GRIN1:een liittyvä hermoston kehityshäiriö

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

GRIN1:een liittyvä hermoston kehityshäiriö

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 5.1.2022
 
 
GRIN1-Related Neurodevelopmental Disorder, GRIN1-NDD
Grin1-related developmental epileptic encephalopathy

 

Lyhyesti

Kehitysviive ja/tai vammaisuus yhdistää kaikkia henkilöitä, joilla on GRIN1- kytkeytynyt hermoston kehityshäiriö (tai GRIN1:een liittyvä hermoston kehityshäiriö). Oirekuvaan voi kuulua myös epilepsia, poikkeavuudet lihasjänteydessä, syömisvaikeudet ja käyttäytymiseen liittyvät pulmat. GRIN1-kytkeytyneen hermoston kehityshäiriön diagnoosin vahvistaa positiivinen geenitesti oireyhtymään sopivine oireineen.

Kaikilla potilailla, joilla on GRIN1:een liittyvän hermoston kehityshäiriö, on kehitysviive tai he ovat kehitysvammaisia. Muita oireita voivat olla mm. epilepsia, poikkeavuudet lihasjänteydessä, syömisvaikeudet ja käyttäytymiseen liittyvät pulmat. Oireyhtymän kliiniset oireet eivät ole ominaisia vain GRIN1:een liittyvälle hermoston kehityshäiriölle, joten diagnoosi varmistuu usein vasta geenitestin perusteella.

Oireet ja löydökset

GRIN1-kytkeytyneessä hermoston kehityshäiriössä lihasjänteys on poikkeava. Hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä esiintyy yli puolella potilaista (66 %). Myös spastisuus eli lisääntynyt lihasjänteys (40 %) on mahdollista. Oirekuvaan voi kuulua myös dystonia eli lihasjäntevyyden muutokset ja muut liikehäiriöit (48 %). Liikehäiriöt ja lihasjäntevyyden muutokset voivat vaikeuttaa mm. syömistä ja liikkumaan opettelua. Syömisvaikeuksia todetaan kolmanneksella (31 %) henkilöistä, joilla oireyhtymä on. Syömisvaikeuksien pitkittyessä ravitsemusta voidaan turvata viemällä vatsanpeitteiden läpi ravitsemusavanne (PEG-nappi).

Kehitysviiveiden ja/tai kehitysvammaosuuden aste vaihtelee GRIN1-kytkeytyneessä hermoston kehityshäiriössä. Suurimmalla osalla kehitysvammaisuus on ollut vakavaa (75 %) tai syvää (17 %). Keskivaikea (7 %) ja lievä (5 %) kehitysvammaisuus näyttäisi olevan harvinaisempaa.

Melkein puolet (48 %), joilla on GRIN1-kytkeytynyt hermoston kehityshäiriö, eivät osaa puhua.

Epilepsiaa todetaan 65 %:lla potilaista. Se voi käsittää epileptisiä spasmeja (13 %), yleistyneen (68 %) tai paikallisalkuisen epilepsian (20 %). Keskimäärin epilepsia puhkeaa hiukan ennen toista ikävuotta. Ensimmäisten epilepsiakohtausten alkamisajankohta vaihtelee kuitenkin syntymästä aina 11-ikävuoteen saakka.

Osalla ilmenee autismikirjon häiriöitä (22 %). Käyttäytymispulmiin voi liittyä mm. stereotyyppistä liikehdintää (32 %), itseään vahingoittavaa käytöstä (7 %) ja univaikeuksia (15 %).

GRIN1-kytkeytyneeseen hermoston kehityshäiriöön voi liittyä mikrokefalia eli pienipäisyys (27 %) sekä kortikaalinen näkövamma eli aivoperäinen näkövamma (34 %). Joillakin potilailla on todettu okulogyyrinen kriisi eli silmälihasten kouristustila (11 %). Kymmenesosalla on todettu skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma ts. selkärangan kiertoryhtivirhe (11 %). Kasvonpiirteissä ei ole yhteneväisyyttä, joka olisi tunnusomaista kaikille potilaille.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

GRIN1-kytkeytyneen hermoston kehityshäiriön aiheuttaa GRIN1-geenin mutaatio kromosomissa 9 (9q34.3). GRIN1-geeni on osa N-metyyli-D-Aspartaatti (NMDA)-glutamaattireseptorien superperhettä, jotka muodostavat hermostossa tietyntyyppisiä ionikanavia. Nämä reseptorit koostuvat useista eri alayksiköistä ja niiden yhdistelmistä. GRIN1-geenistä valmistetaan yhtä tämän glutamaattireseptorin alayksikköä. Muita NMDA-glutamaattireseptoria koodaavia geenejä, joiden mutaatiot on liitetty hermoston kehityshäiriöihin ihmisillä, ovat GRIN2A, GRIN2B ja GRIN2D. NMDA-glutamaattireseptorit ovat tärkeitä mm. hermosolujen pääterakkuloiden eli synapsien plastisuudelle eli muovautumiskyvylle, ja täten mm. muisti- ja oppimistoiminnoille.

GRIN1:een liittyvän hermoston kehityshäiriö voi periytyä autosomissa dominantisti eli vallitsevasti tai autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Suurimmassa osassa tapauksista oireyhtymän taustalla on de novo-mutaatio eli suvussa ja perheessä täysin uusi mutaatio. Potilaalla tämä mutaatio on usein vain toisessa, isältä tai äidiltä perityssä, GRIN1-vastingeenissä, jolloin oireyhtymä periytyy autosomissa vallitsevasti.

Jos potilaan molemmat GRIN1-vastingeeneissä todetaan mutaatiot, hän on suurella todennäköisyydellä perinyt ne oireettomilta vanhemmiltaan, jotka ovat molemmat siis GRIN1-geenimutaation oireettomia kantajia. Tällöin GRIN1-kytkeytyneen hermoston kehityshäiriön periytyvyys on autosomissa peittyvää. Toistaiseksi lääketieteellinen kirjallisuus ei ole kuvannut yhtäkään potilasta, joka olisi saanut jälkeläisiä.

Henkilöitä, joilla on GRIN1-kytkeytynyt hermoston kehityshäiriö, on kuvattu maailmalla 72 vuoteen 2019 mennessä. Tässä diagnoosikuvauksessa kuvatut prosenttiluvut perustuvat näihin varmennettuihin 72:een potilaaseen.

Diagnoosi ja hoito

GRIN1-kytkeytyneen hermoston kehityshäiriön oireet eivät ole ominaisia vain tälle oireyhtymälle. Siksi oireiden taustalla olevan mahdollisen mutaation selvittäminen on välttämätöntä diagnoosin selvittelyvaiheessa. Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon mm. lapsuuden epileptiset enkefalopatia sekä lukuisat muut kehitysvammaisuusoireyhtymät, joilla on samoja piirteitä kuin GRIN1-kytkeytyneessä hermoston kehityshäiriössä.

Oirekuvauksessa mainittujen löydösten lisäksi joillakin potilailla aivojen magneettikuvissa on havaittavissa merkkejä aivokuoren kehityshäiriöstä (malformation of cortical development, MCD), joka on ollut samankaltaista GRIN2B:hen liittyvän hermoston kehityshäiriön kanssa. Aivokuoren kehityshäiriölle on ollut tyypillistä mm. epätarkkarajainen (diffuusi) ja molemmat aivopuoliskot käsittävä polymikrogyria eli normaalista poikkeava aivopoimutus. Niillä potilailla, joilla ei ole havaittu aivokuoren kehityshäiriöitä, on voinut olla isoaivojen atrofiaa eli surkastumista (23 %). Myös useita muita aivojen rakenteellisia muutoksia on liitetty GRIN1:een liittyvän hermoston kehityshäiriöön.

Parantavaa hoitoa ei ole tällä hetkellä olemassa, vaan hoito on oireiden mukaista. Varhaislapsuudessa painon kehityksen ja ravitsemuksellisen tilan seuranta on tärkeää nielemis- ja syömispulmien vuoksi. Kehityksen seuranta, oppimiseen ja liikkumiseen liittyvien tukimuotojen käyttö sekä käyttäytymisongelmien ja epilepsian hyvä hoitotasapaino edistää merkittävästi potilaan hyvinvointia ja hänen läheistensä jaksamista. Toiminta-, puhe- ja fysioterapia ovat tarpeellisia.

Eliniän ennuste

Tällä hetkellä ei ole tiedossa liittyykö oireyhtymään tavallista lyhyempää eliniänodotetta. 

Historia

GRIN1-kytkeytynyt hermoston kehityshäiriö kuvattiin ensi kerran vuonna 2016.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

GRIN Disorders Research Foundation

Facebookista löytyy hakusanalla "GRIN1" omat englanninkieliset ja suljetut keskusteluryhmät, ”GRIN1 Parent Support Group” ja ”Giggling GRIN1s”, niille henkilöille, joita GRIN1:een liittyvä kehityshäiriö koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Glutamate Receptor, Ionotropic, N-Methyl-D-Aspartate, Subunit 1; GRIN1
GeneReviews®: GRIN1-Related Neurodevelopmental Disorder
 

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus