AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Kleefstran oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Kleefstran oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 30.4.2019
 
9q34.3 mikrodeleetio-oireyhtymä
Kromosomin 9q34.3 deleetio-oireyhtymä
9q subtelomeerinen deleetio-oireyhtymä

 

Lyhyesti

Kleefstran oireyhtymä on harvinainen geneettinen oireyhtymä. Sitä kuvastavat kehitysvammaisuus, lapsuuden aikainen hypotonia eli lihasten velttous ja oireyhtymälle tyypilliset kasvojen piirteet sekä muut kliiniset oireet. Useimmilla sairastuneilla kehitysvammaisuuden aste on keskivaikea tai vaikea, mutta myös lievää kehitysvammaisuutta on todettu joillakin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä. Lähes kaikilla puheen kehitys on vakavasti viivästynyt. Etenkin ilmaisutaidoissa on vakavia puutteita. Kielen ymmärtäminen on kuitenkin helpompaa ja se voi mahdollistaa mm. sanattoman kommunikaation oppimisen esimerkiksi kuvien avulla. Oireyhtymän aiheuttavan mutaation laatu vaikuttaa kliiniseen kuvaan.

Oireet ja löydökset

Syntymäpaino on normaali, mutta puolelle lapsista kehittyy myöhemmin ylipainoa (50 % tapauksista). Lapsuuden hypotonia eli lihasten velttous voi hankaloittaa mm. syömistä. Hypotonia viivästyttää erityisesti liikunnallisten taitojen kehittymistä. Useimmat lapset oppivat kuitenkin kävelemään 2-3 ikävuoden iässä.

Kleefstranin oireyhtymässä kasvojen piirteille tyypillistä ovat mm. mikrokefalia eli pienipäisyys tai brakykefalia eli lyhytkalloisuus, keskikasvojen vajaakehitys, leveä otsa, lyhyt nenä, jossa on eteenpäin kallistuneet sieraimet, epätavallisen muotoiset kulmakarvat, poikkeavat huulet ja korvat, eteenpäin työntyneet leuat sekä suuri kieli. Sairastuneen vanhetessa kasvojen piirteet korostuvat ja joitakin poikkeavuuksia myös hampaissa voi esiintyä.

Epilepsiakohtauksia ilmenee lähes kolmasosalla (30 % tapauksista). Kehitysvammaisuus on useimmiten keskivaikeaa tai vaikeaa, mutta lieviä ja lähes normaalejakin Kleefstran oireyhtymätapauksia on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Autistiset piirteet ilmaantuvat useimmiten jo lapsuudessa ja ne vaikeuttavat mm.sosiaalista kanssakäymistä ja kommunikointia. Murrosiän jälkeen voi ilmetä apatiaa eli innostumisen ja kiinnostuksen puutteita tai katatoniaa eli tietynlaista reagoimattomuutta ympäristöön. Katatoniassa esiintyy vakavia psykomotorisia oireita ja toiminnanohjauksen häiriöitä. Nuoruudessa ja aikuisuudessa voi alkaa esiintyä käytöshäiriöitä, kuten aggressiivisuutta, tunteenpurkauksia, keskittymisvaikeuksia, vaikeita unihäiriöitä ja lievää itseään vahingoittavaa käyttäytymistä. 

Toistuvat hengitystieinfektiot ja hengitysvaikeudet, vakava ummetus sekä kuulo- ja näköpulmat ovat mahdollisia.

Muina löydöksinä saattaa esiintyä erilaisia synnynnäisiä sydämen, munuaisten ja/tai virtsateiden rakennepoikkeavuuksia. Munuaisiin liittyviä ongelmia todetaan noin 10 % – 30 %:lla tapauksista. Miessukupuolen edustajilla voi olla laskeutumattomat kivekset eli piilokivekset, pieni penis ja/tai hypospadia eli virtsaputken kehityshäiriö, jossa virtsa-aukko sijaitsee peniksen alapuolella.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Kleefstranin oireyhtymän aiheuttaa mikrodeleetio eli pieni kromosomialueen häviämä kromosomissa 9, alueella q34.3 (9q34.3) tai erilaiset EHMT1-geenin sisäiset mutaatiot samalla kromosomialueella. Suurimmalla osalla sairastuneista todetaan perimässä mikrodeleetio (yli 85 % tapauksista) ja noin neljäsosalla (25 %) patogeeninen eli tautia-aiheuttava EHMTG1-geenin mutaatio. Sekä kromosomideleetio että erilaiset EHMTG1-geenin mutaatiot estävät normaalin EHMTG1-geenituotteen ilmentymisen soluissa. EHMT1-geenistä tuotetaan normaalisti histoni-lysiini N-metyylitransferaasi-1 entsyymiä, joka muokkaa DNA:n rakenteeseen kiinnittyneiden histoni-proteiinien rakennetta ja täten osallistuu DNA:n rakenteen säätelyyn. Entsyymin toiminta on välttämätön normaalille kehitykselle.

Mikrodeleetio 9q34.3 näyttäisi olevan yhteydessä mikrokefaliaan, lyhytkasvuisuuteen, hengitystiekomplikaatioihin ja trakeomalasiaan eli henkitorven kasaan painumiseen uloshengityksen aikana, kun taas erilaiset EHMTG1-geenin sisäiset mutaatiot ja pienet (< 1 Mb) 9q34.3-kromosomialueen deleetiot on yhdistetty useammin toistuviin hengitystieinfektioihin, ylipainoon sekä käyttäytymishäiriöihin. Suuret deleetiot aiheuttavat tässä oireyhtymässä yleensä vakavammat oireet.

KMT2C-geenin mutaatio kromosomissa 7q36 voi johtaa Kleefstranin oireyhtymä tyyppi-2:een.

Oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Useimmat Kleefstranin oireyhtymätapaukset ovat syntyneet biologisesti sattumalta ns. uuden de novo-mutaation kautta. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa kuitenkin myös perinnöllisiä Kleefstranin oireyhtymätapauksia. Näissä tapauksissa Kleefstranin oireyhtymää sairastava lapsi on perinyt toiselta vanhemmaltaan tasapainossa olevan 9q34.3 kromosomitranslokaation tai oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Kleefstranin oireyhtymää sairastavat henkilöt eivät yleensä saa jälkeläisiä, eivätkä siten siirrä oireyhtymää seuraavalle sukupolvelle.

Oireyhtymän ajatellaan kohdistuvan arviolta ainakin yhteen ihmiseen 120 000 ihmisen joukosta (1: 120 000), joilla on todettu neurologinen kehityshäiriö. Todennäköisesti Kleefstranin oireyhtymä on alidiagnosoitu. Joidenkin lähteiden mukaan diagnosoituja Kleefstranin oireyhtymätapauksia tunnetaan maailmalla noin 400. Oireyhtymä on yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu oireyhtymälle tyypillisiin kliinisiin tunnusmerkkeihin ja molekyylibiologisille tutkimuksille. Mikrosirututkimukset paljastavat mahdolliset duplikaatiot ja deleetiot ja FISH-tutkimuksia voidaan käyttää oireyhtymälle spesifin 9q34.3 deleetion havaitsemiseksi. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei rutiini kromosomianalyysi välttämättä pysty identifioimaan pieniä 9q34.3.kromosomialueen deleetiota. EHMTG1-geenissä olevan patogeenisen mutaation ollessa kyseessä, koko EHMTG1-geenin sekvenssi eli emäsjärjestys on tutkittava oireyhtymän todentamiseksi. Samalla saadaan selville mikä EHMTG1-geenin sisäinen mutaatio ts. sekvenssivariantti on kyseessä.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon oireyhtymät, joihin liittyy kehitysviiveitä, lapsuuden hypotoniaa, lyhyttä pituuskasvua, erityisyyttä kasvojen piirteissä sekä käyttäytymisessä. Tällaisia oireyhtymiä ovat mm. Downin syndrooma, Pitt-Hopkinsin oireyhtymä, Smith-Magenisin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä ja 2q23.1 mikrodeleetio-oireyhtymät.

Kleefstranin oireyhtymän hoito on oireiden mukaista ja moniammatillista. Esimerkiksi käyttäytymispulmat, epilepsia ja unihäiriöt hoidetaan parhaiksi todetuilla tavoilla. Hoidossa kehitysvammaisuuden erikoisosaajien ammattitaito on hyvin tärkeää. Elimelliset poikkeavuudet hoidetaan oireiden mukaisesti. Elämänmittainen seuranta on välttämätöntä mm. mahdollisten sydän- ja munuaispoikkeavuuksien vuoksi. Mahdollisimman varhain aloitetut puhe-, toiminta- ja fysioterapiat ovat tarpeellisia.

Eliniän ennuste

Eliniänodote vaihtelee, mutta useimmissa tapauksissa kliiniset löydökset eivät ole hengenvaarallisia. Varhaislapsuuden tai lapsuuden aikaiset sydänkomplikaatiot, hengitysvaikeudet ja hengitystieinfektiot voivat kuitenkin olla kohtalokkaita. Alkuvaikeuksien jälkeen useimmat oireyhtymään sairastuneista voivat kuitenkin hyvin.

Historia

Kleefstranin oireyhtymä on suhteellisen uusi oireyhtymä, joka on tunnettu vasta muutamien vuosien ajan. Oireyhtymä on saanut nimensä tutkijan T. Kleefstranin mukaan, hänen vuonna 2009 tekemänsä julkaisun perusteella. Siinä Kleefstran kuvasi 16 oireyhtymään sairastuneen henkilön kliiniset kuvat.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Aiheesta muualla

Genetics Home Reference: Kleefstra syndrome
Unique: Kleefstra Syndrome
Kleefstra syndrome.org
RareConnect: Kleefstra syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla "Kleefstra syndrome Community" suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä oireyhtymää sairastavan läheisille. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Kleefstra syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Kleefstra syndrome 1; KLEFS1
GeneReviews®: Kleefstra Syndrome

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus