Lujan-Frynsin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Lujan-Frynsin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 27.3.2019

 
LFS
X-linked mental retardation (XLMR) with marfanoid habitus syndrome
Lujan syndrome

Lyhyesti

Lujan-Frynsin oireyhtymä on synnynnäinen X-kromosomissa periytyvä kehitysvammaoireyhtymä. Siihen liittyy lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus, pitkä ja hoikka olemus, tietyt kasvonpiirteet sekä käyttäytymisongelmat.

Oireet ja löydökset

Sairastuneilla on pitkä ja hoikka kehonmalli ts. marfanoidinen olemus, joka tulee esiin etenkin murrosiän jälkeen. Aikuisuudessa Lujan-Frynsin oireyhtymää sairastavat ovat pitkiä, mutta pituus asettuu lopulta normaalijakaumalle. Lujan-Frynsin oireyhtymää sairastavilla on myös pitkät ja ylitaipuisat sormet ja varpaat sekä lyhyt isovarvas.

Kasvojen piirteisiin lukeutuvat mm. makrokefalia eli suuripäisyys, pitkä otsa ja kapeat kasvot. Vajaakehittynyt yläleuka ja pieni alaleuka voivat aiheuttaa mm. purentaongelmia. Nenä on pitkä ja nenänselkä on korkea ja kapea. Nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako on lyhyt ja syväuurteinen. Ylähuuli on ohut ja kitalaki erittäin kaareutunut. 

Hypernasaalinen ääni ja yleinen hypotonia eli alentunut lihasjänteys ovat yleisiä. Sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehitys on normaali. Joillakin sairastuneilla voi esiintyä kuulo- ja näköongelmia, synnynnäisiä sydänvikoja, kroonista ummetusta sekä peräaukon umpeuma. 

Sairastuneista noin 70 %:lla on kehitysvamma, joka on useimmiten lievää tai keskivaikeaa. Aivokurkiaisen puutos on eräs yleisimmistä aivojen poikkeavuuksista, joita todetaan tässä oireyhtymässä. Myös epilepsiaa voi esiintyä. Poikkeaviin käyttäytymispiirteisiin lukeutuvat mm. tunne-elämän epävakaus, aggressiivisuus, ylivilkkaus ja ujous. Joillakin voi esiintyä autisminkirjon häiriöitä, jotka vaikuttavat mm. sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kommunikointiin. Sairastuneilla voi esiintyä psykiatrisia häiriöitä, kuten skitsofreniaa ja psykoottisia jaksoja, joihin kuuluu näkö- ja kuulohallusinaatioita.

Huomioitavaa on, että älykkyydeltään ja käytökseltään täysin normaaleja Lujan-Frynsin oireyhtymätapauksia tunnetaan maailmalla.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Lujan-Frynsin oireyhtymä on kehityksellinen oireyhtymä, jonka syy löytyy perimästä. Geenimuutoksia on havaittu mm. MED12-geenissä X-kromosomissa (Xq13.1). Joissakin Lujan-Frynsin oireyhtymätapauksissa geneettinen syy löytyy UPF3B-geenin (Xq25-Xq26) ja ZDHHC9-geenin (Xq26.1) mutaatioista. MED12-geeni toimii mm. avustajana geenien luennassa RNA-välivaiheen kautta geenituotteeksi, ts. lähetti-RNA:n synteesissä eli transkriptionissa.

Huomioitavaa on, että MED12-geenin mutaatio aiheuttaa myös FG-oireyhtymän.

Oireyhtymä periytyy X-kromosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että sairastuakseen tytöllä on oltava hänen molemmissa X-kromosomeissaan Lujan-Frynsin oireyhtymän aiheuttavat geenimuutokset. Yleensä ne tytöt, joilla on vain yksi Lujan-Frynsin oireyhtymään johtava geenimuutos perimässään ovat terveitä geenimutaation kantajia. Koska pojilla on vain yksi X-kromosomi perimässään, heillä oireyhtymän puhkeamiseen riittää vain yksi geenimutaatio. Huomioitavaa on, ettei sairastuneen miehen poikalapsi voi  periä isältään Lujan-Frynsin oireyhtymää. Tämä johtuu oireyhtymän X-kromosomaalisesta periytyvyydestä, ja normaalisti pojat perivät X-kromosominsa äideiltään.

Oireyhtymä esiintyy pääasiassa vain miessukupuolella ja sen esiintyvyydestä ei ole luotettavia tietoja.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin ja se varmistetaan geenitestein. Diagnoosin saaminen usein viivästyy, koska oireet tulevat selvemmin esiin vasta nuoruudessa. Jos perheessä tai suvussa esiintyy oireyhtymää, perhe voi halu-tessaan pyytää sikiödiagnostiikkaa.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon Fragiili X-oireyhtymä, Marfanin oirehtymä, homokysteinuria, Loyes-Dietzin oireyhtymä, Shprintzen-Goldbergin oireyhtymä, Snyder-Robinsonin oireyhtymä sekä skitsofrenia.

Oireyhtymän hoito on jokaisen sairastuneen oireiden mukaista. Toiminta-, fysio- ja puheterapiasta on hyötyä. Lujan-Frynsin oireyhtymää sairastavat tarvitsevat erikoisjärjestelyjä mm. oppimiseen ja säännöllistä terveydentilan seurantaa, kuten kuulo- ja näkötarkastuksia. Psykiatrisista oireista psykoosi tulisi diagnosoida mahdollisimman varhain. 

Eliniän ennuste

Eliniän ennustetta on vaikea arvioida, koska suurin osa kirjallisuudessa kuvatuista tapauksista ovat nuoria tai nuoria aikuisia. Liitännäissairaudet ja käyttäytymishäiriöt voivat vaikuttaa eliniän pituuteen.

Historia

Oireyhtymä on saanut nimensä lääkäri J. Enrique Lujanin ja belgialaisen geneetikon Jean-Pierre Frynsin mukaan, jotka kuvasivat oireyhtymän 1980-luvulla.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Lujan syndrome
Genetics Home Reference: Lujan syndrome

Lähteet

Orphanet: X-linked intellectual disability with marfanoid habitus
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lujan-Fryns syndrome
GeneReviews®: MED12-Related Disorders

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus