AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Lesch-Nyhanin oireyhtymä

NORIO-KESKUS LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Lesch-Nyhanin oireyhtymä

Noriokeskus

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Norio-keskus 31.10.2018

LNS
Lesch-Nyhan syndrome

Lesch-Nyhanin oireyhtymä on kaikkein vakavin muoto hypoksantiini-guaniini-fosforibosyylitransferaasi (HGPRT) -entsyymin puutteesta. Lesch-Nyhanin oireyhtymässä entsyymipuutos on täydellinen tai HGPRT-entsyymi toimii enintään 1.5 % normaalista. Jos entsyymiaktiivisuudesta on jäljellä 1,5 % - 8 % tai enemmän, oireyhtymä on lievempi ja silloin puhutaan osittaisesta hypoksantiini-guaniini-fosforibosyylitransferaasin puutoksesta tai Kelley-Seegmillerin oireyhtymästä. Lievempään muotoon ei liity mm. kehitysvammaisuutta.

Ensioireet tulevat esiin vastasyntyneisyyskaudella, noin 3-6 kuukauden iässä, motorisen kehityksen viiveenä. Oireisiin lukeutuu heikko päänkannattelukyky, istumisen oppimisen vaikeudet, hypotonia eli lihasvelttous ja atetoosi eli tila johon liittyy usein melko hitaita, rytmisesti toistuvia, toispuoleisia, raajojen kärkiosien pakkoliikkeitä. Motorinen oirekuva muuttuu lapsen kasvaessa mm. spastisuudeksi eli sairauden aiheuttamaksi (lihas)jäykkyydeksi. Useimmat Lesch-Nyhanin oireyhtymää sairastavista eivät koskaan opi kävelemään, vaan he tarvitsevat tukea istumisessa ja käyttävät yleensä pyörätuolia loppuelämänsä ajan.

Oireyhtymään liittyy virtsahapon kertyminen elimistöön. Virtsahapon ylituotanto voi näyttäytyä kiteinä virtsassa. Kiteet voivat tukkia virtsatiet ts. aiheuttaa virtsatietukoksia. Korkea virtsahappopitoisuus voi johtaa myös niveltulehduksiin, kihtiin ja munuais- ja virtsarakkokiviin. Megaloplastinen anemia (B12-vitamiinin ja foolihapon puutoksesta johtuva anemia) on yleinen ja usein vaikea. Lesch-Nyhanin oireyhtymässä anemian ajatellaan johtuvan foolihapon kasvaneesta tarpeesta. Foolihappolisä ei kuitenkaan korjaa tilannetta.

Lesch-Nyhanin oireyhtymään liittyy lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus. Neurologisina ja käyttäytymiseen liittyvinä oireina henkilöillä on usein itseään vahingoittavaa käyttäytymistä. Hampaiden puhjettua tämä voi esiintyä esimerkiksi huulen tai sormien puremisena. Käyttäytymishäiriöt voivat korostua stressaavissa tilanteissa. Aggressiivinen käyttäytyminen voi kohdistua perheenjäseniin ja ystäviin. Käyttäytymishäiriöiden syyt ovat toistaiseksi tuntemattomat. Ne voivat lieventyä ikääntymisen myötä.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Lesch-Nyhanin oireyhtymä johtuu mutaatiosta HPRT-geenissä, joka sijaitsee X-sukupuolikromosomissa (Xq26.2-q26.3). HPRT-geenistä valmistetaan hypoksantiini-guaniini-fosforibosyylitransferaasi (HGPRT) -entsyymiä. Lesch-Nyhanin oireyhtymässä mutaatio kuitenkin estää entsyymin tuottamisen kokonaan. Tästä seuraa, ettei hypoksantiinia ja guaniinia pystytä hyödyntämään puriiniemäksien (ts. adeniinin ja guaniinin) valmistamisessa mm. DNA:n rakenneyksiköiksi tai dopamiinin lähtöaineeksi. Entsyymin toiminnan puutteen vuoksi hypoksantiini ja guaniini hajotetaan uraatiksi eli virtsahapoksi, joka alkaa kertyä ja kiteytyä elimistöön. Entsyymipuutos johtaa myös elimistön heikentyneeseen kykyyn käyttää B12-vitamiinia ja mahdollisesti valmistaa myös dopamiinia.

Lesch-Nyhanin oireyhtymä periytyy X-sukupuolikromosomaalisesti. Koska miessukupuolella on vain yksi X-sukupuolikromosomi, HPRT-geenin mutaatiosta seuraa heille välittömästi puriiniemästen aineenvaihduntahäiriö. Lesch-Nyhanin oireyhtymä ilmeneekin pääasiassa miessukupuolen edustajissa. Naissukupuolen edustajat ovat yleensä taudin oireettomia kantajia, koska heillä on kaksi X-sukupuolikromosomia, joista toisessa voi olla normaalisti toimiva HPRT-geeni. Nainen sairastuu vain silloin, jos hänen molempien X-sukupuolikromosomien HPRT-geenit ovat mutatoituneet, Naisilla on kuvattu vain muutama tällainen oireyhtymätapaus.

Aineenvaihduntasairauden esiintyvyydeksi on arvioitu 1: 380 000 ja 1:235 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu viivästyneeseen psykomotoriseen kehitykseen, korkeaan veren ja virtsan virtsahappopitoisuuteen sekä HPRT-entsyymin toiminnan puutokseen, joka voidaan määrittää henkilön veren valkosoluista, punasoluista tai fibroblasteista eli sidekudossoluista. Mutaatio HPRT-entsyymiä koodaavassa geenissä varmistaa diagnoosin.

Parantavaa hoitoa sairauteen ei ole toistaiseksi olemassa, vaan hoito keskittyy yksittäisten oireiden hoitoon. Näitä ovat mm. keinot vähentää korkeaa virtsahappopitoisuutta (mm. allopurinoli-lääkeaine, runsaasti puriineja sisältävien ruoka-aineiden välttäminen), motoristen vaikeuksien lievittäminen esimerkiksi fysioterapian avulla, käytöshäiriöiden kontrollointi esimerkiksi lääkehoidon turvin ja suojaamalla sairastunutta itseään ja hänen läheisiään vahingoittavalta käyttäytymiseltä.

Eliniän ennuste

Lesch-Nyhanin oireyhtymän eliniänodote on normaalia lyhyempi. Yleensä eliniänodote asettuu ensimmäisen tai toisen kymmenyksen puolelle. Optimaalisessa hoidossa osa sairastavista on elänyt yli 40-vuotiaiksi. Kuolinsyy on usein munuaisten toiminnan pettäminen.

Historia

Oireyhtymän kuvasivat lääketieteen opiskelia Michael Lesch ja häntä opettanut pediatri William Leo Nyhan vuonna 1964.

Aiheesta muualla

Terveyskirjasto: Lesch-Nyhanin syndrooma
Socialstyrelsen: Lesch-Nyhans syndrom
Lesch-Nyhan Disease International Study Group

Lähteet

Orphanet: Lesch-Nyhan syndrome
Orphanet: Hypoxanthine guaninen phosphoribosyltransferase partial defiency; Kelley-Seegmiller syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lesch-Nyhan syndrome
National Organization for Rare Diseases (NORD): Lesch Nyhan Syndrome

Norio-keskus

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

norio-keskus@rinnekoti.fi

020 638 5533

Noriokeskus
Noriokeskus