AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Mody-diabetes

NORIO-KESKUS TIETOLEHTINEN | Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsaukseksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota

Mody-diabetes

Noriokeskus

Erikoislääkäri Brita Liljeström, Väestöliiton perinnöllisyysklinikka 2002, päivitetty 25.10.2013 perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto, Norio-keskus

 
Avainsanat: Maturity Onset Diabetes of the Young, MODY1-11

 

Lyhyesti                        

Diabetes on yleensä monitekijäinen sairaus, jonka syntyyn vaikuttavat ympäristötekijät ja perintötekijät eli geenit yhdessä. Poikkeuksena tästä on MODY-diabetes, joka on yhden geenivirheen tauti ja vallitsevasti perinnöllinen diabetes.

Suomessa on noin 300 000 hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista noin 15 %:lla on nuoruustyypin (tyypin 1) diabetes ja noin 85 %:lla aikuistyypin (tyypin 2) diabetes. On olemassa pieni ryhmä harvinaisia diabetestyyppejä, joista yksi ryhmä on ns. MODY-diabetes (Maturity Onset Diabetes of the Young).

Diabeteksen eri tyypelle on yhteistä liian suuri verensokeripitoisuus. Diabetekseen viittaavia oireita ovat väsymys, jano, lisääntyneet virtsamäärät ja laihtuminen. Aikuistyypin diabeteksessa oireet voivat puuttua, ja diabetes usein todetaan sattumalta muiden tutkimuksien yhteydessä. Kun diabeteksen hoito saadaan kohdalleen, potilaat ovat yleensä oireettomia ja voivat hyvin. Jos aikuistyypin diabeteksen kaltainen sairaus ilmenee nuorena, herää epäilys  MODY-diabeteksesta.

Suomen kaikista diabeetikoista MODY-diabeetikkoja on n. 2 %:a. MODY-diabetesta esiintyy erityisesti Länsi-Suomessa. MODY-diabetekselle on tyypillistä nuori sairastumisikä (alle 25 vuotta), normaalipainoisuus, diabeteksen esiintyminen kolmessa sukupolvessa, lievä taudinkuva ja alttius liian matalille verensokeriarvoille (hypoglykemiaherkkyys). Tällä hetkellä tunnetaan 11 MODY-tyyppiä. MODY-diabeteksista MODY2 on Suomessa yleisin (n. 60 %). Myös MODY3 on yleinen Suomessa (n. 40 %) ja Pohjoismaissa se on yleisin MODY-tyyppi. MODY1 on harvinaisempi. Muut MODY-tyypit ovat erittäin harvinaisia Suomessa. Tavallisimpien MODY-tyyppien tautigeenien virheiden (mutaatioiden) tutkiminen on mahdollista.

Oirekuvaus

MODY on nuorella iällä alkava perinnöllinen diabetes, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliinin erityksestä. Insuliinin erityksen häiriön vaikeusaste vaihtelee samankin perheen sisällä. Muita MODY-diabetekseen viittaavia piirteitä ovat hyvä vaste insuliinille (insuliiniherkkyys) ja taipumus matalille verensokeriarvoille (hypoglykemiaherkkyys). MODY-diabeetikot ovat yleensä normaalipainoisia. Tauti on todennäköisesti MODY-diabetesta, jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) diabetes puhkeaa alle 25-vuotiaana, 2) perheessä on diabetespotilaita vähintään kolmessa sukupolvessa. MODY-diabeteksessa taudinkuva on yleensä lievä.

MODY-diabeteksen ennuste

MODY-diabeteksessa myöhäiskomplikaatiot yleensä puuttuvat. Ilmaantuessaan myöhäiskomplikaatiot ovat samoja kuin tavallisissa diabetestyypeissä, kuten silmän verkkokalvon, ääreishermoston ja munuaisten sairauksia. Myöhäiskomplikaatioiden ilmaantumisen riski riippuu pitkäaikaisesta sokeritasapainosta muiden diabeetikoiden tapaan. MODY-diabetekseen ei liity kohonneen verenpaineen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Eri MODY-tyyppien tarkempi oirekuvaus ja ennustekuvaus

MODY1-diabetes puhkeaa yleensä murrosiässä tai raskauden aikana. Insuliinin puute on usein niin vaikea, että potilas tarvitsee insuliinihoitoa. Erityispiirteenä on todettu poikkeuksellisen matala seerumin triglyseridipitoisuus (triglyseridit ovat veren rasvoja). Tähän MODY-tyyppiin liittyy myöhäiskomplikaatiotaipumus.

MODY2-diabetes on Suomessa yleisin MODY-tyyppi (n. 60 %). Paastoverensokeriarvo on syntymästä lähtien hieman kohonnut (arvo on n. 6-8 mmol/l), mutta aterioiden jälkeen ei esiinny verensokerihuippuja. Lievän taudinkuvan vuoksi MODY2 todetaan yleensä vasta aikuisiällä sattumalöydöksenä. Pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaava arvo HbA1c on tavallisesti alle 7 %. Valtaosa potilaista tarvitsee yleensä vain ruokavaliohoitoa, ja myöhäiskomplikaatiot ovat harvinaisia. Huomioitavaa on kuitenkin se, että raskauden aikana potilaat tulee kuitenkin hoitaa insuliinilla sikiöriskien vähentämiseksi.

MODY3-diabetes on Suomessa ja Pohjoismaissa yleinen MODY-tyyppi (n. 40 %). Lähes kaikki MODY3-diabeteksen geenivirheen kantajista sairastuu diabetekseen jossain elämänsä vaiheessa ja suurin osa heistä murrosiän kynnyksellä. Taudin alkamisikä näyttää muuttuvan varhaisemmaksi asteittain siirryttäessä vanhemmasta sukupolvesta nuorempaan. Taudin oirekuva voi hiemman vaihdella samankin perheen eri jäsenten kesken. Yleisesti ottaen MODY3-diabetes on oirekuvaltaan kuin peilikuva MODY2-diabetekselle.

Tyypillistä on merkittävä insuliinin puute. Koska yleensä potilaiden oman insuliinin teho on poikkeuksellisen hyvä (insuliiniherkkyyden vuoksi), potilaat saattavat pärjätä pitkään omalla vähäisellä insuliinin tuotannollaan ilman insuliinihoitoa. Paastoverensokeritaso pysyy pitkään normaalina, vaikka aterianjälkeiset arvot ovat koholla. Eräässä suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa tehtiin sokerirasitustesti sellaisille MODY3-geenin kantajille, joilla ei ollut ollut diabetesoireita ja joilla paastosokeriarvot olivat olleet normaaleja. Tutkimuksessa heistä kolmasosalla todettiin diabetes. Pitkäaikainen verensokeriarvo HbA1c on tavallisesti korkea. MODY3-geenin kantajilla on havaittu piilevän diabeteksen voivan varsin nopeasti pahentua minkä tahansa insuliiniherkkyyttä heikentävän tilan myötä, kuten tulehduksien tai raskauden aikana. Tähän MODY-tyyppiin liittyy myöhäiskomplikaation riski.

MODY5-diabetesta kutsutaan myös nimellä RCAD, joka on johdettu englanninkielisestä taudin nimestä (Renal Cysts And Diabetes). Taudinkuvaan kuuluu synnynnäisiä munuaisten ja usein myös sukupuolielinten rakenteellisia poikkeavuuksia. Munuaiskystien esiintyminen on tyypillistä. Diabetes johtuu haiman synnynäisestä rakenteellisesta poikkeavuudesta ja normaalia pienemmästä beetasolumassasta. Hoitona on yleensä insuliini.

 

Taulukko 1.

Ominaisuus Tyyppi 2 diabetes MODY
Ilmaantumisikä yleensä >40 vuotta yleensä< 25 vuotta
Ruumiinrakenne usein ylipainoinen hoikka
Metabolinen oireyhtymä* yleensä on ei
Perinnöllisyys monitekijäinen vallitseva periytyminen
Sairastuneita sukulaisia harvoin 3:ssa sukupolvessa kolmessa sukupolvessa
Sairastumisriski** vaihteleva, usein 10-40% 80-90%

Tyypillisiä eroja aikuistyypin (tyyppi 2) diabeteksen ja MODY-diabeteksen välillä.

 

* Metabolisessa oireyhtymässä henkilöllä on diabetes, kohonnut verenpaine, heikentynyt insuliinin teho ja kohonneet rasva-arvot (erityisesti triglyseriinit).

** Tässä yhteydessä sairastumisriski tarkoittaa geenivirheen aiheuttamaa sairastumisriskiä. Aikuistyypin (tyypin 2 diabeteksessa) ympäristötekijät vaikuttavat huomattavasti sairastumisriskiin. Sen sijaan MODY-diabeteksen syynä on yhden tietyn geenin virhe, eivätkä ympäristötekijät juurikaan vaikuta sairastumisriskiin. MODY-geenivirheeseen liittyy huomattavan korkea sairastumisriski.

 

Mistä MODY aiheutuu?

MODY aiheutuu tautigeenin virheestä (mutaatiosta) insuliinin eritykseen vaikuttavassa geenissä: insuliinia ei tuoteta tarpeeksi tai sitä ei vapaudu tarpeeksi haiman beetasoluista. MODY2-diabetekseen liittyvä glukokinaasigeenin (GCK) virhe muuttaa insuliininerityskynnystä; geenivirhe aiheuttaa sen, että haima alkaa erittää insuliinia vasta kun verensokeri on hieman tavanomaista korkeampi. MODY1- ja MODY3-diabetekseen liittyvät genit HNF4A ja HNF1A  säätelevät tiettyjen muiden geenien toimintaa. Näiden geenien virhe johtaa poikkeavaan toimintaan insuliinin vapautumisessa. MODY-diabeteksessa geenivirhe on toiselta vanhemmalta perityssä tautigeenissä, mutta vastingeeni toimii normaalisti (geenivirhe on heterotsygoottinen).

Tähän mennessä tunnetaan 11 MODY-tyyppiä. Jokaisen MODY-tyypin oirekuvan syynä on yksi tautigeeni, joka on eri kuin muissa tyypeissä. Seuraavassa on luettelo näistä eri MODY-tyyppien tautigeeneistä: MODY1 (HNF4A), MODY2 (GCK), MODY3 (HNF1A), MODY4 (PDX1), MODY5 (HNF1B), MODY6 (NEUROD1), MODY7 (KLF11), MODY8 (CEL), MODY9 (PAX4), MODY10 (INS) ja MODY11 (BLK). Tavallisten MODY-tyyppien geenitutkimuksia tehdään Suomessa, ja lisäksi harvinaisten MODY-tyyppien geenitutkimuksia tehdään ulkomailla.

Muita oireyhtymiä, joissa on MODY-diabeteksen geenivirhe

On julkaistu joitakin potilastapauksia, joissa MODY-diabetekseen liittyvä geenivirhe on siirtynyt lapselle molemmilta vanhemmilta (homotsygoottinen geenivirhe). Molemmilta vanhemmilta peritty MODY2-tautiin liittyvä geenivirhe aiheuttaa elinikäisen insuliinihoitoa vaativan diabeteksen jo syntymästä lähtien (pysyvä neonataalidiabetes). Molemmilta vanhemmilta peritty MODY4-tautiin liittyvä geenivirhe on liitetty synnynnäiseen haiman puutokseen.

Diagnostiikka

Lastenlääkäri tai sisätautilääkäri huolehtii MODY-diabetksen diagnostiikasta. Tyypillinen oirekuva, sukupuu ja tyypilliset laboratoriolöydökset herättävät epäilyksen MODY-diabeteksesta. Diagnoosi pyritään yleensä varmistamaan geenitestillä. Geenitesti tehdään laskimoverinäytteestä, josta tutkitaan valkosolujen DNA.

Perinnöllisyyslääkäriä konsultoidaan suvun neuvomiseksi ja riskissä olevien sukulaisten kartoittamiseksi. Kun sukulaisella on todettu MODY-diabetes, perinnöllisyyslääkäri antaa tietoa siitä, miten asiasta tulisi kertoa muun suvun jäsenille. Suvun jäsenille asiasta kertominen on tärkeää monesta syystä. Tieto helpottaa sukulaisten oireiden ja tutkimustuloksien tulkintaa. Tieto saattaa estää turhia tutkimuksia. Tieto aikaistaa sukulaisten MODY-diabeteksen diagnoosia usealla vuodella (jopa 5-10 vuodella), millä on usein merkitystä ennusteen kannalta. Tieto diabeteksen tyypistä antaa tietoa sairauden luonteesta pidemmällä tähtäimellä ja sairauden ennusteesta. Hoidon oikea-aikainen aloittaminen vähentää myöhäiskomplikaatioiden riskiä.

Terveiden oireettomien riskissä olevien lapsien kohdalla MODY-geenitutkimus usein ajoitetaan noin 12-vuoden ikään, koska MODY aiheuttaa harvoin oireita tätä nuoremmalla iällä ja toisaalta 12-vuoden iässä on aikaisempaa kypsempi pohtimaan geenitutkimukseen osallistumisen merkitystä omalla kohdallaan.

Jos MODY-diabetes ei ole ollut tiedossa, yleensä se huomataan viimeistään raskauden aikana. Jos MODY-geenivirheen kantajuudesta on tietoa, osataan ohjata henkilö heti raskauden alusta oikeanlaiseen seurantaan.

Perinnöllisyysneuvonnassa keskustellaan terveiden oireettomien henkilöiden MODY-geenitutkimuksen merkityksestä henkilön itsensä, perheen ja suvun kannalta. MODY-geenivirheen kantajuuden tutkiminen on vapaaehtoista. Ne, jotka osallistuva geenitestiin, saavat tietoa siitä, onko hyödyllistä osallistua seurantaan vai vapautuuko seurannan tarpeesta. Geenitestistä kieltäytyneet ohjataan suoraan seurantaan. Seurantakäytäntönä on sokerirasitustesti parin vuoden välein. Hoitava lääkäri suunnittelee seurantaohjelman. MODY-geenin kantajien lapsille suositellaan seurantaa kymmenen vuoden iästä lähtien. MODY-diabeteksen puhkeamisen riski on suurentunut silloin, kun lapsi sairastuu kuumeiseen flunssaan. Silloin lastenlääkäri saattaa ehdottaa verensokerin kotiseurantaa flunssan ajan.

Hoito

MODY-potilaita hoidetaan sairaaloiden diabetespoliklinikoilla ja terveyskeskuksien diabetesvastaanotoilla. Yleisesti ottaen monella MODY-diabeetikolla taudin hoidoksi riittää pelkkä ruokavalion muuttaminen, etenkin jos hän osaa tasata aterioiden hiilihydraattimääriä. Haiman insuliinin eritystä stimuloivilla lääkeaineilla saadaan tyypillisesti hyvä vaste aikaan. Ylipäätään tärkeää diabeteksen hoidossa on myös se, että rasva-arvot pysyisivät hyvinä. MODY-diabeetikot ovat yleensä hoikkia. MODY2-diabeteksessa ruokavaliohoitoon on hyvä liittää mukaan liikunnallinen aktiivisuus.

MODY1- ja MODY3-diabeteksessa osa potilaista pärjää ateriatableteilla, jotka vapauttavat insuliinia haimasta, mutta sulfonyyliurealääkkeet eivät aina sovi, koska ne voivat aiheuttaa jo pienellä lääkepitoisuudella liian matalia verensokeriarvoja (hypoglykemiaa). MODY1- ja MODY3-diabeteksessa tyypillisesti insuliinihoidolla saadaan parempi vaste kuin tablettihoidolla. Usein riittää pikainsuliini, koska pitkävaikutteinen insuliini aiheuttaa helposti liian matalia verensokeriarvoja. MODY2-diabeteksessa ei yleensä tarvita lääkehoitoa, paitsi raskausaikana, jolloin insuliinihoito on tärkeää sikiökomplikaatioiden vähentämiseksi.

Raskausaikana MODY-geenivirhettä kantavat henkilöt ovat äitiyspoliklinikan seurannassa ja hoidossa raskauden alusta lähtien, koska odotusaikana verensokeritaso yleensä nousee.

Perinnöllisyys

MODY-suvuissa sairastumisalttius periytyy vallitsevan (dominantin) periytymisen sääntöjä noudattaen. Käytännössä tämä periytymistapa merkitsee sitä, että jokaisella sairaalla henkilöllä on lapsia hankkiessaan ollut yhtä suuri mahdollisuus antaa lapselle MODY:yn liittyvä geenivirhe tai antaa vastaava normaalisti toimiva MODY:yn liittyvä geeni. Täten kunkin lapsen riski periä MODY:n liittyvä diabetesalttiusgeeni on ollut 50 %. Tämä asia on määräytynyt hedelmöittymishetkellä.

Vallitsevassa periytymisessä sairauden ilmenemiseen riittää se, että henkilö on perinyt MODY-diabetekseen liittyvän geenivirheen vain toiselta vanhemmaltaan. Sellaisella henkilöllä, jolla itsellään on MODY, on joka kerta lapsia hankkiessaan 50 %:n todennäköisyys siihen, että lapsi saa MODY-diabetesta aiheuttavan geenivirheen ja siten perii voimakkaan diabetesalttiuden. Toisaalta joka kerta on 50 %:n mahdollisuus siihen, että lapsi saa normaalisti toimivan geenin eikä tautigeenia, eikä hän silloin voi periä MODY-diabetesta. Sattuma siis ratkaisee, kuka perii sairastumisalttiuden.

Mody-diabetes Suomessa

Seuranta 

MODY-potilaiden seuranta on järjestetty joko sairaaloiden diabetespoliklinikoilla tai terveyskeskuksien diabetesvastaanotoilla.

Oireettomille MODY3-geenin kantajille suositellaan säännöllistä lääkärin seurantaa suuren diabetesalttiuden takia. Diabeteksen toteaminen ajoissa vähentää myöhäiskomplikaatioiden riskiä. Kerran vuodessa olisi hyvä tarkistaa paastosokeriarvo ja pitkäaikainen verensokeriarvo HbA1c. Kuumeisten tulehdustautien yhteydessä olisi hyvä tarkistaa paastosokeriarvo. Raskaudenaikaisen seurannan tulisi tapahtua äitiyspoliklinikalla, koska raskaus saattaa laukaista piilevän diabeteksen.

MODY3-geenin kantajien lapsille suositellaan sokerirasitusta noin 1-2 vuoden välein noin 8 vuoden iästä lähtien. Verensokeriarvo olisi myös hyvä tarkistaa kuumeisten tulehdustautien yhteydessä tai jos lapsi on muutoin huonokuntoinen (poikkeuksellisen janoinen, väsähtänyt tms.). Toinen mahdollisuus on tutkia kouluikäisiltä lapsilta, ovatko he perineet MODY3-geenin, ja seurata vain geenin perineiden sokeriarvoja.

Vertaistuki

Diabetespotilailla on mahdollisuus osallistua Diabetesliiton paikallisen diabetesyhdistyksen toimintaan. MODY-diabetespotilailla ei ole omaa potilasyhdistystä. Vertaistukea voi tiedustella diabetesyhdistyksestä.

Internet-sivuja ja kirjallisuutta

Botniaprojektet 

Orphanet: Mody

 The Genetic Landscape of Diabetes

OMIM: #606391 Maturity Onset Diabetes of the Young, MODY

Byrne M, Sturis J, Fajans SS, et al. Altered insulin secretory responses to glucose in subjects with a mutation in the MODY1 gene on chromosome 20. Diabetes 1995;44:699-704.

Huopio, H., Otonkoski, T., Vauhkonen, I., Reimann, F., Ashcroft, F. M., Laakso, M. A new subtype of autosomal dominant diabetes attributable to a mutation in the gene for sulfonylurea receptor 1. Lancet 361: 301-307, 2003.

Isomaa B, Henricsson M, Lehto M, et al. Chronic diabetic complications in patients with MODY3 diabetes. Diabetologia 1998;48:467-473.

Jo W, Sano H, Sudo A, Matsunami Y, Kawamura N, Tajima T. A Case of Novel Mutation of HNF1B in Maturity-onset Diabetes of the Young Type 5 (MODY5). Clin Pediatr Endocrinol. 2012 Jul;21(3):53-5.

Karlsson E, Groop L. MODY--an autosomal dominant type of diabetes. Diagnosis via genetic testing results in better treatment. Lakartidningen. 2007 Sep 12-18;104(37):2600-2.

Koski Sari. Diabetesbarometri, 2010. Julkaisija: Suomen Diabatesliitto ry. Paino: Kehitys Oy, 2011.

Lehto M, Wipemo C, Ivarsson SA, et al. High frequency of mutations in MODY and mitochondrial genes in Scandinavian patients with familial early-onset diabetes. Diabetologia 1999;42:131-137.

Lehto M, Tuomi T, Mathani MM, et al. Characterization of the MODY3 phenotype. Early on-set diabetes caused by an insulin secretion defect. J Clin Invest 1997;99(4):582-591.

Tattersall R. Maturity-onset Diabetes of the Young: A Clinical History. Diabetic Medicine 1998;15:11-14.

Norio-keskus

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

norio-keskus@rinnekoti.fi

020 638 5533

Noriokeskus
Noriokeskus