LADD-oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

LADD-oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 22.10.2020
 
Lacrimoauriculodentodigital (LADD) syndrome
Levy-Hollister syndrome

 

Lyhyesti

LADD-oireyhtymä on erittäin harvinainen geneettinen oireyhtymä, joka ilmenee jo vastasyntyneellä. Sen oireet liittyvät pääasiassa silmien kyynelkanavajärjestelmään, sylkirauhasiin, korviin, hampaisiin ja yläraajoihin. Oirekirjo kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri henkilöiden välillä. 

Oireet ja löydökset

Kyynelkanavajärjestelmän rakennepoikkeavuudet vaikuttavat kyynelehdintään, silmien kosteuteen sekä kyyneleiden kulkeutumiseen silmistä nenäonteloon. Kyynelkanavan aukot, kyynelpisteet, voivat puuttua silmän sisäsilmäkulmasta tai ne ovat muulla tavoin poikkeavasti muotoutuneet. Kyynelpisteiden puuttuminen aiheuttaa kroonisen kyynelehtimisen, kyynelpussin tulehduksen ja/tai keratokonjuktiviitin eli silmän sarveis- ja sidekalvon tulehduksen. Kyynelkanavajärjestelmän muut osat voivat olla myös tukossa, niin ettei kyynelneste pääse kulkeutumaan nenäonteloon normaalisti. Joskus kyynelpussiin muodostuu fistula eli avanne, jotta kyyneleet pääsisivät poistumaan nenäonteloon. Kyynelpussin puutos tai vajaakehitys voi puolestaan johtaa kyynelten puuttumiseen ja kuivasilmäisyyteen. 

Sylkirauhasen synnynnäiset poikkeavuudet ovat usein osa oireistoa. Korva- ja leuanalussylkirauhaset voivat olla vajaakehittyneet tai ne voivat puuttua kokonaan. Tämä voi johtaa suun kuivumiseen ja merkittävään hammaskariekseen eli hampaiden reikiintymiseen. Lisäksi hampaat voivat olla pienet ja alikehittyneet ja niissä voi olla ohut kiille. Erityisesti etuhampaat voivat muodoltaan poiketa normaalista. Maitohampaiden puhkeaminen voi olla viivästynyt.

Korvat voivat olla poikkeavan muotoiset ja sijaita tavallista alempana päässä. Kuulo voi olla heikentynyt joko lievästi tai niin, ettei henkilö kuule lainkaan. Kuulohäiriön taustalla voi olla sensorineuraalinen eli sisäkorvaperäinen kuulonalenema tai konduktiivinen eli ulko- tai välikorvaan liittyvä kuulonheikkeneminen tai yhdistelmä molempia.

Käsien poikkeavuudet ovat yleisiä. Käsivarren värttinä- ja kyynärluu voivat olla tavallista lyhyemmät. Sormien poikkeavuuksiin lukeutuvat mm. pikkurillin vinosormisuus, yhdyssormisuus ja sormien poikkeava lukumäärä. Peukalo voi olla pienikokoinen, puuttua kokonaan (aplasia), olla puutteellisesti kehittynyt (hypoplasia) tai sijaita poikkeavasti. Se voi muistuttaa myös muita sormia ja sisältää kolme sormiluuta. Joskus peukalon kärki voi olla jakautunut tai kahdentunut (bifid thumb). Joillakin henkilöillä myös varpaissa todetaan rakennepoikkeavuuksia.

Joskus LADD-oireyhtymään liittyy tiettyjä kasvonpiirteitä, kuten toisistaan kaukana sijaitsevat silmät, alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot ja leveä otsa. Joillakin henkilöillä voi esiintyä suulaenhalkio ilman huulihalkiota tai sen kanssa. Mahdollisiin virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuuksiin voivat lukeutua mm. virtsa-aukon sijainti peniksen alapuolella, nefroskleroosi eli munuaisen sidekudostuminen ja hydronefroosi eli vesimunuainen. Hydronefroosi johtuu virtsan estyneestä kulusta munuaisen rakenteissa. Toinen munuainen voi myös puuttua kokonaan. 

Oireyhtymän syy, perinnöllisyys ja yleisyys

Oireyhtymän aiheuttaa mutaatio tietyssä fibroblastikasvutekijää (fibroblast growth factor (FGF)) tai fibroblastikasvutekijäreseptoria (FGF-receptor (FGFR)) ilmentävässä geenissä: FGF10, FGFR2 ja FGFR3. FGFR2-geeni sijaitsee kromosomissa 10 (10q26.13), FGFR3-geeni kromosomissa 4 (4p16.3) ja FGF10- geeni kromosomissa 5 (5p12). Fibroblastikasvutekijän (FGF:n) sitoutuminen reseptoriinsa (FGFR), stimuloi soluja kasvamaan ja kehittymään oikealla tavalla. Kun kasvutekijä ei pysty sitoutumaan kasvutekijäreseptoriinsa, esimerkiksi mutaation seurauksesta, henkilöllä ilmenee erilaisia oireita.

LADD-oireyhtymä voi olla syntynyt sattumalta vain isän tai äidin hedelmöitykseen osallistuneessa sukusolussa. Tällaista mutaatiota kutsutaan de novo-mutaatioksi. Toisaalta LADD-oireyhtymä voi olla periytynyt autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tällöin sikiö on perinyt isältään tai äidiltään FGF- tai FGFR-geenin mutaation, joka johtaa LADD-oireyhtymään. LADD-oireyhtymän periytymistodennäköisyys jälkeläisille on 50 % silloin kun jommalla kummalla vanhemmalla on oireyhtymää aiheuttava mutaatio perimässään. Tämä todennäköisyys on sama jokaisen perheeseen syntyvän lapsen kohdalla.

Oireyhtymää esiintyy sekä miehillä että naisilla. Ainakin 60 potilasta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa 1960-luvulta alkaen.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on huomioitava kyynelkanavajärjestelmän ja sylkirauhasten vajaakehittymiseen liittyvä oireyhtymä ALSG (Aplasia of the lacrimal and salivary glands), joka on autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti periytyvä oireyhtymä. Sen aiheuttaa FGF10-geenin mutaatio, joka kuitenkin on erilainen kuin LADD-oireyhtymän aiheuttavan FGF10-geenin muutos. Toinen erotusdiagnostiikassa huomioon otettava oireyhtymä on ECC (ectrodactyly-ectodermal dysplasia-cleft lip/palate )-oireyhtymä, joka myös periytyy autosomissa vallitsevasti. Kolmas huomioon otettava sairaus on Sjögrenin tauti, johon liittyy silmien ja suun kuivuutta. Sjögrenin tauti on kuitenkin autoimmuunisairaus, eikä geneettinen oireyhtymä, kuten LADD. FGFR2-geenin mutaatio on puolestaan taustalla myös seuraavissa harvinaisissa oireyhtymissä; Apertin, Beare-Stevensonin, Crouzonin, Jackson-Weissin, Pfeifferin ja Saethre-Chotzenin oireyhtymä. Näiden oireyhtymien oireet ovat kuitenkin selvästi erotettavissa LADD-oireyhtymästä.

Diagnoosi asetetaan oirekuvan ja geenitutkimustuloksen perusteella. 

Koska LADD-oireyhtymän oirekuva vaihtelee, hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista. Hoidon suunnitteluun tarvitaan monien erikoislääketieteen alojen osaamista. Kirurgisin keinoin voidaan tarvittaessa korjata kyynelkanavajärjestelmää, käsivarsia, sormia ja varpaita. Kuulolaite voi olla avuksi kuulonalenemassa. Säännöllinen hammashuolto on tärkeää. Kuivien silmien hoitoon käytetään mm. silmätippoja.

Eliniänodote

Eliniänodote on normaali.

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensikerran W. J. Levy vuonna 1967 ja D. W. Hollister vuonna 1973. Levy-Hollisterin oireyhtymänimityksen sijaan oirekokonaisuudesta alettiin käyttää termiä LADD-oireyhtymä vuonna 1974. E. Rohmann selvitti LADD-oireyhtymän yhteyden FGF- ja FGFR-geenien mutaatioihin vuonna 2006.
 

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Lacrimo-auriculo-dento-digital syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): LADD-syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla "LADD syndrome" sekä suljettu että avoin englannin kielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi suljetuun keskusteluryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Lacrimoauriculodentodigital (LADD) syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lacrimoauriculodentodigital syndrome; LADD

Young Hye Ryu, Jong Kyun Chae, Jung-Wook Kim and Soyoung Lee. Lacrimo-auriculo-dento-digital syndrome: A novel mutation in Korean family and review of the literature. Molecular Genetics & Genomic Medicine 2020

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus