H-ABC oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

H-ABC oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 22.1.2021

 
Hypomyelination with atrophy of basal ganglia and cerebellum

 

Lyhyesti

Harvinainen ja geneettinen H-ABC oireyhtymä (Hypomyelination with atrophy of basal ganglia and cerebellum) johtuu aivojen basaaliganglioiden eli tyvitumakkaiden ja pikkuaivojen etenevästä surkastumisesta sekä puutteista hermosolujen myelinisaatiossa eli valkean aineen muodostumisesta hermosolujen ympärille. Oireyhtymä on etevä ja se luokitellaan leukodystrofioihin eli valkean aineen häiriöihin. Oireyhtymän piirteisiin kuuluvat mm. aivojen ektrapyramidijärjestelmän poikkeavasta toiminnasta johtuvat liikehäiriöt. Ekstrapyramidijärjestelmä osallistuu mm. tasapainon, lihasjänteyden sekä rytmiä ja koordinaatiota vaativien liikkeiden säätelyyn. Mahdollisen kehitysvammaisuuden taso vaihtelee, ja useimmiten motoriset haasteet ovat vaikeampia kuin kognitiivisiin eli  tiedonkäsittelytoimintoihin liittyvät. Oireyhtymä ilmenee useimmiten varhaislapsuudessa, mutta ensioireet voivat tulla esiin myös myöhemmin lapsuudessa, nuoruudessa tai vasta aikuisuudessa. Oireyhtymän vaikeusaste vaihtelee oireiden puhkeamisiän mukaan: aikaisemmin ilmenevät oireet ennakoivat useimmiten vaikeampaa oirekuvaa.

Oireet ja löydökset

Normaalisti aivojen valkea aine, hermosoluja ympäröivä rasvatuppi tai -eriste eli myeliini, kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Tätä prosessia kutsutaan myelinisaatioksi. H-ABC:ssä tätä hermosolujen toimintaa tehostavaa ja suojaavaa eristekerrosta, myeliiniä, muodostuu normaalia vähemmän keskushermostossa eli aivoissa ja selkäytimessä. Lisäksi pikkuaivoissa ja basaaliganglioissa eli tyvitumakkeissa ilmenee surkastumaa. Tyvitumakkeet ovat harmaan aineen muodostamia alueita isoaivojen alaosassa ja aivorungon yläosassa, ja ne ovat osa aivojen ekstrapyramidijärjestelmää. Ekstrapyramidijärjestelmä vastaa mm. tasapainon, lihasjänteyden sekä rytmiä ja koordinaatiota vaativien liikkeiden säätelystä ja yhteensovittamisesta. Myelinisaatio ääreishermostossa eli aivoista ja selkäytimestä eri puolelle kehoa lähtevissä hermosoluissa näyttäisi olevan H-ABC-oireyhtymässä normaalia.

Aivoalueiden rakennepoikkeavuudet johtavat liikkumisen häiriöihin: lihasten jäykkyyteen, hypotoniaan eli alhaiseen lihasjäntevyyteen sekä liikkeiden ja tasapainon säätelyn vaikeuksiin. Etenkin aivojen ektrapyramidijärjestelmän toimintahäiriöt tuottavat lihasjäykkyyttä ja erilaisia liikehäiriöitä, kuten mm. dystoniaa, koreoatetoosia ja opistotonusta. Koreoatetoosissa esiintyy epäsäännöllisiä, äkkinäisiä ja matomaisesti polveilevaa liikettä. Opistotonuksessa vartalo kaartuu taaksepäin kaarelle selkälihasten voimakkaan supistustilan vuoksi. Myös silmissä on havaittavissa tasapainoaistin häiriöitä: nystagmusta eli silmävärvettä sekä silmän kiertoliikettä aiheuttavaa silmälihasten supistustilaa, jota kutsutaan myös okulogyyriseksi kriisiksi. Pikkuaivoataksia, etenevä spastinen tetraplegia, puhe-, ääntämis- ja nielemishäiriöt kuuluvat myös H-ABC:n oirekirjoon. Oireyhtymään voi liittyä epilepsiaa ja mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä. Ummetusta, refluksitautia ja erilaisia kuulo-ongelmia ja näkemiseen liittyviä pulmia voi myös esiintyä.

Varhaislapsuudessa liikkeiden oppiminen on viivästynyt. Kävely on epävakaata ja kävelytaito saatetaan menettää iän myötä. Kaikki eivät välttämättä opi kävelemään. Kognitiiviset taidot vaihtelevat suuresti normaalista älykkyydestä kehitysvammaisuuteen. Jos H-ABC:n oireet ilmenevät myöhemmin, oireyhtymä etenee useimmiten hitaammin ja oireet ovat lievempiä. Lievissä tapauksissa voi ilmetä kehitysvammaisuuden sijaan keskittymis- ja oppimisvaikeuksia.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

H-ABC:n aiheuttaa TUBB4A-geenin mutaatio kromosomissa 19 (19p13.3). Oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Kaikki lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvatut oireyhtymätapaukset ovat olleet seurausta de novo-mutaatiosta. Toisin sanoen oireyhtymän aiheuttavat mutaatiot ovat olleet täysin uusia, eikä perheessä tai suvussa ole aikaisemmin esiintynyt H-ABC oireyhtymää. Jos sisaruksilla todetaan H-ABC oireyhtymä, eikä vanhemmalla todeta H-ABC oireyhtymää aiheuttavaa perimän muutosta, sisaruksen oireyhtymä on silloin saanut alkunsa toisen vanhemman sukusolumosaikismin kautta. Lisää tietoa sukusolumosaikismista löydät sivuiltamme: Mosaikismi.

H-ABC oireyhtymätapauksia on löydetty ja raportoitu maailmalta noin 70. Oireyhtymää esiintyy yhtäläisesti molemmilla sukupuolilla.

Huomionarvoista on, että TUBB4A-geenin mutaatiosta voi seurata myös Dystonia-4.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu aivokuvantamiseen, jossa nähdään diffuusia ja osittaista puutosta aivopuoliskojen myelinisaatiossa, keskivaikea tai vaikea isoaivojen ja tyvitumakkeiden surkastuminen. Putamen eli aivokuorukka häviää oireyhtymän edetessä. Nämä löydökset muodostavat oireyhtymädiagnoosin perustan, koska samanlaisia aivojen magneettikuvauslöydöksiä ei ole muissa valkean aineen häiriötiloissa, kuten Sallan taudissa, Pelizaeus-Merzbacherin oireyhtymässä, COFS-oireyhtymässä eli Cockaynen oireyhtymä tyyppi 2:ssa ja Tayn oireyhtymässä (Trikotiodystrofia). TUBB4A-geenitestin positiivinen tulos vahvistaa H-ABC oireyhtymädiagnoosin.

H-ABC:hen ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Oireiden mukaisella hoidolla, kuten lääkityksellä ja fysioterapialla, pyritään lievittämään oireyhtymien tuomia haasteita sekä parantamaan elämänlaatua. Ellei dystonia ole hoidettavissa lääkityksin, voidaan turvautua kirurgiaan. Joskus nielemisvaikeudet vaativat vatsanpeitteiden läpi vietävän ravitsemusavanteen (PEG-napin) asentamisen ruokailun helpottamiseksi ja ravitsemustilanteen parantamiseksi. Etenkin lapset, joilla on H-ABC oireyhtymä, tarvitsevat säännöllistä painon kehityksen ja neurologisten toimintojen seurantaa sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapiaa.

Eliniän ennuste

Jos H-ABC oireyhtymä on puhjennut ensimmäisten elinkuukausien aikana, oireyhtymä voi edetä nopeasti ja oireet olla vakavat.

Historia

Oireyhtymän kuvasivat Marjo S. van der Knaap kollegoineen vuonna 2002. Oireyhtymän aiheuttavan geeni identifioitiin vuonna 2013.
 

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

MedlinePlus: TUBB4A gene
MedlinePlus: TUBB4A-related leukodystrophy

Facebookista löytyy hakusanalla "H-ABC" englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa: ”Parents of h-abc”. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Hypomyelination with atrophy of basal ganglia and cerebellum
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Leukodystrophy, Hypomyelinating, 6; HLD6
GeneReviews®: TUBB4A-Related Leukodystophy
Children’s Hospital of Philadelphia: Hypomyelination with Atrophy of the Basal Ganglia and Cerebellum (H-ABC)

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus