Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna RIntahaka, Harvinaiskeskus Norio 15.10.2018

Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymä, tyyppi 1
DGSX
Golabi-Rosen oireyhtymä

Lyhyesti

Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymä (SGBS) on X-kromosomin geenimutaatiosta johtuva harvinainen ja synnynnäinen epämuodostumaoireyhtymä. Sille tyypillistä ovat mm. ennen syntymää tapahtuva ja syntymän jälkeen jatkuva liikakasvu, erikoispiirteet pään muodossa ja kasvoissa, vaihtelevat muut epämuodostumat, tavallista suuremmat sisäelimet sekä lisääntynyt riski kasvaimiin. Oirekirjo on laaja ja se vaihtelee yksilöstä toiseen.

Oireet ja löydökset

Makrosomia eli suurikasvuisuus ilmenee raskausaikana ja syntymän jälkeen. Usein havaittavia pään alueen rakenteellisia poikkeavuuksia ovat mm. makrokefalia eli suuripäisyys, kranyosynostoosi eli kallon saumojen liian varhainen luutuminen, karkeat kasvojen piirteet, suuri kieli, toisistaan etäällä olevat silmät, hampaiden virheellinen purenta ja epänormaali kitalaki.

Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymän oireiden joukkoon lukeutuvat myös synnynnäiset sydänviat ja epäsäännöllinen sydämensyke, suurikokoiset sisäelimet (munuaiset, maksa ja perna), pallea- ja napatyrä, sukupuolielinten rakenteelliset poikkeamat sekä raajojen epämuodostumat (lisäsormisuus ja -varpaisuus, yhdyssormisuus sekä kynsien vajaakehittyminen). Lapsella saattaa olla myös ylimääräisiä nännejä.

Keskushermostollisia oireita ovat mm. vaihteleva älyllinen kehitysvammaisuus sekä viiveet liikkumisen ja puhumisen oppimisessa. Huomionarvoista on, etteivät kaikki oireyhtymää sairastavat ole kehitysvammaisia.

Oireyhtymää sairastavilla on kohonnut riski saada embryonaalisia kasvaimia, kuten Wilmsin tuumori (lasten pahanlaatuinen munuaiskasvain), hepatoblastooma (pienten lasten harvinainen maksakasvain), lisämunuaisten neuroblastooma (kilpirauhasen hermokudoskasvain) ja hepatosellulaarinen karsinooma (maksasolusyöpä). Edellä mainituista varhaislapsuuden kasvaimista Wilmsin tuumori sekä neuroblastooma ovat kaikkein yleisimmät oireyhtymään liittyvät löydökset. Embryonaaliset kasvaimet ovat saaneet nimensä ulkonäkönsä perusteella: ne muistuttavat alkion kehittymättömiä kudoksia.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymä johtuu GPC3-geenin toiminnallisesta (loss-of-function) mutaatiossa X-kromosomissa (Xq26). Geeni ilmentää glypikaani-3 (GPC3) -proteiinia, joka on heparaanisulfaatti-proteoglykaani. Se osallistuu Hedgehog-signallointiin, joka on tärkeää etenkin embryonaalisten eli alkiokautisten solujen erilaistumisessa ja aikuisilla kudosten ylläpidossa. Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymässä mutaatio aiheuttaa liiallisen Hedgehog-signalloinnin, joka johtaa kudosten liikakasvuun ja lisääntyneeseen riskiin sairastua embryonaalisiin kasvaimiin. Embryonaaliset kasvaimet voivat olla joko hyvän- tai pahanlaatuisia.

Oireyhtymä periytyy X-kromosomin välityksellä resessiivisesti eli peittyvästi, mutta myös uusien, biologisesti sattumalta syntyneiden, de novo, mutaatioiden mahdollisuus on olemassa. Nämä de novo -tapaukset käsittävät noin 20-30 % kaikista Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymätapauksista.

Oireyhtymän yleisyys ei ole tiedossa, mutta ainakin 250 tapausta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Diagnoosi ja hoito

Oireyhtymän diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin, perheessä mahdollisesti esiintyvien oireyhtymätapausten selvittämiseen sekä geenitesteihin ainakin GPC3-, GPC4- ja CXORF5-geenien osalta. Vertailevassa genomisessa hybridisaatiotestissä (CGH-testi) voidaan tarkastella Xp22:n tai Xq26:n geneettistä epätasapainoa. Luuston ja keskushermoston poikkeavuuksista saadaan käsitys erilaisin kuvantamismenetelmin. Kasvainten esiintymistä voidaan tarkastella mahan seudun ultraäänitutkimuksella ja rintakehän röntgenkuvauksella, erilaisten syöpämarkkereiden mittaamisella sekä katekoliamiini-aineenvaihduntatuotteiden määrittämisellä virtsasta. Munuaisten toimintaa on myös seurattava.

Erotusdiagnoosina on tutkittava muut ylikasvua aiheuttavat oireyhtymät, kuten Beckwith-Wiedemannin ja Sotosin oireyhtymät sekä seuraavat oireyhtymät; Fragiili X-, Banayan-Zonanan, Nevon ja Pallister-Killianin oireyhtymä, PTEN-hamartooman kasvainoireyhtymä sekä mosaiikki trisomia-8.

Hoito vaatii moniammatillista osaamista mm. lasten kardiologin, neurologin, ortopedin ja puheterapeutin. Synnynnäiset epämuodostumat saattavat tarvita kirurgisia toimenpiteitä. Sydänvikojen löytäminen ja seuranta ovat erittäin tärkeitä, sillä ne aiheuttavat lisääntynyttä kuolleisuutta perinataaliaikana eli syntymäkautta läheisellä ajanjaksolla sekä sairastuneen ollessa pikkulapsi. Kasvainten olemassaoloa on tarkoin seurattava.

Eliniän ennuste

Eliniänodote vaihtelee oirekirjon vaikeusasteen mukaan. Vaikeimmissa tapauksissa oireyhtymä johtaa kuolemaan jo ennen syntymää tai pikkulapsena, kun taas lievemmissä tapauksissa sairastunut voi elää aikuiseksi asti.

Huomioitavaa on, että Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymätyyppi 2 on kuolemaan johtava Simpson-Golabi-Behmelin oireyhtymän muoto, jolle on ominaista sikiön vesipöhö eli sikiön turvotus.

Historia

Oireyhtymän kuvasivat Joe Leigh Simpson vuonna 1975 ja Golabi ja Rosen sekä Behmel kollegoineen vuonna 1984.

Oireyhtymän vanhoja, ei nykyisin käytössä olevia, nimityksiä ovat mm. Golabi-Rosen oireyhtymä, gigantismi-dysplasia oireyhtymä, Simpsonin dysmorfia-oireyhtymä sekä Bulldog-oireyhtymä.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

CRANIO ry: Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki
J. Tenorio, P. Arias, V. Martínez-Glez, F. Santos, S. García-Miñaur, J. Nevado ja P. Lapunzina. Simpson-Golabi-Behmel syndrome types I and II. Orphanet Journal of Rare Diseases (2014): 9:138.
National Organization for Rare Disorders (NORD): Simpson Dysmorphia Syndrome

Lähteet

Orphanet: Simpsom-Golabi-Behmel Syndrome Type 1
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Simpsom-Golabi-Behmel Syndrome Type 1
GeneReviews: Simpsom-Golabi-Behmel Syndrome Type 1

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus