Meckelin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Meckelin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 5.3.2019

Meckel-Gruberin oireyhtymä
Gruberin oireyhtymä
Dysencephalia splanchnocystica

Lyhyesti

Meckelin oireyhtymä on hyvin heterogeeninen oireyhtymä. Se on ennen syntymää tai pian syntymän jälkeen kuolemaan johtava epämuodostumaoireyhtymä, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön ja siliopatioihin eli värekarvojen poikkeavasta toiminnasta johtuviin sairauksiin.

Oireet ja löydökset

Oireyhtymälle tyypilliset rakennepoikkeavuudet ovat:

Hydrokefalia eli aivo-selkäydinnestekierron häiriö on harvinaista, vaikka takaraivossa esiintyy usein pullistuma, enkefaloseele eli aivotyrä, joka johtuu aivonesteen tai aivoaineen kertymisestä takaraivonalueelle. Synnytyksen esteeksi voi muodostua maksan ja pernan suuri koko, joka voi ylittää jopa lapsen pään koon.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Suomalaiseen tautiperintöön kuuluva tauti aiheutuu MKS1-geenin mutaatiosta kromosomissa 17 (17q22). Tämä mutaatio on 70 %:lla tapauksista Suomessa. Toinen valtamutaatio Suomessa liittyy CC2D2A (MKS6) -geeniin, jonka muutos aiheuttaa myös saman taudin. Tämä mutaatio on Meckelin oireyhtymän aiheuttaja 20 %:ssa tautitapauksista. Suomessa tunnetaan ainakin neljä muuta mutaatiota, jotka johtavat Meckelin oireyhtymään. Ulkomaisissa Meckelin oireyhtymätautitapauksissa oireyhtymän syyn taustalla on ainakin kahdeksan eri patogeenistä geenimuutosta.

Meckelin oireyhtymää aiheuttavia geenimuutoksia on löydetty mm. seuraavista geeneistä; B9D1, B9D2, CC2D2A, CEP290, KIF14, MKS1, NPHP3, RPGRIP1L, TCTN2, TCTN3, TMEM67, TMEM107, TMEM216, TMEM231 ja TMEM237. Koska eri geenimutaatioita on runsaasti, myös taudin oirekirjo vaihtelee.

Meckelin oireyhtymää aiheuttavat geenit ovat tärkeitä värekarvojen normaalille toiminnalle. On huomattu, että niitä tarvitaan mm. alkuraskaudessa varhaisalkion solujen väliseen vuorovaikutukseen. Meckelin oireyhtymää voidaankin pitää nk. siliopatiana eli tautina, joka aiheutuu värekarvojen toimintahäiriöistä.

Kaikissa tapauksissa Meckelin oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio periytyy autosomaalissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Suomessa taudin esiintyvyys on 1:9 000 luokkaa, ellei suurempikin. Meckelin oireyhtymää esiintyy enemmän Länsi-Suomessa. Maailmalla tunnetaan useita Meckelin oireyhtymään sairastuneita. Muualla maailmassa taudin esiintyvyys vaihtelee; sen on arvioitu olevan 1:13 250 -1:140 000 luokkaa.

Diagnoosi ja hoito

Usein Meckelin oireyhtymään viittaavat piirteet, kuten aivotyrä, kystiset munuaiset ja monisormisuus, havaitaan jo varhaisraskauden ultaäänitutkimuksissa, usein jo ennen 14. raskausviikkoa.

Vanhempien luvalla tehtävä sikiön tai vastasyntyneen kromosomitutkimus on aiheellinen diagnoosin vahvistamiseksi, sillä mm. kromosomin 13-trisomia voi muistuttaa Meckelin oireyhtymää. Vanhempien niin halutessa myös heidän perimänsä oireyhtymän osalta voidaan selvittää, koska Meckelin oireyhtymä on periytyvä oireyhtymä, erotuksena sattumalta syntyneisiin, ei-periytyviin epämuodostumaoireyhtymiin.

Erotusdiagnoosissa on huomioitava trisomia-13:n lisäksi Bardet-Biedlin oireyhtymä, hydroletalus sekä Smith-Lemli-Opitzin oireyhtymä.

Meckelin oireyhtymään ei ole hoitoa, ja usein mitään ei ole tehtävissä lapsen pelastamiseksi vaikeiden epämuodostumien takia.

Eliniän ennuste

Eliniänodote on hyvin heikko. Ellei vauva kuole jo kohtuun, lapsi menehtyy useimmiten pian syntymän jälkeen vastasyntyneisyyskaudella mm. munuaisten vajaatoimintaan tai hengitysvaikeuksiin.

Historia

Friedrich Meckel kuvasi oireyhtymän jo vuonna 1822. Myös G. B. Gruber kuvasi oireyhtymätapauksia vuonna 1934, jonka vuoksi oireyhtymästä käytetään myös nimitystä Gruberin oireyhtymä tai dysencephalia splanchnocystica. Suomessa ensimmäinen Meckelin oireyhtymätapaushavainnon teki Pertti Aula vuonna 1977.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

National Organization for rare Disorders (NORD): Meckel Syndrome

Lähteet

Orphanet: Meckel syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Meckel syndrome 1; MKS1
Kestilä Marjo, Ikonen, Elina ja Lehesjoki Anna-Elina. Suomalainen tautiperintö. Duodecim 2010:126;2311-2310.
Norio, Reijo: Suomi-neidon geenit - tautiperinnön takana juurillemme johtamassa, Otava 2000.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus