Saethre-Chotzenin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Saethre-Chotzenin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 7.11.2019

SCS
Acrocephalosyndactyly type 3 (ACPST3)

Lyhyesti

Saethre-Chotzenin oireyhtymä (SCS) on perinnöllinen ja harvinainen kraniosynostoottinen oireyhtymä. Kraniosynostoosissa kallon saumat ovat ennenaikaisesti luutuneet. Kraniosynostoosi aiheuttaa usein epämuodostumia pään muodossa ja kasvoissa. SCS-oireyhtymässä kraniosynostoosin aste vaihtelee huomattavasti.

Oireet ja löydökset

SCS:n oirekirjo on laaja. Klassisessa muodossa vastasyntyneellä todetaan mm. päänmuodon poikkeama, kasvojen epäsymmetrisyys, otsan matala hiusraja, ahtautuneet kyynelkanavat, riippuluomet, karsastus ja pienet korvat. Jotkut sairastuneista voivat menettää kuulonsa lapsuudessa. Raajapoikkeamiin voivat kuulua mm. lyhytsormisuus ja/tai -varpaisuus, leveät varpaat sekä toisen ja kolmannen sormen yhteenliittyminen ihopoimun välityksellä.

Älykkyys on yleensä normaalia, mutta lievää tai vaikeaa kehityksellistä viivettä ja oppimisvaikeuksia voi esiintyä etenkin niillä henkilöillä, joilla taudin aiheuttaa geenin häviämä eli deleetio tai mikrodeleetio kromosomissa 7 (7p21).

SCS:n liittyviä muita harvinaisempia kliinisiä tunnusmerkkejä ovat mm. normaalijakaumaa lyhyempi pituuskasvu, silmien sijaitseminen etäällä toisistaan, suulakihalkio, yläleuan alikehittyneisyys, kitakielekkeen kahtiajakautuminen ja poikkeavuudet selkärangassa. Muutamilla potilailla on todettu synnynnäisiä munuaisten ja sydämen rakennepoikkeavuuksia selä epilepsiaat. SCS-oireyhtymässä voi esiintyä obstruktiivista uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoksia. Naispotilailla saattaa olla kohonnut riski sairastua rintasyöpään. Sairastumisriski rintasyöpään oli 52 % normaaliväestöä korkeampi viidessätoista (15) ruotsalaisperheessä.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

SCS:n geneettiset syyt kiteytyvät kromosomiin 7, kromosomialueelle 7p21, jossa sijaitsee TWIST1-niminen geeni. TWIST1-geeni ilmentää tärkeää transkriptiotekijää (twist-related protein 1:tä), joka toimii geenien luennassa ja joka on tarpeellinen solujen erilaistumisessa eri solutyypeiksi etenkin alkion ja sikiön kehityksen aikana. TWIST1-geenituote osallistuu myös fibroblastikasvutekijäreseptorin (FGFR2) säätelyyn.

Useat eri mutaatiomekanismit (pistemutaatiot, häviämät, translokaatiot, rengaskromosomi 7), jotka käsittävät kromosomialueen 7p21 johtavat SCS:n syntyyn. Ne TWIST1-geenin deleetiot eli häviämät, jotka aiheuttavat transkriptiotekijän täydellisen puutteen, aiheuttavat kallon saumojen ennenaikaisen luutumisen ja voivat johtaa neurokognitiivisiin kehitysviiveisiin. Kehitysviiveidenriski geenin deleetiotapauksissa on kahdeksankertainen. Joskus oireyhtymän aiheuttaa kromosomimateriaalin translokaatio eli siirtymä kromosomialue 7p21:ssä. Myös rengaskromosomi 7 voi olla oireyhtymän perimmäisenä syynä. Huomionarvoista on, että lääketieteellinen kirjallisuus tuntee myös yhden SCS-potilaan, jolla mutaatio on löydetty FGFR2-geenistä.

FGFR3-, FGFR2- ja TCF12-geenien mutaatiot aiheuttavat muita kallon saumojen luutumishäiriöitä ja näistä mutaatiosta seuraa osittain päällekkäisiä oireita SCS:n oireiden kanssa.

Oireyhtymä periytyy autosomissa vallitsevasti eli dominoivasti, mutta oireyhtymän geneettinen penetranssi eli ilmenemistodennäköisyys vaihtelee huomattavasti. Toisin sanoen vaikka geenimuutos on perimästä, se ei välttämättä johda oireyhtymän ilmenemiseen yksilössä.

Oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu yksi oireyhtymään sairastunut 25 000 - 50 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (1:25 000-1:50 000).

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi tehdään kliinisten oireiden perusteella. Lievissä kraniosynostoosi tapauksissa potilaan diagnoosin asettaminen voi viivästyä useita vuosia. Kliinisen tutkimuksen lisäksi diagnoosin teossa hyödynnetään mm. pään tietokonekerroskuvausta eli CT-kuvausta, selkärangan ja raajojen röntgenkuvausta sekä geneettisiä tutkimuksia. Geenitesti, jossa löydetään TWIST1-geenin mutaatio, vahvistaa usein diagnoosin.

Vaikka useat kliiniset oireet ovat vain SCS:lle tyypillisiä, kuten 2. ja 3. sormen yhteenkasvu, erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös muut kraniosynostoottiset oireyhtymät ja/tai ne oireyhtymät, joihin liittyy FGFR3-, FGFR2- ja TCF12-geenien mutaatioita. Ks. esimerkiksi Carpenterin, Sakati-Nyhan-Tisdalen, Beare-Stevensonin, Jackson-WeissinMuenken, Baller-Geroldin, Pfeifferin ja Crouzonin oireyhtymät.

SCS-potilaan seuranta jatkuu aikuisuuteen saakka. Seurannassa tarkastellaan mm. silmien toimintaa, kallonsisäistä painetta, kuuloaistia, unta sekä neurologista kehitystä ja toimintaa. Useimmiten ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi tarvitsee kallon muotoa korjaavaa ja aivojen kasvutilaa lisäävää leikkausta. Jos kallonsisäinen paine kasvaa toistuvasti, uudet leikkaukset ovat tarpeen. Hoitamattomana epätavallisen korkea kallonsisäinen paine voi aiheuttaa päänsärkyä, näkökyvyn menetyksen, epilepsiaa ja jopa kuoleman. Lapsuudessa keskikasvojen kirurgia voi tulla kyseeseen, jotta mm. hampaiden virheellinen purenta sekä nielemis- ja hengitysvaikeudet saadaan korjattua. Suulakihalkio voidaan sulkea kirurgisesti ja puheterapiaa antaa tarpeen mukaan.

Eliniän ennuste

Elinennuste vaihtelee oireyhtymän oireiden mukaisesti. Hoitoennuste on erinomainen, kun hoito aloitetaan varhaisessa vaiheessa.

Historia

Oireyhtymä on nimetty kahden psykiatrin, norjalaisen Haakon Saethren (1891-1945) ja saksalaisen F. Chotzenin (1871-1937) mukaan, jotka ensimmäisinä ja toisistaan riippumatta kuvasivat oireyhtymän vuosina 1931 ja 1932.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

CRANIO ry: Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki
Jyrki Hukki, Pia Saarinen, Marko Kangasniemi ja Mikä Niemelä. Yksinkertaiset kraniosynostoosit,  Duodecim 2007;123: 967-976.
Socialstyrelsen: Saethe-Chotzens syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Saethre Chotzen Syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla "Saethre-Chotzens" englanninkielinen avoin keskusteluryhmä "Saethre-Chotzen Syndrome {SCS}", josta saa lisätietoa ja vertaistukea oireyhtymään liittyen.

Lähteet

Orphanet: Saethre-Chotzen Syndrome
GeneReviews: Saethre-Chotzen Syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Saethre-Chotzen syndrome
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus