Holt-Oramin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO TIETOLEHTINEN | Tietolehtiset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Tietolehtiset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Holt-Oramin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Perinnöllisyyslääkäri Sirpa Ala-Mello, 16.3.2010, päivitetty 21.10.20 perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen
ICD Q87.20
OMIM #142900
ORPHA: 392

Avainsanat: Holt Oram Syndrome, HOS, Atriodigitaalinen dysplasia tyyppi 1, Heart-Hand syndrooma tyyppi 1

Lyhyesti

Holt-Oramin oireyhtymä on tavallisin niistä synnynnäisistä oireyhtymistä, joissa esiintyy yläraajojen ja sydämen rakenteellisia poikkeavuuksia. Oireyhtymä on saattanut periytyä toiselta vanhemmalta tai syntyä uuden mutaation seurauksena. Sydänvika voi vaatia leikkaushoitoa ja seuranta rytmihäiriöiden varalta on tärkeää. Diagnoosi pystytään useimmiten varmistamaan geenitestittä.

Oireet ja löydökset

Tyypilliset löydökset Holt-Oramin oireyhtymässä ovat yläraajojen, useimmiten peukaloiden rakennepoikkeavuudet ja synnynnäinen sydänvika, joka esiintyy vähintään 75%:lla. Tavallisimminpia sydänvikoja ovat aukko eteisten väliseinämässä, ASD tai kammioiden väliseinässä VSD, mutta harvinaisempiakin vikoja voi esiintyä. Oireyhtymä voi myös aiheuttaa sydämen sähköisen johtumisradan toiminnan häiriöistä johtuvia ongelmia ja rytmihäiriöitä, myös ilman synnynnäistä rakennepoikkeavuutta. Rytmihäiriöitä voi olla jo vastasyntyneellä tai niitä voi ilmaantua myöhemmin elämän varrella.

Yläraajojen rakennepoikkeamat ovat varsin vaihtelevia. Niitä on tyypillisesti peukalon ja värttinäluun puolella eli ne ovat ns. radiaalisia poikkeavuuksia. Tyypillisimmillään kyseessä ovat peukalon erilaiset rakennepoikkeavuudet ja toiminnalliset ongelmat. Ne voivat esiintyä molemminpuolisina tai toispuolisina, symmetrisinä tai epäsymmetrisinä. Vasemmalla puolen nähdään usein vaikeampiasteiset löydökset. On esitetty, että poikkeavuudet olisivat vaikeampiasteisia naisilla miehiin verrattuna. Peukalo voi puuttua kokonaan (aplasia) tai olla puutteellisesti kehittynyt (hypoplasia). Se voi olla kaksiosainen tai sen kiinnittyminen välikämmenluuhun voi olla poikkeava aiheuttaen poikkeavan sijainnin. Peukalo voi muistuttaa muita sormia ja sisältää kolme sormiluuta.

Ranneluiden rakennepoikkeavuudet ovat hyvin tyypillisiä. Jokin ranneluista voi puuttua, olla vajavaisesti kehittynyt tai toisaalta suurentunut, muodoltaan poikkeava tai olla poikkeavasti yhtynyt toiseen ranneluuhun. Ylilukuisia ranneluita voi esiintyä. Useimmiten poikkeavuuksia esiintyy veneluun (os scaphoid) kohdalla. Värttinäluu saattaa olla normaalia lyhyempi, jolloin koko raajakin on lyhyempi. Muutamalla prosentilla poikkeavuus voi olla hyvinkin vakava eli koko yläraaja jää lyhyeksi ja vajaakehittyneeksi, (phocomelia),  Hartioiden kapea muoto usein liittyy oirekuvaan.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Holt-Oramin oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa 1960. Se on erittäin harvinainen, esiintyvyydeksi arvioidaan 1:100 000 vastasyntynyttä kohden.

Holt-Oramin oireyhtymää aiheuttavat erilaiset mutaatiot kromosomissa 12 sijaitsevassa TBX5 geenissä. Potilaista 60- 70%:lta tunnistetaan mutaatio, kun kliininen taudinkuva on diagnoosiin sopiva.

Holt-Oramin oireyhtymä periytyy vallitsevasti, jolloin oireyhtymää aiheuttava geenivirhe periytyy 50%:n riskillä jälkeläisille. Kuitenkin suurin osa todetuista tautitapauksista ei ole periytynyt kummaltakaan vanhemmalta, vaan mutaatio on syntynyt vain siinä munasolussa tai siittiössä, josta lapsi on saanut alkunsa. Jos lapselta löytyy tautia aiheuttava mutaatio, tulee vanhemmat aina tutkia, vaikkei kummallakaan olisi oireyhtymään viittaavia oireita. Näin tulee toimia siksi, että tiedetään tapauksia, joissa mutaatio on ollut oireettomalla vanhemmalla ja periytynyt häneltä lapsille.

Periytymisriskin arvioiminen on hankalaa niissä tapauksissa, joissa mutaatiota ei löydy, jolloin taudin periytymistapa ei selviä. Periytymiseen ja mahdolliseen sikiödiagnostiikkaan liittyvistä seikoista keskustellaan perinnöllisyysneuvonnassa.

Diagnoosi ja hoito

Holt-Oramin oireyhtymän diagnostiikka oirekuvan perusteella on hankalaa, koska useissa muissakin oireyhtymissä esiintyy yläraajan ja sydämen rakennepoikkeavuuksia. Oireita pohtiessa on hyvä muistaa, että toisin kuin eräisiin muihin oireyhtymiin, Holt-Oramin oireyhtymään ei yleensä liity käden kyynärluun puoleisia poikkeavuuksia, munuaisten tai peräaukon rakennevikoja, alaraajapoikkeavuuksia tai näköön ja kuuloon liittyviä rakennevikoja. Diagnoosi varmistuu, jos henkilöllä todetaan TBX5-geenin mutaatio joko testaamalla nimenomaan tuota geeniä tai valitsemalla eri laboratorioiden tarjoamista geenipaneeleista sellainen, joka erityisesti selvittää raajapoikkeavuus- tai sydänvikaoireyhtymien geenitaustaa. Hoidon suuntaviivat ovat samanlaiset, vaikkei diagnoosia olisikaan pystytty geenitasolla varmistamaan. Hoito ja seuranta suunnitellaan yksilöllisesti ja hoitotiimissä olisi hyvä olla mukana sekä kardiologi että ortopedi ja tarvittaessa käsikirurgian spesialisti. Raajapoikkeavuuden hoitotarpeen arvioi ortopedi. Joskus leikkaushoito voi auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa peukalo kokonaan puuttuu; tällöin saatetaan harkita etusormen asennon muuttamista peukaloa muistuttavaksi. Kaikkein vaikeimmissa raajapuutoksissa saatetaan harkita proteesin mahdollisuutta. Fysioterapia ja käden käytön harjoittelu saattavat olla avuksi ja aikanaan voidaan tilannetta pohtia ammatinvalinnan näkökulmasta.

Holt-Oramin oireyhtymän sydänviat on yleensä hyvin lopputuloksin korjattavissa leikkauksilla eikä aina edes tarvita leikkaushoitoa. Sydämen johtumishäiriöiden ja rytmihäiriöiden toteamiseksi ja mahdollisen etenemisen selvittämiseksi suunnitellaan kardiologin seuranta, jossa tutkimusmenetelminä ovat mm. sydänfilmi ja vuorokautinen holter-rekisteröinti. Hankalimmissa tapauksissa saatetaan tarvita sydämen tahdistintakin.

Eliniän ennuste

Eliniän ennuste riippuu sydämen rakennepoikkeavuuksien vaikeusasteesta. Yleensä sydänviat edustavat lievempiä muotoja siten, että ne ovat leikkauksella onnistuneesti korjattavissa. Suurempi ongelma on mahdollisten rytmihäiriöiden esiintyminen, joiden suhteen tarvitaan huomioimista ja seurantaa niidenkin kohdalla, joilla ei ole rakenteellista vikaa.

Lähteet

Orphanet: Holt-Oram syndrome

GeneReviews: Holt-Oram syndrome

Vanlerberghe C, Jourdain AS, et al: Holt-Oram syndrome: clinical and molecular description of 78 patients with TBX5 variants. Eur J Hum Genet. 2019 Mar;27(3):360-368.

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus