GRIN2B:hen liittyvä hermoston kehityshäiriö

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

GRIN2B:hen liittyvä hermoston kehityshäiriö

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.11.2019
 
GRIN2B-Related Neurodevelopmental Disorder
GRIN2B related syndrome

Lyhyesti

GRIN2B:hen liittyvään hermoston kehityshäiriö aiheuttaa kehityksen viivästymää ja kehitysvamman, jonka laatu vaihtelee lievästä syvään. Usein oireyhtymässä esiintyy myös poikkeavaa lihasjänteyttä: hypotoniaa ja/tai spastisuutta, jotka vaikeuttavat liikkumista ja suun motoriikkaa. Osa lapsista ei pysty kävelemään tai puhumaan tai muuten kommunikoimaan. Mikrokefalia eli pienipäisyys, epilepsia ja autismin kirjon häiriöt ovat mahdollisia. Aivoperäinen tai nk. kortikaalinen näkövamma (Cortical Visual Impairment, CVI) voi liittyä myös oireisiin. Oireet vaihtelevat huomattavasti yksilöstä toiseen geenimuutoksen laadun mukaan. GRIN2B:hen liittyviin hermoston kehityshäiriöihin ei ole tällä hetkellä olemassa virallista diagnostista kriteeristöä. 

Oireet ja löydökset

GRIN2B:hen liittyvään hermoston kehityshäiriön oirekirjo vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Alla olevia oireita tai löydöksiä ei ilmene siis kaikilla, joilla on perimässään GRIN2B-geenin mutaatio. Oireyhtymä on harvinainen, ja tässä esitettävä tieto perustuu tutkimukseen, johon osallistui 54 potilasta.

Yli puolella esiintyy hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä (56 % tapauksista) ja/tai spastisuutta eli lisääntynyttä lihasjänteyttä (23 %). Joka kymmenellä (10% tapauksista) ilmenee dystoniaa ja liikehäiriöitä. Karkea- ja hienomotoriikan kehitys ovat usein viiveiset. Osa potilaista pystyy kävelemään tai istumaan itsenäisesti, toiset tarvitsevat siihen tukea. Osa potilaista ei välttämättä opi itsenäisesti kävelemään. Kaikki eivät osaa puhua, mutta jotkut käyttävät puhetta rajoitetusti kommunikoimiseen. Osa vanhemmista lapsista tarvitsee apua päivittäisissä asioissa, kuten pukemisessa ja vessassa käymisessä.

Ruokailun haasteet voivat liittyä nielemisvaikeuksiin, runsaaseen kuolaamiseen ja refluksiin eli mahan sisällön nousuun ruokatorveen. Ruokailu- tai ravinnonsaantipulmiin voi tuoda helpotuksen nenämahaletkun tai PEG-napin eli vatsanpeitteiden läpi mahalaukkuun johtavan ruokaletkun asennus.

Oireyhtymään liittyy kehitysviiveitä ja kehitysvammaisuutta. Kehitysvamman laatu on syvää noin 60 % tapauksista, keskivaikeaa 24 %:lla ja lievää noin 15 %:lla. Epilepsia on yleistä (n. 51 % tapauksista). Aivosähkökäyrässä eli EEG:ssä saatetaan todeta muutoksia, jotka eivät liity epilepsiakohtauksiin. Epilepsian puhkeamisikä on vaihdellut vastasyntyneestä yhdeksänteen ikävuoteen. Epilepsian tyypit ovat vaihdelleet paikallisalkuisista yleistyneeseen epilepsiaan ja/tai epileptisiin spasmeihin.

Käyttäytymispulmia voivat olla autistisen kaltainen käyttäytyminen (26 % tapauksista), levottomuus, mielialan vaihtelut, impulsiivisuus, rajaton tai ylenpalttinen ystävällisyys sekä lyhyt keskittymiskyky. Oireyhtymään voi liittyä myös heikko silmäkontakti ja nopea väsyminen. Univaikeuksista on raportoitu.

Aivoperäinen näkövamma (Cortical Visual Impairment, CVI) on todettu 8 %:lla tapauksista (4 potilasta/54:stä).

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymän aiheuttaa mutaatio GRIN2B-geenissä (GRIN2B, Glutamate Receptor, Ionotropic, N-Methyl D-Aspartate 2B) kromosomissa 12 (12p13.1). GRIN2B lukeutuu geeniperheeseen, josta tuotetaan eräitä hermoston tiedonsiirtoon tarvittavia NMDA-glutamaattireseptoreja. Reseptorin toiminta on erityisen tärkeää aivoissa. Mutaation vuoksi reseptori voi toimia joko yliaktiivisesti tai normaalia vähemmän. Tästä seuraa oireyhtymässä esiintyvät oireet. Potilailla on kuvattu useita eri GRIN2B-geenin mutaatioita, joista osa on deleetioita eli geenin häviämiä. 

Puolella oireyhtymätapauksista geneettinen muutos on mosaikistinen ts. geenimuutosta ei ole kaikissa yksilön soluissa. Mosaikismi tuo geenimuutoksen laadun lisäksi vaihtelua oireisiin, joita potilailla esiintyy.

GRIN2B-geenimuutos periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti ts. vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio ihmisen jommassa kummassa GRIN2B-geenissä riittää aiheuttamaan GRIN2:hen liittyvän oireyhtymän. Suurin osa oireyhtymätapauksista johtuu kuitenkin täysin uudesta, biologisesti sattumalta syntyneestä, de novo-mutaatiosta. Näissä tapauksissa oireyhtymä ei ole siis periytynyt vanhemmilta. Tärkeää on ymmärtää, ettei oireyhtymän syntyyn ole mitenkään voinut vaikuttaa, eikä se ole kenenkään tai minkään asian syytä.

GRIN2B:hen liittyvän hermoston kehityshäiriön esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta maailmalla tunnetaan noin sata henkilöä, joilla oireyhtymä on todettu. Arvioidaan että GRIN2B:hen liittyvä neurologinen kehityshäiriö kattaisi kaikista neurologisista kehityshäiriöistä ja/tai lapsena alkavista epilepsioista noin 0.2 %.  

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin asettaminen on haasteellista. Aivokuvantamisessa, EEG:ssä ja kromosomitutkimuksissa ei välttämättä löydy mitään poikkeavaa. Usein GRIN2B-geenimuutos löydetäänkin vasta perimän tarkemmissa tutkimuksissa, kuten eksomisekvensoinnissa, jossa tutkitaan ihmisen lähes kaikki tunnetut proteiineja-koodaavat geenit.

Joillakin henkilöillä aivokuvantamislöydöksissä voi olla poikkeava aivokuoren kehittyminen (malformation of cortical development (MCD))(13 % tapauksista), johon liittyy mm. polymikrogyriaa eli aivokuoren pienipoimuisuutta. Muita löydöksiä voivat olla aivokurkiaisen ja hippokampuksen vajaakehittyminen, suurentuneet tai vajaakehittyneet basaaligangliot eli tyvitumakkeet, suurentunut keskiaivojen katto (tectum) ja puutuva Septum pellucidum. Septum pellucidum on otsalohkon alueella oleva sivukammion ohut väliseinä, joka erottaa sivukammioiden etusarvet toisistaan. Mikrokefalia eli pienipäisyys todetaan noin 18 %:lla tapauksista. Joillakin isoaivojen tilavuus voi olla normaalia pienempi (9 % tapauksista), mikä on usein merkki isoaivojen atrofiasta eli surkastumisesta.

Fysio-, toiminta- ja puheterapiasta voi olla hyötyä, ja lapset voivat niiden avulla saavuttaa omat kehitykselliset mahdollisuutensa monissa taidoissa. Käyttäytymisterapiassa keskitytään edistämään taitoja, joiden avulla haastavaa käyttäytymistä voidaan vähentää. Muiden oireiden, kuten epilepsian ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n, hoito ovat oireiden mukaisia. Seurannan piiriin lukeutuvat mm. liikkuminen, näkökyky, neurologiset ja psykiatriset oireet sekä kehitykseen ja oppimiseen liittyvät asiat.

Eliniän ennuste

Koska GRIN2B:hen liittyvän hermoston kehityshäiriö on kuvattu vasta hiljattain, luotettavaa eliniänennustetta ei ole olemassa.

Historia

Sabine Endele kuvasi tutkimusryhmineen GRIN2B:hen liittyvän oireyhtymän ensi kerran vuonna 2010.

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): GRIN2B relater syndrome
Unique: GRIN2B related syndrome
GRIN2B Foundation

Facebookista löytyy hakusanalla "GRIN2B" avoin keskusteluryhmä ”Arian’s journey with GRIN2B mutation”, jonka kautta saa tietoa oireyhtymästä .

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Glutamate Receptor, Ionotropic, N-Methyl-D-Aspartate, subunit 2B; GRIN2B
GeneReviews®: GRIN2B-Related Neurodevelopmental Disorder

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus