Orofasiodigitaalinen oireyhtymä 1

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Orofasiodigitaalinen oireyhtymä 1

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 18.1.2022

 
Oral-facial-digital syndrome type 1 (OFDS1)
Papillon-Leage-Psaume syndrome

 

Lyhyesti

Orofasiodigitaalinen oireyhtymä tyyppi 1 kuuluu laajempaan orofasiodigitaalisten oireyhtymien perheeseen, joita tällä hetkellä tunnetaan ainakin 13 erilaista. Näistä Orofasiodigitaalinen oireyhtymä, tyyppi 1 on yleisin, mutta sekin erittäin harvinainen. Oireyhtymää esiintyy pääasiassa vain naisilla, koska pojilla oireyhtymä johtaa kuolemaan jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Oirekirjo vaihtelee huomattavasti yksilöllisesti, myös vaikeusasteeltaan.

Oireet ja löydökset

Orofasiodigitaalinen oireyhtymän tyyppi 1 tyypillisiä oireita ovat kasvojen, kallon sekä sormien ja varpaiden rakennepoikkeavuudet sekä keskushermosto-oireet sekä löydökset sisäelimissä, kuten munuaisissa, haimassa ja munasarjoissa.

Tyypillisiä suun rakennepoikkeavuuksia ovat mm. kielen epämuodostumat ja kielessä olevat erilaiset hamartoomat eli hyvänlaatuiset kasvainmuodostelmat. Tytöillä/naisilla voi olla ylimääräisiä tai puuttuvia hampaita ja hammaskiille voi olla poikkeavasti kehittynyt.

Kallon ja kasvojen poikkeavuuksiin kuuluvat mm. toisistaan kaukana olevat silmät, hiusten vähäisyys tai kaljuus. Puolella tapauksista oirekirjoon liittyy myös aivojen rakennepoikkeavuuksia mm. kallonsisäisiä kystia, aivokurkiaisen puuttuminen, vajaamuodostuneet isoaivot ja mahdollinen Dandy-Walkerin epämuodostuma.

Oppimisvaikeuksia tai kehitysvammaisuutta voi ilmetä. Mahdollinen kehitysvammaisuus on usein lievää tai keskivaikeaa.

Sormissa ja varpaissa poikkeavuuksia todetaan yli puolella henkilöistä (88 %), joilla on orofasiodigitaalinen oireyhtymän tyyppi 1. Näitä ovat mm. yhdys- ja/tai lyhytsormisuus ja/tai -varpaisuus. Noin 6 %:lla ilmenee kuulovika.

Vähintään puolella on monirakkulaiset munuaiset sekä maksan ja haiman kystia. Munuaisen kystat voivat ilmeta vasta lapsuudessa tai teini-iässä.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymän aiheuttaa OFD1 (tai toiselta nimeltään CXORF5)-geenin mutaatio X-kromosomissa (Xp22). OFD1-geenin virheetön toiminta on tärkeä normaalille kehitykselle. OFD1-geenin geenituote, proteiini, toimii mm. värekarvojen osana sekä kromosomin sentrosomissa. Sentrosomi alue on tärkeä kromosomien normaalille jakautumiselle solunjakautumisen yhteydessä.

Oireyhtymä periytyy X-kromosomissa, ja usein geenimutaatio on syntynyt biologisesti täysin uuten de novo-mutaationa, ilman aikaisempaa oireyhtymän historiaa suvussa. Oireyhtymän geneettinen penetranssi eli ilmenemistodennäköisyys on korkea. Tämä tarkoittaa sitä, että oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio johtaa aina jonkinlaisiin oireisiin henkilöllä, jolla geenimutaatio on. Oireet vaihtelevat yksilöiden välillä huomattavasti.

Oireyhtymän esiintyvyydeksi arvioidaan yksi vastasyntynyt 50 000 – 250 000 syntynyttä lasta kohden (1: 50 000-250 000).

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi saadaan usein heti syntymän jälkeen kliinisen kuvan perusteella. Lievissä tapauksissa diagnoosiin päästään vasta myöhemmin lapsuudessa tai aikuisuudessa monirakkulaisen munuaistautilöydöksen kautta. Diagnostiikassa käytetään geenitutkimusta, jossa OFD1-geenin suora emäsjärjestys selvitetään. Jos mutaatiota ei todeta, myös mahdollista geneettistä uudelleenjärjestäytymistä voidaan tarkastella X-kromosomissa oireyhtymän selvittämiseksi. Tämä siksi koska X-kromosomin alueella Xp22.3-p22.2 tapahtuu usein kromosomimateriaalin uudelleenjärjestäytymistä ja alueella esiintyvät mutaatiot ovat osallisina useissa eri oireyhtymissä.

Erotusdiagnostiikassa on huomioitava muut orofasiodigitaalisen oireyhtymän tyypit, perinnöllinen munuaiskysta tauti (familial cystic renal disease), sekä mm. Meckelin ja Joubertin oireyhtymät.

Hoitona on oireiden mukainen korjaava plastiikkakirurgia sekä hammaslääkärin toimenpiteet mahdollisten ylimääräisten hampaiden poistamiseksi ja purentavirheiden korjaamiseksi. Munuaistaudin ja mahdollisen epilepsian hyvä hoitotasapaino on tärkeää. Oppimisvaikeuksia voidaan  lievittää erilaisin tukimuodoin.

Eliniän ennuste

Miessukupuolella orofasiodigitaalinen oireyhtymä typpi 1 johtaa useimmiten ensimmäisellä tai toisella raskauskolmanneksella sikiön menehtymiseen. Vain harvoin poikavauvat syntyvät elävinä. Naisten eliniänodote vaihtelee rakennepoikkeavuuksien määrän ja laadun sekä sisäelinlöydösten mukaan.

Historia

Oireyhtymän raportoivat lääketieteellisessä kirjallisuudessa ensimmäisinä Papillon-League ja Psaume vuonna 1954.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Terveyskirjasto: Orofakiodigitaalinen syndrooma tyyppi 1 (OFD1) (Orphanet)
National Organization for Rare Diseases (NORD): Oral-Facial-Digital Syndrome

Lähteet

Orphanet: Orofaciodigital syndrome type 1
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Orofaciodigital syndrome 1; OFD1

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus