Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 27.11.2020
 

Imerslund-Grasbeck syndrome (IGS)
Enterocyte cobalamin malabsorption
Megaloblastic anemia 1
Juvenile pernicious anemia with proteinuria due to selective intestinal malabsorption of vitamin B12

 

Lyhyesti

Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymä on perinnöllinen ja harvinainen B12-vitamiinin eli kobalamiinin imeytymishäiriö. Se on osa suomalaista tautiperintöä. Oirekuvaan kuuluvat mm. toistuvat tulehdukset ja megaloblastinen anemia, jossa punasolut ja niiden esiasteet luuytimessä ovat tavallista kookkaampia. Oireet tulevat esiin vauvaikäisenä tai myöhemmin lapsuudessa, usein ennen 14 ikävuotta. Puolella henkilöistä, joilla on tämä oireyhtyä, esiintyy myös liiallista proteiinien erittymistä virtsaan. Proteinuria voi olla kuitenkin vain lievää tai ilmetä vasta joidenkin oireiden jo ilmennyttyä. Proteiinivirtsaisuus ei ole etenevä, eikä siihen liity munuaisten toimintahäiriötä tai korkeaa verenpainetta. Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymän oireet pysyvät kurissa B12-vitamiinin elinikäisen pistoshoidon avulla. Oireyhtymään ei liity kehitysvammaisuutta.

Oireet ja löydökset

Ensioireet voivat tulla esiin neljästä ensimmäisestä elinkuukaudesta alkaen tai vasta myöhemmin lapsuudessa. Ensioireet voivat olla epämääräisiä. Lapsen painon ja pituuden kehitys on usein heikkoa. Iho on kalpea ja lapsi voi olla väsynyt ja hänellä voi esiintyä ruokahaluttomuutta. Lisäksi lapsella voi olla toistuvia hengitystie- ja ruuansulatuskanavan tulehduksia. Myöhemmin oirekuvaan voi liittyä lieviä neurologisia pulmia, kuten hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä, käsien tai jalkojen tunnottomuutta tai pistelyä, liikkumisvaikeuksia, kehitysviiveitä sekä sekavuutta.

Noin puolella virtsassa esiintyy lievää proteinuriaa eli proteiinivirtsaisuutta ilman merkkejä munuaissairaudesta. Joskus harvoin virtsateiden rakennepoikkeavuudet kuuluvat oirekuvaan. B12-vitamiinin imeytymiskokeessa havaitaan, että B12-vitamiini imeytyy hitaasti.

Oireyhtymän syy, perinnöllisyys ja yleisyys

Ihmiskeho ei pysty valmistamaan B12-vitamiinia, vaan sitä on saatava ravinnosta. B12-vitamiini on välttämätön mm. DNA:n ja proteiinien valmistamiseksi sekä energian tuottamiseksi ja rasvan hajottamiseksi. B12-vitamiinia tarvitaan punasolujen, aivojen ja selkäytimen perustoiminnoissa. B12-vitamiinin puutoksen tiedetään aiheuttavan neurologisia ja psykiatrisia oireita.

Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymä johtuu joko kromosomissa 14 sijaitsevan AMN-geenin tai kromosomissa 10 sijaitsevan CUBN (cubilin)-geenin mutaatioista. Näiden geenien tuotteet ovat proteiineja, jotka avustavat B12-vitamiinin imeytymistä yhdessä sisäisen tekijän eli B12-vitamiinin kuljettajaproteiinin kanssa ruuansulatuskanavasta ohutsuoleen ja sieltä verenkiertoon eri puolille kehoa. Munuaisissa näiden molempien geenien tuotteet puolestaan edistävät alkuvirtsassa olevien proteiinien takaisinimeytymistä virtsasta takaisin verenkiertoon, niin ettei proteiineja mene virtsan mukana hukkaan. Mutaatiot, jotka estävät tai heikentävät AMN- tai CUBN-geeneissä valmistuvien geenituotteiden toimintaa, johtavat B12-vitamiinin imeytymishäiriöön. Suomalaisessa väestössä CUBN-geenin mutaatiot ovat yleisempiä kuin AMN-geenin muutokset, jotka puolestaan ovat tyypillisempiä Norjassa.

Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat kantajia, perheeseen syntyvien sisarusten todennäköisyys periä oireyhtymän aiheuttava mutaatio molemmilta vanhemmiltaan on jokaisen raskauden kohdalla 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Lapsi ei peri geenimutaatiota 25 %:n todennäköisyydellä kantajavanhemmiltaan.

Suomessa ja Norjassa Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu 1: 200 000. Oireyhtymää on kuvattu muuallakin maailmassa. Yhteensä henkilöitä, joilla on Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymä, on noin 300. On mahdollista, että oireyhtymä on alidiagnosoitu.

Diagnoosi ja hoito

Proteinuria on usein ensimerkki munuaisvauriosta. Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymään mahdollisesti liittyvä proteiinivirtsaisuus ei kuitenkaan johda munuaisten vajaatoimintaan. Täten oikean diagnoosin saaminen voi välttää turhia tutkimuksia ja munuaisten vajaatoimintaan liittyviä hoitoja. Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymän muoto, jossa puolestaan ei esiinny proteinuriaa, on joskus hankalasti erotettavissa toisesta B12-vitamiinin imeytymishäiriöstä nimeltään pernisiöösi anemia. Pernisiöösi anemia johtuu sisäisen tekijän eli B12-vitamiinin kuljetusproteiinin puutoksesta. Kun sisäisen tekijän puutos on geneettinen, erotusdiagnoosi voidaan tehdä geenitestillä, jossa tarkastellaan GIF-, AMN- ja CUBN-geenien emäsjärjestykset eli sekvenssit. Perinnöllistä pernisiöösi anemiaa välittää mutaatio GIF-geenissä.

Vuonna 2020 tiettyjen CUBN-geenimutaatioiden on todettu aiheuttavan kroonista ja hyvänlaatuista proteinuriaa (chronic bening proteinuria, PROCHOB). Tilaan ei kuitenkaan liity B12-vitamiinin puutosta. Oireisto periytyy autosomissa resessiivisesti ja ilmenee ensimmäisen elinvuosikymmenen aikana. 

B12-vitamiinin puutoksesta johtuva anemia ja jo olemassa olevat mahdolliset neurologiset häiriöt usein väistyvät elinikäisen B12-vitamiinin pistoshoidon ansiosta. Pistoshoito ei kuitenkaan korjaa Imerslund-Gräsbeckin oireyhtymässä mahdollisesti esiintyvää proteinuriaa.

Eliniänodote

Elinikäisen B12-vitamiinipistoshoidon ansiosta eliniänodote on normaali ja koettu elämänlaatu on hyvä.

Historia

Oireyhtymä kuvattiin 1960-luvulla sekä Suomessa että Norjassa. Laboratoriolääkäri Ralph Gräsbeck kuvasi oireyhtymän Suomessa ja lastenlääkäri Olga Imerslund Norjassa.
 

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Imerslund-Grasbeck syndrome

MedlinePlus: Imerslund-Gräsbeck syndrome

Lähteet

Orphanet: Imerslund-Gräsbeck syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Imerslund-Grasbeck syndrome 1; IGS1
Anna Puronurmi. B12-vitamiinia ja Imerslund-Gräsbeck syndrooma. Kandidaattitutkielma 2019. Oulun yliopisto.
 

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus