Kolesteroliesterien varastoitumissairaus

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Kolesteroliesterien varastoitumissairaus

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 30.7.2020
 
Cholesteryl Ester Storage Disease, CESD
Lysosomal Acid Lipase (LAL) Deficiency
Hapan lipaasi A -puutos

 

Lyhyesti

Kolesteroliesterien varastoitumissairaus (Cholesteryl Ester Storage Disease, CESD) on synnynnäinen ja harvinainen rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Se lukeutuu lysosomaalisiin kertymäsairauksiin. Oireet ilmenevät ensi kerran lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa, ja oirekirjo vaihtelee potilaiden välillä. Kolesteroliesterien varastoitumissairauden syynä on geenimuutos hapanta lipaasi A:ta ilmentävässä LAPI-geenissä. Entsyymin heikentynyt toiminta aiheuttaa rasva-aineiden, kuten kolesteroliesterien, kertymisen elimistöön, mistä seuraa oireyhtymän oireet. Vakavampi ja usein jo alle vuoden iässä kuolemaan johtava Wolmannin oireyhtymä aiheutuu LAPI-geenin mutaatiosta, joka tuhoaa entsyymitoiminnan käytännössä lähes kokonaan. Kolesteroliesterien varastoitumissairaudessa happaman lipaasi A:n biologista aktiivisuutta on enemmän jäljellä, minkä vuoksi myös oirekirjo ei ole yhtä vakava.

Oireet ja löydökset

Kolesteroliesterien varastoitumissairaudessa oireet voivat puhjeta lapsuudessa tai vasta aikuisena. Oireet ovat eteneviä. Oirekuva ja vaikeusasteet voivat huomattavasti vaihdella eri henkilöiden välillä. Oireet kehittyvät hitaasti ja ne ilmenevät pääasiassa maksassa. Rasva-aineiden kertyminen kehoon johtaa hitaasti etenevään maksasairauteen. Suurentunut maksa kehittyy osalla jo varhaislapsuudessa, osalla myöhemmin vasta toisella vuosikymmenellä. Ajan kuluessa voi kehittyä rasvamaksa, maksafibroosi eli arpeutuminen ja varhain puhkeava maksakirroosi. Vakavimmillaan maksasairaudet voivat johtaa maksasyövän kehittymiseen. Kolmasosalla kolesteroliesterien varastoitumissairaus johtaa suurentuneeseen pernaan, anemiaan ja verihiutaleiden vähyyteen. Joskus harvoin myös lisämunuaiskuori kalkkeutuu. Ravinnon imeytymishäiriöitä voi esiintyä.

Myös sydän- sekä verisuonitautien ilmeneminen on tavanomaista. Esimerkiksi ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti ja sen seurauksena kasvanut riski sydämen tai aivojen verenkiertohäiriöille, kuten esimerkiksi sydänkohtaukseen ja/tai aivohalvaukseen, voivat lisätä merkittävästi sairastavuutta.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymä johtuu geenimutaatiosta hapanta lipaasia ilmentävässä LIPA (Lysosomal acid lipase/cholesteryl ester hydrolase )-geenissä. Geeni sijaitsee kromosomissa 10 (10q23.31). LIPA-geenistä tuotetaan entsyymiä, hapanta lipaasi A:ta, joka normaalisti hajottaa lysosomi-nimisissä soluelimissä LDL-partikkeleista peräisin olevia rasva-aineita, kuten kolesteroliestereitä ja triglyseridejä. Kun entsyymi ei toimi tarpeeksi tehokkaasti, mm. maksaan, suolistoon, pernaan ja verisuonten seinämiin alkaa kertyä rasva-aineita. Rasva-aineiden kertyminen eri elimiin aiheuttaa oireyhtymässä esiintyvät oireet. Kolesteroliesterien varastoitumissairaudessa entsyymiaktiivisuutta on soluissa jäljellä < 2 % - 11 %. Entsyymiaktiivisuuden määrä ei aina ole suoraan verrannollinen oireiden vaikeusasteeseen.

Kolesteroliesterien varastoitumissairaus periytyy autosomissa resessiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöllä on oltava molemmissa LIPA-geeneissään oireyhtymää aiheuttavat mutaatiot, jotta oireyhtymä puhkeaa. Useimmissa tapauksissa henkilö on perinyt geenimutaatiot molemmilta oireettomilta vanhemmiltaan. Perheen kaikissa seuraavissa raskauksissa on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on kolesteroliesterien varastoitumissairaus. Vastaavasti lapsi voi olla LIPA-geenimutaation oireeton kantaja 50 %:n todennäköisyydellä. Perheellä on 25 %:n mahdollisuus saada lapsi, jolla kummassakaan LIPA-geenissä ei ole oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota. Oireyhtymää esiintyy tasapuolisesti molemmilla sukupuolilla.

Kolesteroliesterien varastoitumissairauden esiintyvyydeksi Saksassa on arvioitu 1:50 000. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on arvioinut kolesteroliesterien varastoitumissairauden esiintyvyydeksi Suomessa 2–56 henkilöä. Koska osalla henkilöistä, joilla on kolesteroliesterien varastoitumissairaus, on vain hyvin vähän oireita eivätkä he välttämättä tule diagnosoiduiksi, oireyhtymän esiintyvyydestä on vaikea antaa tarkempia arvioita.

Diagnoosi ja hoito

Kolesteroliesterien varastoitumissairauden jäljille päästään usein vasta aikuisuudessa, kun kohonneiden kolesteroli- ja maksa-arvojen syitä selvitetään. Verikokeissa todetaan usein samantyyppiset rasva-ainearvot kuin familiaalisessa hyperkolesterolemiassa, kuten korkea kokonaiskolesteroli, kohonnut LDL-kolesteroli, vähentynyt HDL-kolesteroli, korkeat triglyseridit ja kohonneet seerumin transaminaasit aspartaatti- ja alaniiniaminotransferaasit. Myös anemia on mahdollinen.

Erotusdiagnoosissa on huomioitava mm. Gaucherin oireyhtymä, Niemann-Pickin tauti (tyypit A ja B) ja Chanarin Dorfmanin oireyhtymä. Myös galaktosemiaan, fruktoosi-intoleranssiin ja tiettyihin aminohappoaineenvaihduntahäiriöihin liittyy triglyseridien kertyminen kehoon. Myös Wolmanin oireyhtymä aiheutuu LIPA-geenin mutaatiosta. Wolmanin taudissa mutaatio on tuhonnut lähes kaiken happaman lipaasi A:n entsyymiaktiivisuudesta tai entsyymiä ei tuoteta kehossa lainkaan. Tämän vuoksi Wolmanin oireyhtymä on oirekuvaltaan kolesteroliesterien varastoitumissairautta vakavampi. Wolmanin oireyhtymä johtaa usein lapsen menehtymiseen jo ennen ensimmäisenä elinvuotena.

Kun geenitesti osoittaa LIPA-geenin mutaation, määritetään usein happaman lipaasin aktiivisuus. Entsyymiaktiivisuutta voidaan tutkia esimerkiksi veren valkosoluista eli leukosyyteistä, kuivatusta veripisaranäytteestä, maksasoluista ja ihon fibroblasteista eli sidekudossoluista. Diagnoosin varmistaa positiivinen geenitestin tulos, joka sopii yhteen potilaan kliinisen kuvan ja puutteellisen hapan lipaasi A-entsyymin aktiivisuuden kanssa. 

Kolesteroliesterien varastoitumissairauteen ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Hoidossa ensiarvoisen tärkeää on korkean kolesterolin hoitaminen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vähentäminen. Vähän rasva-aineita sisältävästä ruokavaliosta sekä kolesterolilääkkeiden, kuten statiinien, käytöstä voi olla apua. Joissakin tapauksissa maksansiirto voi tulla kyseeseen maksakirroosin tai maksan vajaatoiminnan vuoksi. 

Euroopassa kolesteroliesterien varastoitumissairauteen ja Wolmanin oireyhtymään voidaan käyttää entsyymikorvaushoitoa, joka tähtää korvaamaan happaman lipaasi A:n heikkoa toimintaa. Tietoa sebalipaasi alfan pitkäaikaishoidon vaikutuksista mm. eliniän ennusteeseen tai maksa-, sydän- ja verisuonisairauksien ilmenemiseen ei ole saatavilla. 

Eliniän ennuste

Kolesteroliesterien varastoitumissairaus on usein alidiagnosoitu, mikä voi johtaa vakaviin terveysongelmiin mm. varhaisen ateroskleroosin ja siihen liittyvien muiden sydän- ja verisuonitautien vuoksi. Elinikä ulottuu usein toiselle vuosikymmenelle tai voi parhaimmillaan olla tavanomainen. Oirekuva, vaikeusaste ja ennuste kuitenkin vaihtelevat yksilöittäin. Ennenaikainen kuolema voi olla seurausta maksan vajaatoiminnasta tai ateroskleroosista ja siihen liittyvistä komplikaatioista.

Historia

Kolesteroliesterin varastoitumissairaus kuvattiin ensi kerran vuonna 1968. Anderson ja Sando kloonasivat lysosomaalisen happaman lipaasin vuonna 1991.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Härkönen Ulla, Hyvärinen Antti, Kiviniemi Vesa, Rannanheimo Piia. Sebalipaasi alfa lysosomaalisen happaman lipaasin puutoksen hoidossa. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 6/2018.
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Cholesteryl ester storage disease
Genetics Home Reference: Lysosomal acid lipase deficiency
National Organization for Rare Disorders (NORD): Cholesteryl Ester Storage Disease
LAL-D Aware

Lähteet

Orphanet: Cholesteryl ester storage disease
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lysosomal Acid Lipase Deficiensy
GeneReviews®: Lysosomal Acid Lipase Deficiensy
Härkönen Ulla, Hyvärinen Antti, Kiviniemi Vesa, Rannanheimo Piia. Sebalipaasi alfa lysosomaalisen happaman lipaasin puutoksen hoidossa. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja: 6/2018.
 

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus