Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.11.2020
 
Marinesco-Sjögren syndrome (MSS)
Garland-Moorhouse syndrome
Hereditary oligophrenic cerebello-lental degeneration
Marinesco-Garland syndrome

 


Lyhyesti

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä on erittäin harvinainen monia eri elimiä koskettava oireyhtymä. Sen pääoireina on pikkuaivojen surkastumisesta johtuva pikkuaivoataksia, varhaisessa vaiheessa ilmenevä kaihi, krooninen myopatia ja viivästynyt psykomotorinen kehitys. Oireet alkavat ilmetä varhaislapsuudessa. Liikuntakyky heikkenee muutamien vuosien aikana, mutta vakautuu jollekin asteelle jossakin vaiheessa elämää. Joillakin oirekuvaan voi liittyä sukupuolirauhasten vajaatoimintaa, luustomuutoksia ja lyhyt aikuispituus.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneellä todetaan hypotonia eli alentunut lihasjänteys. Pian syntymän jälkeen todetaan myös kaihi, joka on usein molemmissa silmissä. Kaihi voi edetä nopeasti ja vaatii usein kaihileikkauksen ensimmäisen kymmenen elinvuoden aikana. Noin puolella silmät karsastavat.

Motoristen eli liikuntaan liittyvien perustaitojen oppiminen viivästyy. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ilmenee lihasheikkoutta. Lapsella todetaan krooninen myopatia, jossa luustolihakset heikkenevät ja surkastuvat. Myopatia etenee hitaasti, ja jossakin vaiheessa lihastaudin eteneminen pysähtyy. Liikkumiskyky asettuu tällöin tietylle tasolle. Eri henkilöiden välillä liikuntakyvyssä on suurta vaihtelua. Osa pystyy kävelemään tuettuna, osa tarvitsee pyörätuolin.

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymässä pikkuaivojen surkastuminen vermiksen eli pikkuaivomadon alueella sekä molemmissa pikkuaivojen aivopuoliskoissa johtaa pikkuaivoataksiaan. Pikkuaivoataksian oireet, kuten liikkeiden koordinointivaikeudet, tulevat usein esille lapsen opetellessa istumaan. Pikkuaivoataksia vaikuttaa etenkin keskivartaloon. Nopeasti vuorottelevien liikkeiden tuottaminen sarjoissa voi olla hankalaa (dysdiadokokinesia). Pikkuaivoataksian seurauksena henkilöllä voi ilmetä myös dysartriaa eli ääntämishäiriöitä ja nystagmusta eli silmävärvettä. Myös reflekseissä voi ilmetä puutteita.

Lapsen kognitiivinen kehitys ja puheen oppiminen viivästyy. Älyllisissä taidoissa on huomattavaa vaihtelevuutta. Joillakin älykkyys voi olla normaalia, toisilla voi ilmetä lieviä tai keskivaikeita haasteita kognitiivisissa kyvyissä. Aikuisuudessa kognitiiviset taidot eivät heikkene, tai jos ne heikkenevät, tämä tapahtuu hyvin hitaasti.

Joillakin voi esiintyä huonokuuloisuutta. Etenkin lapsilla ääntämisvaikeudet, huononäköisyys ja -kuuloisuus voivat aiheuttaa tilanteita, jotka helposti tulkitaan lapsen kykenemättömyydeksi ymmärtää asioita, vaikkei tästä välttämättä ole kyse.

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymään voi liittyä myös erilaisia luustomuutoksia, joiden vaikeusasteet ovat usein suoraan verrannollisia oireyhtymän muiden oireiden vaikeusasteeseen. Luustomuutoksia voi esiintyä mm. selkärangassa (skolioosi), rintakehässä (harjurinta), kämmenluissa, jalkapöydänluissa sekä sormien ja varpaiden luissa. Jalkojen virheasennot ovat myös mahdollisia (coxa valga ja pes planovalgus). Oireyhtymään voi liittyä myös lyhyt aikuispituus.

Hypergonadotrooppinen hypogonadismi eli korkeiden FSH- ja LH-hormonien aiheuttama munasarjojen tai kivesten vajaatoiminta voi olla osa oirekuvaa. Tällöin murrosiän puhkeaminen ja sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen usein viivästyy merkittävästi. Sukupuolirauhasten hormonierityksen vähyys tai puute voi vaikuttaa mm. luustoon ja lihaksiin ja johtaa osaltaan lyhyen pituuskasvun. Sukupuolielinten poikkeavasta rakenteesta ei ole mainintoja lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Epätyypillisiä Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän löydöksiä ovat ääreishermoston myelinisaation häiriöt ja siitä johtuva ääreishermoston neuropatia eli toimintahäiriö. Myös näköhermon surkastuminen kuuluu epätyypillisiin löydöksiin. Täten on epäselvää, ovatko nämä oireet osa oireyhtymää vai sattumalöydöksiä.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän taustalla on ainakin kromosomissa 5 (5q31) sijaitsevan SIL1-geenin mutaatio. Tämä geenimuutos on yhdistetty perinnöllisen kaihin, tiettyjen lihastautien ja myös monien etenevien, aikuisiällä alkavien neurodegeneratiivisten eli hermostoa rappeuttavien sairauksien kehittymiseen. SIL1-geenistä valmistetaan proteiinia, joka auttaa muita proteiineja saavuttamaan toimintansa kannalta oleellisen ja oikean kolmiulotteisen rakenteensa. SIL1-geenin heikentynyt toiminta johtaa proteiinikertymiin solun endoplastisessa retikulumissa, joka osallistuu tiettyjen proteiinien valmistukseen. Proteiinikertymien ajatellaan selittävän oireyhtymässä esiintyvät oireet.

Noin kolmasosalla henkilöistä, joilla on Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä, ei löydy SIL1-geenin mutaatiota perimästään. Heillä oireyhtymän taustalla on jokin muu geneettinen syy.

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat mutaation kantajia, jokaisessa raskaudessa lapsen todennäköisyys periä oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio molemmilta vanhemmiltaan on 25 %. Todennäköisyys, että hän perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on geenimutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Todennäköisyys, ettei jälkeläinen peri lainkaan SIL1-geenin mutaatiota, on puolestaan 25 %. Nämä todennäköisyydet pysyvät samoina jokaisessa uudessa raskaudessa – periytyminen on siis riippumatonta aikaisemmista tapahtumista.

Oireyhtymää esiintyy sekä miehillä että naisilla. Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut ainakin 200 potilasta. Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän yleisyydestä ei ole kuitenkaan saatavilla tarkempia arvioita. Maantieteellisesti eniten oireyhtymää on Italiassa, Skandinaviassa sekä Yhdysvalloissa Alabaman osavaltiossa. Suomessa SIL1-geenin mutaation kantajia arvioidaan olevan yksi yhdeksästäkymmenestäkuudesta henkilöstä (1:96), kun kantajatiheys muualla maailmassa on arvioiden mukaan 1:700.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin sekä geenitestiin. Näöntarkastuksessa selvitetään onko potilaalla kaihia. Aivojen magneettikuvissa voi olla nähtävillä merkkejä pikkuaivojen atrofiasta etenkin vermiksen eli pikkuaivomadon alueella. Lihasbiopsiassa voi löytyä merkkejä lihasten hermostoperäisestä surkastumasta ja lihassairaudesta. Osa lihaskudoksesta voi korvautua rasva- ja sidekudoksella, mikä nähdään lihaskuvantamistutkimuksissa.

Erotusdiagnoosissa on huomioitava oireyhtymät, joihin liittyy ataksiaa, kuten Lowen oireyhtymä, Friedreichin ataksia, ataksia-teleangiektasia, CAGSSS-oireyhtymä (cataracts, growth hormone deficiency, sensory neuropathy, sensorineural hearing loss, skeletal dysplasia syndrome), Louis-Barin oireyhtymä sekä AMC- (Ataxia-Microcephaly-Cataract) oireyhtymä sekä esimerkiksi jotkin mitokondriosairaudet, kuten MIRAS (mitochondrial recessive ataxia syndrome). Suomessa on syytä huomioida autosomissa resessiivisesti periytyvistä ataksioista myös IOSCA ja Unverricht-Lundborgin tyypin etenevä myokloninen epilepsia, jotka kuuluvat suomalaiseen tautiperintöön ja ovat siis meillä yleisempiä kuin muualla maailmassa. Erityisesti CCFDN- (congenital cataracts, facial dysmorphism and neuropathy syndrome) oireyhtymällä on useita yhtymäkohtia Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän kanssa. CCFDN-oireyhtymän aiheuttaa kuitenkin mutaatio CTDP1-geenissä kromosomissa 18, ja oirekuvaan kuuluvat mm. ääreishermoston neuropatia, kasvojen poikkeavat piirteet sekä pienisilmäisyys. Vastaavasti pikkuaivojen surkastuma ja myopatia eivät lukeudu CCFDN-oireyhtymään.

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää parhain mahdollisin keinoin. Kaihileikkaus on usein välttämätön näkökyvyn säilyttämiseksi. Murrosiän puhkeamista ja sukupuolirauhasten toimintaa voidaan jouduttaa hormonikorvaushoidoin. Puhe-, fysio- ja toimintaterapia ovat erittäin tärkeitä. Hoidossa tarvitaan useita erikoislääketieteen osa-alueita.

Eliniän ennuste

Oireyhtymän oirekuva vaihtelee. Elinikä on usein normaali tai lähellä tavanomaista eliniänodotetta.

Historia

Oireyhtymä on saanut nimensä romanialaisen neurologin Georges Marinescon ja ruotsalaisen professorin Karl Gustaf Torsten Sjögrenin mukaan, jotka julkaisivat oireyhtymäkuvaukset 1930- ja 1950-luvuilla. Varhaisin oireyhtymäkuvaus on ilmeisesti kuitenkin Ernest Emil Moravscikilta vuodelta 1904. Mutta koska hänen kirjoittamansa artikkeli julkaistiin unkariksi, se ei löytänyt lukijakuntaansa ja saanut ansaitsemaansa huomiota. Suomessa Riitta Herva kuvasi neljä potilasta vuonna 1987.

Huomioitavaa

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä on samantapaisesta nimestään huolimatta eri oireyhtymä kuin Sjögrenin oireyhtymä, joka on autoimmuunisairaus.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Marinesco-Sjögren syndrome

National Organization for Rare Disorders (NORD): Marinesco-Sjögren syndrome

Marinesco-Sjogren Syndrome Support Group

Facebookista löytyy hakusanalla "Marinesco-Sjogren Syndrome Support Group" sekä avoin että suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, jota oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Marinesco-Sjögren syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Marinesco-Sjögren syndrome; MSS
Väitöskirja Anttonen Anna-Kaisa. The Molecular basis of Marinesco-Sjögren syndrome. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliinisteoreettinen laitos.
GeneReviews®: Marinesco-Sjögren syndrome
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus