PURA-oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

PURA-oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 17.7.2019
PURA, Purine-rich element binding protein A

Lyhyesti

PURA-oireyhtymälle ovat tyypillisiä vaikea kehitysvammaisuus, epilepsia sekä vastasyntyneiden hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka johtaa mm. syömisvaikeuksiin. Näiden pääoireiden lisäksi PURA-oireyhtymään liittyy hyvin usein myös mm. hengitysvaikeuksia, hypotermiaa eli alilämpöisyyttä, hypersomniaa eli liikaunisuutta sekä ongelmia mahan ja suoliston sekä silmien toiminnoissa. Lisäksi oireisiin voi kuulua endokriinisiä eli hormonitoimintaan ja aineenvaihduntaan liittyviä häiriöitä. Kasvonpiirteissä on havaittavissa vähäistä epämuodostumaa.

Oireet ja löydökset

Tutkimuksessa, joka perustuu 32 PURA-oireyhtymää sairastavaan henkilöön, löydettiin seuraavia yhteneväisyyksiä oireyhtymää sairastavien kesken; yli puolet sairastuneista (56 %) olivat syntyneet raskausviikon 41 jälkeen. Vastasyntyneissä oli heti havaittavissa lihasvelttoutta, joka johti syömisvaikeuksiin (81 %). Apneat eli hengityskatkokset sekä synnynnäinen hypoventilaatio eli hengityksen hitaus olivat tyypillisiä 48 % tapauksista. Vastasyntyneille annettiin sairaalassa usein lisähappea ja heitä avustettiin syömisessä. Reilulla kolmanneksella vastasyntyneistä (37 %) oli alilämpöisyyttä sekä liikaunisuutta. Säikkymisrefleksi esiintyi monella vauvalla tavallista herkemmin.

Kaikilla henkilöillä, joilla oli PURA-geenin mutaatio perimässään, oli myös lievää tai keskivaikeaa kehitysvammaisuutta. Kehitysvammaisuuteen liittyi vaikea puheen ja motoriikan eli liikkeiden oppimisen viivästyminen. Useimmat henkilöt eivät oppineet puhumaan (91 % tapauksista; 29/32 henkilöä). Nämä henkilöt kuitenkin ymmärsivät puhetta ja elekieltä paremmin kuin osasivat ilmaista itseään kielellisesti. He pystyivät myös noudattamaan lyhyitä ohjeita.

Henkilöt, jotka oppivat kävelemään, ottivat ensiaskeleensa 28 kuukauden ja 7 ikävuoden välisenä aikana. Motoriikassa PURA-oireyhtymään kuuluu moninaisia erityispiirteitä, jotka vaihtelevat yksilöstä toiseen, kuten esimerkiksi korea-liikkeitä ja dystoniaa eli minkä tahansa tahdonalaisen lihaksen tai lihasryhmän liikesäätelyn häiriöitä.

Aivokuvauksessa on todettavissa vaihtelevissa määrin poikkeavuutta myeliinisaatiossa eli hermosolujen ympärillä olevassa valkoisessa aineessa sekä aivokurkiaisen rakenteessa. Puolella sairastuneista oli epilepsiaa. Epilepsiatyypit vaihtelivat yksilöittäin, kuten myös epilepsian puhkeamisikä, joka suurimmalla osalla sairastuneista ajoittui 2-4 ikävuoteen. Osalla epilepsiakohtaukset haittasivat opittujen taitojen säilymistä.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymän geenimuutos on paikallistettu kromosomiin 5 (5q31.2-5q31.3). Kyseisellä kromosomialueella sijaitsee PURA-geeni (purine-rich element binding protein A), jonka puutteellisen toiminnan ajatellaan aiheuttavan PURA-oireyhtymälle tyypilliset hermoston kehityksen ja toiminnan haasteet. PURA-geenin tuote osallistuu mm. perimäaineksen eli DNA:n aineenvaihduntaan, kuten DNA:n kahdentumiseen, transkriptioon eli lähetti-RNA:n (mRNA:n) synteesiin, mRNA:n kuljetukseen sekä DNA:n korjaamiseen. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että PURA-geenin mutaatiot johtavat samankaltaisiin oireisiin koe-eläimissä kuin ihmisissä. Ihmisillä PURA-geenin mutaatiotyyppejä on löydetty useita, eivätkä ne aina korreloi yksilöiden oirekirjoon tai oirekirjon vaikeusasteeseen.

Oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti toisin sanoen henkilön toisen PURA-vastingeenin mutaatio riittää aikaan saamaan PURA-oireyhtymän. Useimmiten aikaisempaa sukuhistoriaa suvussa ei esiinny, joten kyse on uudesta, sattumalta syntyneestä, de novo-mutaatiosta.

Ainakin 70 sairastunutta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. PURA-oireyhtymätapauksien ajatellaan käsittävän vähemmän kuin yhden prosentin kaikista kehitysvammaoireyhtymätapauksista.

Diagnoosi ja hoito

Kliinisesti PURA-oireyhtymää on vaikea tunnistaa. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava mm. Prader-Willin oireyhtymä, ääreishermoston hermo-lihassairaudet, kuten spinaalinen lihasatrofia SMA (spinal muscular atrophy), Rettin ja Angelmanin oireyhtymät sekä myotoninen dystrofia.

Oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen monia oireita voidaan lievittää neurologien, silmälääkärien, endokrinologien, ortopedisten kirurgien ja lastenlääkärien ammattitaidoilla. Epilepsia on usein vaikeimmin hallittavissa. Jos epilepsiakohtauksia ei saada hyvään hoitotasapainoon, kohtaukset voivat viivästyttää tai estää kehityksen virstanpylväiden saavuttamista.

Historia

PURA-oireyhtymä on suhteellisen hiljattain kuvattu harvinaissairaus; ensimmäinen lääketieteellinen julkaisu tehtiin vuonna 2014.

 

Kokemustietoa tästä oireyhtymästä löydät täältä.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Unique: PURA and 5q31.3 deletion syndrome
Patientworthy: How to Find Joy in Daily Life with PURA Syndrome
PURA Syndrome Foundation

Facebookista löytyy hakusanalla "PURA" suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä oireyhtymää sairastavan läheisille: "Parents of PURA Syndrome (POPS)". Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: PURA-related severe neonatal hypotonia-seizures-encephalopathy syndrome
Journal of Medical Genetics (2018); 55:104–113): PURA syndrome: clinical delineation and genotypephenotype study in 32 individuals with review of published literature

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus