Muenken oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Muenken oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.12.2019
 

Lyhyesti

Muenken oireyhtymä johtuu kraniosynostoosista eli yhden tai useamman kallon sauman ennenaikaisesta luutumisesta sikiön kehityksen aikana. Tämä heijastuu yksilön pään ja kasvojen muotoon. Vain noin 15 %:lla tapauksista kallon saumojen yhteenluutuminen tapahtuu normaalisti. Muenken oireyhtymässä kliininen kuva vaihtelee huomattavasti, jopa yksittäisen perheen sisällä. Jotkut potilaista vaikuttaa jopa täysin oireettomilta (6-7 % tapauksista).

Oireet ja löydökset

Muenken oireyhtymän tyypillisin piirre on koronaalinen synostoosi eli otsansuuntaisen, korvasta korvaan ulottuvan kallon saumojen yhteenluutuminen, joka on usein bilateraalinen eli molemminpuolinen (noin 2/3-osaa tapauksista). Tämä johtaa brakykefaliaan eli lyhytpäisyyteen tai turribrakykefaliaan eli tornikalloisuuteen. Joillakin todetaan unilateraalinen eli yksipuoleinen koronaalinen synostoosi (noin 1/3-osaa tapauksista), joka johtaa mm. kasvojen ja kallon epäsymmetrisyyteen (anteriorinen plagiokefalia). Myös muiden kallon saumojen kuin otsansuuntaisen kallon saumojen yhteenluutuminen on mahdollista. Muenken oireyhtymään voi liittyä myös makrokefaliaa eli isopäisyyttä (5 % tapauksista) ilman kraniosynostoosia. Kallon rakenne voi olla myös täysin normaali.

Muenken oireyhtymän tyypillisiin kallon ja kasvon piirteisiin lukeutuvat myös keskikasvojen vajaakehittys (lähes 60 %), toisistaan kaukana olevat silmät, riippuluomet (25 %), alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot (50 %), karsastus ja suu- ja/tai huulihalkio. Muita oireita voivat olla mm. hydrokefalia eli aivo-selkäydinnestekierron häiriö ja kohonnut kallonsisäinen paine. Oireyhtymään liittyy kuulovammaisuus (yli 70 %:lla), jonka vaikeusaste vaihtelee potilaasta toiseen. Kuulovamma, hydrokefalia ja normaalia suurempi kallonsisäinen paine ovat yleisiä tapauksissa, joihin liittyy kallon samojen normaalia nopeampi luutuminen. Toistuvat korvatulehdukset ovat mahdollisia.

Muenken oireyhtymässä voi olla myös lieviä epämuodostumia raajoissa, kuten lyhytsormisuus ja/tai -varpaisuus sekä vinosormisuus ja/tai -varpaisuus (25 - 40 %). Peukalot voivat olla myös tavallista leveämmät. Lisäksi ranteen (12 %) ja nilkan luut (35 %) voivat olla fuusioituneet. Röntgenkuvissa on havaittavissa mm. kartionmuotoiset sormien ja varpaiden epifyysit eli toiseen luuhun niveltyvät luun päät (yli 75 %). Pituuskasvu on normaali.

Psykomotorisia kehitysviiveitä esiintyy kolmasosalla (n. 33 % tapauksista). Lievä kehitysvammaisuus, epilepsia ja lisääntynyt riski käyttäytymismuutoksiin tai -häiriöihin ovat myös mahdollisia.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Muenken oireyhtymä johtuu perimässä olevasta spesifistä fibroblastikasvutekijäreseptori-3 (FGFR3) -geenin pistemutaatiosta (p.Pro250Arg-mutaatio) kromosomissa 4 (4p16.3). Tämän geenin mutaatio on yleisin kraniosynostoosin johtavista geenimuutoksista. FGFR3-geenituote tuottaa kehoon kyseistä reseptoria, jonka toiminta on välttämätöntä luuston normaalille kehitykselle. Mutaatio yliaktivoi FGFR3-reseptorin toiminnan, josta seuraa kallon saumojen ennenaikainen luutuminen.

Geenimuutos periytyy autosomaalisesti dominoivasti eli vallitsevasti. Mutaation penetranssi eli ilmenemistodennäköisyys vaihtelee. Toisin sanoen vaikka geenimutaatio löytyisi henkilön perimästä, se ei välttämättä johda sairauden puhkeamiseen tai ilmenemiseen yksilössä. Tähän johtopäätökseen on tultu, koska osa geenimuutoksen kantajista vaikuttaa lähes oireettomilta. Lisäksi potilaiden oirekuvien välillä on hyvin laajaa vaihtelua.

Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu 1:30 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin perustuu pääasiassa spesifin FGFR3-geenimuutoksen löytämiseen potilaan perimästä, koska kliininen oirekuva vaihtelee huomattavasti potilaasta toiseen.

Jos perheeseen halutaan toista lasta, perhe voi halutessaan selvittää oireyhtymän uusiutumisriskin perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla. Jos oireyhtymän on aiheuttanut sattumalta syntynyt ja täysin uusi mutaatio nk. de novo -mutaatio, oireyhtymän periytymisriski sisarukselle on erittäin pieni. Tällöin siis kummallakaan vanhemmalta ei ole perimässään FGFR3- geenin mutaatiota. Jos puolestaan toisella vanhemmista todetaan FGFR3-geenin muutos, perheellä on 50 % mahdollisuus saada jälkeläinen, joka kantaa samaa mutaatiota ja jolla siis on Muenken oireyhtymä.

Hoito on moniammatillista. Siihen sisältyvät mm. kuulo- ja näkötutkimukset sekä käyttäytymisen havainnointi, puheterapia ja oppimiskyvyn arviointi. Kirurginen kraniosynostoosin hoito voi olla mahdollinen. Kallon muotoa korjaava leikkaus voidaan tehdä yleensä noin 3-6 kuukauden ikäiselle vauvalle.

Eliniän ennuste

Oireyhtymän ennuste vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen riippuen oireiden laadusta ja vaikeusasteesta sekä hoidon ja seurannan onnistumisesta. Eliniänodote on normaali.

Historia

Maximilian Muenke kuvasi oireyhtymän vuonna 1997.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

CRANIO ry: Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki
Hukki, J., Saarinen P., Kangasniemi M. ja Niemelä M.. Yksinkertaiset kraniosynostoosit Duodecim 2007; 123: 967-976.
Duodecim Terveyskirjasto: Muenken syndrooma (Orphanet-artikkeli)
GeneReviews: Muenke syndrome
Headlines - Craniofacial Support, UK

Lähteet

Orphanet: Muenke syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Muenke syndrome
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus