AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



LCHAD-puutos

NORIO-KESKUS TIETOLEHTINEN | Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsaukseksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota

LCHAD-puutos

Noriokeskus

Lastenneurologi Teija Salokorpi, huhtikuu 2003, päivitetty 5.11.2008 Teija Salokorpi, päivitetty 23.1.2019 perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen (tarkistanut lastenneurologi Tuuli Immonen)

OMIM 609016 
ORPHA: 5                                             

Avainsanat: LCHAD-puutos, Long Chain 3-Hydroksi-Asyyli-CoA Dehydrogenaasin puutos, Long chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase deficiency 

Lyhyesti 

LCHAD-puutos kuuluu pitkäketjuisten rasvahappojen aineenvaihdunnan sairauksiin. Suomessa tavallisin tämän tautiryhmän sairaus on LCHAD-puutos. Sairauden varhainen toteaminen ja ruokavaliohoidon aloittaminen aikaisin parantaa oleellisesti taudin ennustetta.  

Oireet ja löydökset 

Yleensä vastasyntynyt on terve ja oireeton. Suurin osa potilaista sairastuu ensimmäisen elinvuoden aikana. Tyypillisesti hyvävointinen imeväinen muuttuu huonosti syöväksi ja vaisuksi, minkä jälkeen vointi romahtaa äkillisesti. Yleensä tilanne liittyy johonkin tulehdustautiin tai paastoon esimerkiksi oksennustaudin yhteydessä. Laboratoriokokeissa todetaan usein veren happamoituminen, matala sokeripitoisuus ja matala tai puuttuva ketoainepitoisuus sekä maksa-arvojen kohoaminen. Myös veren maitohappo- ja ammoniakkipitoisuus sekä lihasentsyymiarvot voivat olla koholla. Osalla potilaista taudinkuvaa hallitsee sydämen vajaatoiminta, ja osalla vaikea jopa kirroosiin johtava maksasairaus.  

Äkillisten sairastumiskriisien ohella osalla potilaista esiintyy rabdomyolyysia eli lihaskudoksen hajoamista ja siitä johtuen lihaskipuja ja lihasentsyymien nousua veressä.  Lihasoireita voi esiintyä joko ensimmäisten elinvuosien aikana osana muuta oireistoa tai myöhemmin itsenäisenä ilmiönä pitkäkestoiseen rasitukseen liittyen. Joskus tautiin voi liittyä hypoparatyreoosia (lisäkilpirauhasen toiminnanvajaus). 

LCHAD-puutokselle luonteenomaisia piirteitä ovat vuosien kuluessa etenevä, jopa sokeuteen johtava, silmänpohjamuutos (retinopatia) ja tunto­hermoihin painottuva ääreishermojen toiminnan heikkeneminen (neuropatia). Silmänpohjamuutos todetaan silmälääkärin tekemässä silmänpohjatutkimuksessa eikä se aluksi aiheuta näön heikkenemistä. Vuosien kuluessa muutokset saattavat lisääntyä ja tarkka näkeminen heikkenee siten, että lopuksi näkökykyä on vain näkökentän reuna-alueilla. Tuntohermojen rappeuma on myös aluksi vain sähköisellä tutkimuksella havaittavaa, ja vasta usean vuoden kuluttua se voi aiheuttaa oireita; tuntohäiriöitä, jalkaterien virheasentoja tai tuntopuutoksesta johtuvaa tapaturma-alttiutta. Nykytiedon perusteella vaikuttaa siltä, että varsinkin silmämuutosten edistyminen hidastuu tai pysähtyy, mikäli hoito päästään aloittamaan varhain. Hypoparatyreoosin, retinopatian ja neuropatian syytä tai syntymekanismia ei tässä sairaudessa vielä tunneta. 

Eräs harvinainen LCHAD-puutoksen piirre on raskaudenaikaisten ongelmien kuten raskausmyrkytyksen ja rasvamaksan, sekä ns. HELLP-oireiston (lisääntynyt verenvuoto­riski, matalat verihiutalearvot, kohonneet maksaentsyymit) kehittyminen LCHAD-valtamutaation kantajanaisilla varsinkin niissä raskauksissa, joissa sikiö on sairas. Oireet ilmaantuvat loppuraskaudessa ja voivat olla äidin tai lapsen henkeä uhkaavia. LCHAD-puutoksen mahdollisuus tulisi muistaa raskauksissa, joissa esiintyy näitä vaikeita oireita. Diagnoosiin päästään helpoimmin tutkimalla LCHAD-valtamutaatio syntyvältä lapselta.  

Taudin syy  ja periytyminen  

LCHAD-puutos kuuluu peittyvästi periytyviin sairauksiin. Se tarkoittaa, että syntyvä lapsi saa oireisen sairauden, mikäli hän on perinyt sairauden aiheuttavan geenivirheenmuutoksen (mutaation) molemmilta vanhemmiltaan. Perheessä, jossa on yksi sairas lapsi, jokaisella syntyvällä sisaruksella on 25%:n riski syntyä sairaana ja 75%:n mahdollisuus että syntyvä lapsi on terve. Kuitenkin osa terveistä sisaruksista (2/3) on tautigeenin oireettomia kantajia. 

Yleisyys 

LCHAD-puutos vaikuttaa olevan  Suomessa yleisempi kuin muissa maissa, vaikka sitä ei ole luetteloitu mukaan ns. suomalaisen tautiperinnön listaan. Suomessa LCHAD-puutos on todettu yhteensä muutamilla kymmenillä potilailla.  Joitain vuosikymmeniä sitten tauti varmaan useimmiten jäi diagnosoimatta. Toisaalta viime vuosina valtaosa tapauksista löytyy jo vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulontatutkimuksessa. Suomessa tauti aiheutuu lähes poikkeuksetta saman, suomalaisessa väestössä esiintyvän mutaation eli ns. valtamutaation seurauksena. Sairautta aiheuttavan valtamutaation kantajayleisyydeksi on arvioitu 1 / 132 - 240. Kantajatiheys saattaa kuitenkin olla tätä suurempi  Itä-Suomessa. 

Miten LCHAD-tauti diagnosoidaan? 

LCAD-puutos on todettavissa vastasyntyneille tehtävässä aineenvaihdunnan seulontatutkimuksessa. Seulonta tehdään muutamasta veritipasta, jotka otetaan ihopistolla kantapäästä vauvan ollessa 2-5 vuorokauden (48–120 tunnin) ikäinen. Mikäli seulonnassa herää epäily jostain aineenvaihdunnan sairaudesta kuten LCHAD-puutoksesta, varmistetaan diagnoosi geenitutkimuksella. Suomalaisilla LCHAD-potilailla todetaan lähes poikkeuksetta sama LCHAD-valtamutaatioksi kutsuttu pistemutaatio molemmilta vanhemmilta perittynä. Näin täysin terveeltä vaikuttava vastasyntynyt saa heti vakavan, tuntemattomalta kuulostavan sairauden diagnoosin, mikä on vanhemmille erittäin pelästyttävä tilanne. Lastenlääkärit ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että näin toimien taudissa ilmenevät vakavat sairastumiskriisit on vältettävissä. 

Jos seulontaa syystä tai toisesta ei ole tehty, paljastuu sairaus vasta oireiden ilmaantuessa. Joskus harvoin seulontatutkimus voi erilaisista teknisistä syistä antaa virheellisesti normaalin tuloksen, joten oireiden ilmaantuessa LCHAD-taudin mahdollisuus pidetään joka tapauksessa mielessä yhtenä vaihtoehtona. 

Lapsen sairastuessa äkillisesti aineenvaihdunnan kriisiin, tarvitaan nopeata diagnostiikkaa ja aktiivista hoitoa. LCHAD-puutoksessa ilmenevälle kriisille tyypillisiä löydöksiä ovat matala verensokeri, korkeat maksa-arvot sekä korkeat  veren sydänlihas- ja raajalihasentsyymipitoisuudet. On hyvä tutkia samasta näytteestä myös ketoaineet ja vapaat rasvahapot. Potilaat ovat usein asidoottisia (happamia) ja veren maitohappo sekä ammoniakki voivat olla koholla. Kokonaiskarnitiinin (lihaksen energiatuotannossa vaadittava aine) ja erityisesti vapaan karnitiinin pitoisuus veressä on matala. 

Kun lapsella on tämäntapainen vakava oireisto, aloitetaan oireenmukainen lääkehoito (mm. suonensisäinen nestehoito ja verensokeriarvojen palauttaminen normaaliksi). Samanaikaisesti aloitetaan tutkiminen taudin diagnoosin varmistamiseksi, sillä eräät muut aineenvaihdunnan kriisit muistuttavat oireiltaan LCHAD-puutosta. Suomessa nopein tapa varmistaa diagnoosi on geenitutkimus, eli LCHAD-valtamutaation tutkiminen, jolloin tulos on kiireellisissä tapauksissa saatavissa muutamassa vuorokaudessa. Koska oireisto muistuttaa muita aineenvaihdunnan kriisejä, pyritään samanaikaisesti tutkimaan useampia mahdollisia geenejä. 

LCHAD-valtamutaatio voidaan todeta myös istukkanäytteestä, joka otetaan yleensä 10. – 11. raskausviikolla. Diagnoosi voidaan varmistaa myös lapsivesinäytteestä, joka voidaan ottaa aina 16. raskausviikolle asti. Mikäli sikiöllä todetaan sairaus, on raskauden keskeytys sillä perusteella mahdollinen. Sikiödiagnostiikasta ja mahdollisista jatkotoimista päättää aina jokainen perhe itse. 

Hoito ja kuntoutus ja tulevaisuuden näkymät 

LCHAD-puutoksen kuten kaikkien b-oksidaatiohäiriöiden ensisijainen hoito on paaston välttäminen ja huolellinen seuranta infektiotautien aikana. Pitkäketjuisten rasvahappojen oksidaatiohäiriöitä hoidetaan niukkarasvaisella, runsashiilihydraattisella ruokavaliolla, jolloin entsyymipuutos pyritään kiertämään antamalla keskipitkäketjuisia rasvahappoja. Niukkarasvainen ruokavalio edellyttää elintärkeiden rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saannin turvaamista käyttämällä öljylisiä ja vitamiinivalmisteita. Karnitiinia saatetaan käyttää potilailla, joiden karnitiini­arvot laskevat muusta hoidosta huolimatta. Dieetin toteuttaminen suunnitellaan joka lapsen kohdalla yksilöllisesti. Hoitoa ohjataan ja seurataan yliopistosairaalatasolla; suurin osa potilaista on seurannassa HUSin lasten ja nuorten sairaalassa. 

LCHAD-puutoksen hoidossa ruokavaliohoito näyttää estävän aineenvaihdunnan kriisitilanteita. Varhain diagnosoidun, aktiivisesti hoidetun taudin pitkäaikaisennusteesta on olemassa vasta vähän tietoa. Tämän tiedon valossa huolellinen, varhain aloitettu hoito näyttää estävän silmä- ja ääreishermomuutoksia tai vähintäänkin lykkäävän niitä pitkälle aikuisikään. Tämänhetkisen tiedon perusteella potilaiden kehitysennuste vaikuttaa hyvältä, mikäli hoitoa edeltävät aineenvaihdunnan kriisit eivät ole aiheuttaneet vammautumista. Siten potilaiden mahdollisuudet normaaliin koulunkäyntiin,  liikuntaharrastuksiin ja aikanaan työelämään ovat hyvät. 

Perheiden tuki

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Norio-keskuksesta, ylläpidämme mm. tukiperherekisteriä. Norio-keskuksen periytyvyysneuvojaan voi ottaa yhteyttä kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.

Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146
Periytyvyysneuvojan palvelut puh. 044 5765 439

Internetsivuja

Orphanet: Long chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase deficiency 

 

 

 

      

 

 

Norio-keskus

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

norio-keskus@rinnekoti.fi

020 638 5533

Noriokeskus
Noriokeskus