Septo-optinen dysplasia

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Septo-optinen dysplasia

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 13.2.2019
 
Septo-optic dysplasia (SOD)
SOD Spectrum
De Morsier Syndrome

Lyhyesti

Septo-optinen dysplasia (SOD) on harvinainen, synnynnäinen ja kliinisesti heterogeeninen oireyhtymä, johon kuuluvat näköhermon vajaakehitys, hypopituitarismi eli aivolisäkkeen vajaatoiminta sekä puutteet keskiaivojen rakenteissa. Oireet voivat ilmetä pian syntymän jälkeen tai varhaislapsuudessa ja ne voivat vaihdella huomattavasti yksilöstä toiseen. Huomioitavaa on, että ainoastaan noin 30 % tapauksista todetaan kaikki kolme edellämainittua SOD-oireyhtymän pääoiretta.

Oireet ja löydökset

SOD-oireyhtymän silmäoireisiin kuuluu yhden silmän (57 % tapauksista) tai molempien silmien (32 %) näön heikkeneminen, joka on 23 % tapauksista merkittävää. Muita näkökykyyn liittyviä haasteita voivat olla nystagmus eli silmävärve ja karsastus. Päinvastoin kuin normaalisti, SOD-oireyhtymässä pupillit eli mustuaiset laajentuvat kirkkaassa valaistuksessa.

Aivolisäkkeen vajaatoiminta todetaan yli puolella tapauksista (62-80 %). Aivolisäkkeen vajaatoiminnassa yhden tai useamman aivolisäkkeen hormonin erityksessä on puutteita. On myös mahdollista ettei aivolisäkkeestä erity hormoneja lainkaan. Kasvuhormonin erityksen tai toiminnan puutos on tyypillisin SOD-oireyhtymässä esiintyvä aivolisäkehormonin häiriö. Vähäinen kasvuhormonin eritys johtaa mm. lyhytkasvuisuuteen. Muita aivolisäkkeen vajaatoimintaan liittyviä hormonierityksen puutteita voi esiintyä tyreotropiinin (TSH), gonadotropiinia vapauttavien hormonien (FSH ja LH), adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) ja antidiureettisen hormonin (ADH) eli vasopressiinin erityksessä. Näiden hormonien puute aiheuttaa kukin eri oireita.

TSH-hormonin puute johtaa mm. hypotyroidismiin eli kilpirauhasen vajaatoimintaan. FSH:n ja LH:n puutteesta seuraa hypoganadismi eli sukupuolirauhasten (kivesten tai munasarjojen) vajaatoiminta. ACHT:n vajaaerittymisestä seuraa mm. epänormaali kortikosteroidien erittyminen lisämunuaisesta, josta seuraa häiriöitä verensokeritasapainon ja verenpaineen säätelyssä erilaisten stressireaktioiden ja/tai voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä.  ADH:n puute tai sen aikaan saaman toiminnan puute munuaisissa johtaa puolestaan polyuriaan eli runsasvirtsaisuuteen. 

Keskiaivojen poikkeavuuksiin kuuluvat mm. aivojen otsalohkon ja aivojen keskilinjan alueella sijaitsevan ohuen väliseinän nk. septum pellucidumin (60 % tapauksista) ja/tai aivokurkiaisen puutos. Septum pellucidum sijaitsee aivokurkiaisen ja aivokaaren (fornix) välissä ja se on yhteydessä vasempaan ja oikeaan sivukammioon (ventriculus lateralis). Aivokurkiainen puolestaan on hermosyykimppu, joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon. Septum pellucidumin puute ei näytä johtavan kognitiivisiin tai kehityksellisiin viiveisiin, kuten viivästyneeseen kävelemisen tai puhumisen oppimiseen. Aivokurkiaisen puuttuminen voi sen sijaan johtaa useisiin eri oireisiin. 

Muita SOD-oireyhtymässä mahdollisesti esiintyviä oireita ovat mm. kehitysvammaisuus, hypotonia eli alhainen lihasjänteys, epilepsiakohtaukset, CP-vammaisuus, autismi, unihäiriöt, masennus ja levottomuus. Oireyhtymää sairastavat voivat olla ylipainoisia ja heillä voi olla sydänongelmia. Kuulo- ja hajuaistit voivat puuttua kokonaan.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymän aiheuttaa aivojen etuosan synnynnäinen epämuodostuminen, joka saa alkunsa ensimmäisen raskauskuukauden lopussa. Oireiden vaihtelevuus yksilöstä toiseen johtuu kunkin yksilön aivoalueiden epämuodostumista ja toimintahäiriöistä.

Oireyhtymän periytyvyys voi olla moninaista ja oireyhtymän kehittymiseen voivat vaikuttaa useat eri geenimutaatiot sekä ympäristötekijät, kuten äidin nuori ikä, virusinfektiot sekä mahdollisten päihdeaineiden tai tiettyjen lääkeaineiden käyttö. Myös poikkeva verenkierto aivojen kehittyksen aikana kohdussa voi olla oireyhtymän taustalla.

Geenimutaatiot koskettavat alle prosenttia oireyhtymätapauksista. HESX1-geenin mutaatio kromosomissa 3 (3p21.2-p21.1) on eräs oireyhtymään liitetty geenimutaatio, joka löytyy muutamilta SOD-oireyhtymää sairastavilta lapsilta. Muita oireyhtymään liitettyjä mahdollisia mutaatioita ovat mm. SOX2-geenin mutaatio kromosomissa 3 (3q26.3-3q27), joka voi johtaa SOD-oireyhtymässä esiintyvään pienisilmäisyyteen. SOX3-geenin mutaatiot tai duplikaatiot eli kahdentumat X-kromosomissa (Xq26.3) voivat puolestaan aiheuttaa keskiaivojen poikkeavuuksia ja aivolisäkkeen vajaatoimintaa. OTX2-geenin mutaatiot on liitetty aivolisäkkeen vajaatoimintaan sekä aivolisäkkeen etummaisten osien vajaakehittymiseen. SOD-oireyhtymä onkin mitä ilmeisimmin monitekijäinen, eikä sen tarkkaa syytä vielä tiedetä.

Useimmiten oireyhtymä syntyy biologisesti sattumalta, de novo, mutta myös periytyvistä SOD-oireyhtymätapauksista on mainintoja lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Oireyhtymä periytyy autosomeissa sekä resessiivisesti eli peittyvästi että dominoivasti eli vallitsevasti, mutta oireyhtymän geneettinen penetranssi eli perinnöllinen ilmenemistodennäköisyys vaihtelee huomattavasti. Toisin sanoen vaikka geenimutaatio olisikin perimässä, se ei välttämättä aiheuta tautia tai siihen kuuluvia oireita.

Oireyhtymän yleisyydeksi arvioidaan 1: 10 000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Oireyhtymä on yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

SOD-oireyhtymän jäljille voidaan päästä jo raskaudenaikaisessa ultraäänitutkimuksessa ja edellistä tarkemmassa sikiön magneettikuvauksessa. Diagnoosi voidaan asettaa, kun vähintään kaksi kolmesta SOD-oireyhtymän klassisesta oireesta löytyy sairastuneelta. Diagnostisia tutkimuksia ovat silmätutkimus, aivojen magneettikuvaus (MRI) ja aivolisäkkeen toiminnalliset kokeet. Vastasyntyneillä, joilla on hypoglykemia eli alhainen verensokeri, keltaisuutta, pienipäisyyttä, nystagmusta eli silmävärvettä sekä keskilinjan poikkeavuuksia, kuten suulakihalkio, olisi syytä tutkia tarkoin SOD-oireyhtymän poissulkemiseksi.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon synnynnäinen aivolisäkkeenpuutos ja holoprosenkefalia.

Oireyhtymää hoito vaatii moniammatillista osaamista ja säännöllistä seurantaa. Oireyhtymän hoito on oireiden mukaista. Hormonierityksen puutteita voidaan hoitaa aivolisäkkeen tuottamien hormonien korvaushoidolla. Koska hormonitoiminnot muuttuvat kasvun ja vanhenemisen myötä, elinikäinen seuranta on välttämätöntä. Lapset hyötyvät mm. toiminta-, puhe- ja fysioterapiasta.

Eliniän ennuste

Ennuste vaihtelee oirekirjon mukaan. Varhaisessa vaiheessa saatu diagnoosi mahdollistaa mm. hormonikorvaushoidon ja erilaisten toimintaa tukevien terapioiden mahdollisimman varhaisen aloittamisen ja täten parantaa elämänlaatua.

Historia

Georges de Mosier kuvasi oireyhtymän vuonna 1956.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Aivolisäkepotilasyhdistys SELLA ry: Aivolisäkkeen vajaatoiminta
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Septo-optic dysplasia spectrum

Lähteet

Orphanet: Septo-optic dysplasia spectrum
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Septooptic dysplasia
National Organization for Rare Disorders (NORD): Optic Nerve Hypoplasia

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus