Niemann-Pickin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Niemann-Pickin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 20.3.2020

Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi A
Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi B
Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi C

Niemann-Pickin oireyhtymän eri muodot (tyypit A, B ja C) kuuluvat lysosomaalisiin kertymäsairauksiin. Oireyhtymässä lysosomi-nimisiin soluelimiin kertyy sfingomyeliini-rasva-ainetta eri puolille kehoa. Keskushermostokertymät johtavat neurologisiin oireisiin ja kuolemaan. Nieman-Pickin tautien oirekirjot vaihtelevat yksilöstä ja taudin alatyypistä toiseen.

Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi A

Tyyppi A on hyvin vakava Niemann-Pickin taudin alatyyppi. Se havaitaan kliinisesti jo vastasyntyneellä tai varhaislapsuudessa. Oireyhtymään liittyy suurentunut maksa ja munuaiset, jotka havaitaan vauvan ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Silmän verkkokalvoon ilmaantuu kirsikanpunaisia pisteitä. Keuhkoihin kertyy puolustusjärjestelmän valkosoluja, jotka yrittävät poistaa sfingomyeliinikertymiä keuhkoista. Tämä aiheuttaa helposti hengitystietulehduksia ja hengitysvaikeuksia. Psykomotorinen kehitys etenee ainoastaan 12 kuukauden ikäisen vauvan tasolle. Oiryehtymä johtaa nopeaan hermoston rappeutumiseen ja se johtaa kuolemaan varhaislapsuudessa, noin kolmen vuoden iässä.

Niemann-Pickin oireyhtymä tyyppi A:n aiheuttaa kromosomissa 11 (11p15.4) sijaitsevan sfingomyeliinifosfodiesteraasi-1 (SMPD1) -geenin mutaatio. Geenistä valmistetaan normaalisti hapanta sfingomyelinaasi-nimistä entsyymiä (acid sphingomyelinase, ASM), mutta Niemann-Pickin oireyhtymässä mutaatio estää toiminnallisen entsyymin tuottamisen.

Niemann-Pickin oireyhtymä tyyppi A periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. 

Tyyppi A:n esiintymistiheydeksi arvioidaan alle 1 tapaus 1 000 000 syntynyttä lasta kohden (1: 1 000 000), ja tämä oireyhtymätyyppi on siis erittäin harvinainen.

Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi B

Niemann-Pickin oireyhtymä tyyppi B on lievempi kuin Niemann-Pickin oireyhtymän tyyppi A. Taudin oireet tulevat esille myöhemmin lapsuudessa kuin tyypissä A ja niihin liittyy mm. suurentuneet munuaiset ja maksa, kehityksen jälkeenjääneisyys sekä keuhko-oireet. Keuhko-oireisiin lukeutuvat mm. toistuvat infektiot ja dyspnea eli hengenahdistus, jossa hengitys käy raskaaksi ja vaikeaksi, ja syntyy tunne siitä, ettei ilma riitä. Verihiutaleiden määrä ja luun mineralisoitumisen aste on tyypissä B normaalia alhaisempi. Oireyhtymään liittyy lyhytkasvuisuutta. Tautiin ei yleensä liity neurologisia oireita, ja tyyppi B-muodossa eliniänodote yltää usein aikuisuuteen.

Niemann-Pickin oireyhtymä tyyppi B:n aiheuttaa kromosomissa 11 (11p15.4) sijaitsevan SMPD1-geenin mutaatio. 

Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi B periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Tyyppi B:n esiintymistiheydeksi arvioidaan 1-9 lasta 1 000 000 syntynyttä lasta kohden (1-9: 1 000 000).

Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi C

Niemann-Pickin oireyhtymän tyyppi C oirekirjo riippuu taudin puhkeamisiästä, joka vaihtelee lapsuudesta aikuisuuteen. Useimmiten ensioireet ilmaantuvat 2-4 vuoden iässä. Oireisiin voi liittyä vastasyntyneen pitkittynyttä keltaisuutta ja usein eteneviä neurologisia oireita, kuten kognitiivisten taitojen taantumaa, isoaivoperäistä ataksiaa, dystoniaa eli lihasjäntevyydenhäiriöitä, epilepsiakohtauksia (1/3-osaa tapauksista), katapleksiaa eli mm. tunnereaktioiden laukaisemaa lihasjänteyden menetystä, dementiaa ja psykiatrisia oireita. Lisäksi potilaat eivät pysty liikuttamaan silmiään pystysuoraan (vertikaalinen katsepareesi), heillä on hengenahdistusta ja heidän puhe- ja nielemiskykynsä vaikeutuvat ajan myötä. Munuaisten ja maksan suureneminen ei ole yhtä korostunutta kuin mitä se on oireyhtymän tyyppi A:ssa ja B:ssä. Kuitenkin oireyhtymätyyppi C:hen liittyy vakava maksasairaus. Myös interstiaalinen keuhkosairaus todetaan osalla potilaista. Niemann-Pickin oireyhtymän tyyppi C aiheuttaa yleensä hengenvaarallisen keuhkokuumeen.

Niemann-Pickin oireyhtymä, tyyppi C aiheutuu joko NPC1-geenin mutaatiosta kromosomissa 18 (18q11) (95 % tapauksista) tai NPC2-geenin mutaatiosta kromosomissa 14 (14q24.3) (5 % tapauksista). Oirekuva on samankaltainen molempien mutaatioiden yhteydessä, koska ne johtavat samaan lopputuokseen: lipidien eli rasva-aineiden, kuten etenkin kolesterolin, kertymiseen lysosomi-nimisiin soluelimiin kaikkialla kehossa. Molemmista geeneistä valmistettavat proteiinit osallistuvat normaalisti kolesterolin solunsisäiseen kuljetukseen.

Niemann-Pickin oireyhtymän tyyppi C periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Tyyppi C:n esiintymistiheydeksi arvioidaan 1-9 lasta 1 000 000 syntynyttä lasta kohden (1-9: 1 000 000).

Jos tyyppi C ilmenee lapsuudessa, eliniän odote on 5-15 vuotta. Jos oireet alkavat aikuisuudessa, ne ovat lievempiä ja niihin liittyy todennäköisemmin dementiaa tai psykiatrisia oireita.

Diagnoosi ja hoito

Niemann-Pickin oireyhtymän tyyppien A ja B diagnoosissa hyödynnetään entsyymiaktiivisyyden määrittämistä sekä geenitestausta. ASM-entsyymin aktiivisuus määritetään veren valkosoluista tai ihon fibroblasteista. Entyymiaktiivisuus jää oireyhtymässä alle 10 %:iin normaalista. SMPD1-geenin mutaatioita tunnetaan yli 180, eivätkä kaikki mutaatiot aiheuta oireyhtymää. Geenitutkimuksessa selvitetään, onko patogeeninen eli oireyhtymää aiheuttava mutaatio kohdistunut molempiin vai vain toiseen perimässä olevaan SMPD1-geeniin, Jos kyseessä on tunnettu SMPD1-geenin mutaatio, sen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä oireiden vaikeusasteesta. Koska kyseessä on resessiivisesti eli peittyvästi periytyvä sairaus, molemmat SMPD1-geeneissä pitää olla tautita aiheuttavat mutaatiot, jotta oireyhtymä puhkeaa.

Niemann-Pickin oireyhtymätyypin C diagnoosissa käytetään biokemiallisia testejä, jotka osoittavat vapaan kolesterolin kertymisen soluihin sekä heikentyneen kolesterolien esterifikaation.

Niemann-Pickin oireyhtymään ei ole parannuskeinoja, joten potilasta hoidetaan hänen oireidensa mukaisella tavalla. Moniammatillinen apu on tarpeen oireiden monimuotoisuuden vuoksi ja potilaiden parhaan mahdollisen toimintakyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman pitkään.

Historia

Niemann-pickin taudit kuvasi A. C. Crocker vuonna 1961.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Niemann-Picks sjukdom typ C
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Niemann-Pick disease type A, Niemann-Pick disease type B, Niemann-Pick disease type C1
Niemann-Pick Disease Group (UK)

Facebookista löytyy hakusanalla "Niemann-Pick Disease Awareness" englanninkielinen suljettu keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Niemann-Pick disease type A, Niemann-Pick disease type B ja Niemann-Pick disease type C
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Niemann-Pick disease, type A, Niemann-Pick disease, type B ja Niemann-Pick disease, type C
GeneReviews: Acid Sphingomyelinase Deficiency
GeneReviews: Niemann-Pick Disease Type C
PubMed: Genetics in Medicine (2017):19;967-974. Consensus recommendation for a diagnostic guideline for acid sphingomyelinase deficiency.

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus