperheeseen kuuluvia sairauksia ovat Sandhoffin tauti ja GM2-gangliosidoosi-AB-variantti. Tay-Sachsin tauti johtaa keskushermoston etenevään rappeutumiseen. Oireyhtymä voi puhjeta varhaislapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa, ja sairauden puhkeamisajankohtaa käytetään Tay-Sachsin taudin luokittelun perusteena.

Oireet ja löydökset

Tay-Sachin oirekuva vaihtelee varhaislapsuuden, nuoruuden ja aikuismuodon välillä. Lisäksi oireyhtymän oireissa esiintyy yksilöllistä vaihtelua.

Tay-Sachsin taudin varhaislapsuuden muoto, klassinen Tay-Sachsin tauti

Tay-Sachsin taudin varhaislapsuuden muodossa ensioireet ilmenevät 3-6 kuukauden iässä. Niihin liittyvät hypotonisuus eli alentunut lihasjänteys ja herkkyys koville äänille, mikä ilmenee lapsen säpsähdysreaktioina. Psykomotorinen kehitys alkaa jäädä jälkeen kahdeksan kuukauden iässä, mikä ilmenee mm. opittujen taitojen, kuten istumisen ja ryömimisen, katoamisena. Taudin edetessä jäykkyys ja spastisuus lihaksissa lisääntyvät ja sairastunut halvaantuu.

Lisäksi Tay-Sachsin oirekirjossa näkökyky heikkenee ja se voi edetä täydelliseksi näkökyvyn menetykseksi. Silmälääkärin tutkimuksissa löydetään 90 %:lla tapauksista verkkokalvolta myös kirsikanpunaisia pisteitä (cherry-red spots). Kuulonmenetys liittyy usein oirekuvaan.

Tay-Sachsin taudissa esiintyy epilepsiakohtauksia ja kognitiivisten taitojen rappeutumista, dementiaa. Taudin loppuvaiheessa sairastuneet eivät enää reagoi ympäristöönsä. Tauti johtaa varhaislapsuudessa kuolemaan noin 3-5 vuoden iässä.

Tay-Sachsin taudin nuoruusmuoto

Tay-Sachsin taudin nuoruusmuoto puhkeaa 2-6 vuoden iässä, jolloin oireina esiintyy kömpelyyttä, ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöitä, käyttäytymishäiriöitä sekä etenevää puhekyvyn ja älyllisten toimintojen menetystä. Nuori kuolee Tay-Sachsin tautiin yleensä 15 ikävuoden tienoilla.

Tay-Sachsin taudin aikuismuoto

Tay-Sachin taudin aikuismuodossa ensioireet ilmenevät noin 10-ikävuoden tienoilla, mutta usein aikuismuoto diagnosoidaan vasta aikuisiällä. Oireiden etenevä luonne on paljon hitaampaa kuin nuoremmassa iässä puhkeavissa Tay-Sachsin tautimuodoissa. Aikuismuodosta on olemassa kaksi eri muotoa, joiden oireet vaihtelevat. Aikuismuodossa esiintyy mm. lihasheikkoutta, dysartriaa eli keskus- tai ääreishermoston vauriosta johtuvaa puhe- ja ääntämishäiriöitä, epilepsiakohtauksia, nielemisvaikeuksia, lihasten spastisuutta eli lihasten lisääntynyttä jäykistymistä ja dystoniaa. Dystonialla tarkoitetaan aivojen liikesäätelyn häiriötä, joka voi kohdistua mihin tahansa tahdonalaiseen lihakseen tai lihasryhmään. Taudin edetessä käveleminen ja juokseminen voi olla haasteellista, ja sairastunut voi tarvita liikkumiseen kävelytukea tai pyörätuolia.

Älyllisten kykyjen heikkeneminen ja käyttäytymisoireita voi ilmetä tai ne ovat normaaleja. 40 % sairastuneista kokee todellisuudentajun menetyksen, hallusinaatioita, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä masennuskausia. Sairastuneen persoonallisuus voi muuttua.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Tay-Sachsin taudin aiheuttaa mutaatio HEXA-nimisessä geenissä kromosomissa 5 (5q23). HEXA-geenistä valmistetaan heksosaminidaasientsyymi-A:n alfa-rakenneyksikkö. Toimiva heksosaminidaasientsyymi-A koostuu sekä alfa- että beta-alayksiköistä, joiden rakenteiden tulee olla moitteettomat, jotta entsyymi pystyy toimimaan normaalisti. Heksosaminidaasi-A hajottaa normaalisti lysosomi-nimisissä soluelimissä GM2-gangliosidejä ja muita molekyylejä, joissa on kemiallisena ryhmänä terminaalinen N-asetyyli-heksosamiini.

Tay-Sachsin taudissa entsyymin alfa-alayksikkö on rakenteeltaan poikkeava. Tämä aiheuttaa koko heksosaminidaasientyymi-A:n puutteellisen toiminnan, jolloin etenkin hermosoluihin ja aivoihin alkaa kertyä GM2-gangliosidejä ts. glykolipidejä.

Sairaus periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Taudin esiintyvyys on 1 tapaus 132 000 elävänä syntyvää lasta kohden (1:320 000). Tautia todetaan molemmilla sukupuolilla yhtä paljon ja eri kansakunnissa. Tay-Sachsin tautia esiintyy kuitenkin muita enemmän Ashkenazi juutalaisten keskuudessa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon sekä entsyymiaktiivisuuden määrittämiseen esimerkiksi veren soluista. Tay-Sachsin taudin lapsuusmuodossa heksosaminidaasientsyymi-A:n aktiivisuus on noin 0 - 0,1 % normaalista, nuoruuden muodossa noin 0,5 %; ja aikuismuodossa 2-4 %. Geenitesti varmistaa diagnoosin. Geenitesti löytää noin 95 % Ashkenazi juutalaisten keskuudesta löydetyistä mutaatioista ja 60 % yleisestä väestöstä esiintyvistä mutaatioista. Kaikkia Tay-Sacshin taudin aiheuttavia mutaatioita ei tunneta. Geenitestien luotettavuus lisääntyy tutkimustiedon lisääntyessä.

Tay-Sachsin tautiin ei ole toistaiseksi olemassa parantavaa hoitoa. Esimerkiksi geeniterapian ja entsyymikorvaushoitojen mahdollisuutta tautiin tutkitaan. Hoito keskittyy lievittämään oireita moniammatillisen työryhmän voimin.

Eliniän ennuste

Eliniän ennusteeseen vaikuttaa kuinka paljon elimistössä on toiminnallista heksosaminidaasientsyymi-A:ta Mitä enemmän henkilöllä on mutaatiosta huolimatta entsyymiaktiivisuutta jäljellä, sitä lievemmät oireet hänellä ovat ja sitä pidempi hänen eliniänodotteensa on.

Kuolinsyynä ovat usein komplikaatiot, kuten hengitysvajaus.

Historia

Tay-Sachsin oireyhtymä on saanut nimensä lääkäri Waren Tayltä, joka vuonna 1881 kuvasi ensimmäisenä silmän verkkokalvolla punaisen pisteen sekä amerikkalaiselta neurologi Bernard Sachsilta, joka kuvasi sairauden Ashkenazi juutalaisten keskuudessa vuonna 1887. Vasta vuonna 1969 Shintaro Okada ja John S. O'Brien osoittivat Tay-Sachsin taudin johtuvan entsyymin puutteellisesta toiminnasta.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Norio-keskus: Lysosomaaliset kertymäsairaudet
Socialstyrelsen: GM2-gangliosidos
GeneReviews: Hexosaminidase A deficiency
National Tay-Sachs & Allied Disease Association (NTSAD)

Facebookista löytyy hakusanalla "Tay-Sachs" suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä oireyhtymää sairastavan läheisille: "Tay-Sachs Disease Known as *GM2 Gagliosidosis*. Dedicated to: Baby Leonor,,". Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Tay-Sachs disease
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Tay-Sachs disease, TSD

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus

Kommentointi

Voidaksesi kommentoida artikkelia, kirjaudu sisään palveluun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, rekisteröidy.