Goldberg-Shprintzenin megakoolon

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Goldberg-Shprintzenin megakoolon

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 9.1.2020
 
GOSHS
Megacolon-microcephaly syndrome

Lyhyesti

Goldberg-Shprintzenin megakoolon oireyhtymä on harvinainen ja useita synnynnäisiä epämuodostumia käsittävä oireyhtymä. Oireyhtymälle ovat ominaista mm. Hirschsprungin tauti, kasvojen epämuodostumat, mahdolliset isoaivojen poikkeavuudet, kehitysviiveet ja kehitysvammaisuus. 

Oireet ja löydökset

Mikrokefalia ja Hirschsprungin tauti puhkeavat usein vastasyntyneisyyskaudella eli noin neljän ensimmäisen syntymän jälkeisen elinviikon jälkeen. Hirschsprungin taudin oirekuva on laaja. Oireet voivat vaihdella kroonisesta ummetuksesta vastasyntyneen hengenvaaralliseen suolistotukokseen.

Vastasyntyneellä on heti havaittavissa joitakin poikkeavia kasvonpiirteitä, ja ne korostuvat lisää vauvan kasvun myötä. Näitä ovat mm. kalteva otsa, voimakkaasti kaareutuvat kulmakarvat, pitkät ripset, toisistaan kaukana olevat silmät, riippuluomet, korostunut nenäselkä, kääntynyt alahuuli, paksut korvanlehdet, paksu nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako sekä terävä leuka. Lisäksi henkilöllä voi olla vajaakehittynyt yläleuka, korkea kitalaki, lyhyt kaula, pienet kädet, lyhyet sormet, käyrä pikkusormi sekä matalat jalkojen kaariholvet. Potilailla voi esiintyä oligodontiaa eli laajoja, kuuden tai useamman hampaan, puutoksia.

Kaikilla potilailla on hypotonisuutta eli alentunutta lihasjänteyttä ja viiveitä kielellisessä ja motorisessa kehityksessä. Oireyhtymään liittyy myös keskivaikea tai vaikea kehitysvammaisuus. Mikrokefalia eli pienipäisyys on yleistä. Epilepsiaa ei yleensä ole.

Isoaivojen magneettikuvissa voidaan osalla potilaista havaita poikkeavuuksia, kuten esimerkiksi aivokuoren pienipoimuisuus, aivokurkiaisen vajaakehittyminen tai laajentunut lukinkalvo-ontelo.

Goldberg-Shprintzenin megakoolon oireyhtymään voi liittyä näkökyvyn kaukotaitteisuutta ja suurisilmäisyyttä, joka johtuu synnynnäisestä glaukoomasta eli kohonneesta silmänpaineesta. Joillakin potilailla todetaan myös iiriskolobooma eli silmän värikalvon eli iiriksen kehityshäiriö. Aortta- ja kammioläpissä voi löytyä puutteita. 

Pojilla sukupuolielinten poikkeavuuksina voivat olla piilokivekset. Virtsateiden poikkeavuuksiin voivat lukeutua esimerkiksi munuaisten monirakkulainen dysplasia (Multicystic dysplastic kidney (MCDK)) ja vesikouretraalinen refluksi, jossa virtsarakossa oleva virtsa virtaa takaisin virtsanjohtimeen ja munuaiseen.

Luustomuutoksina voi esiintyä lyhyt pituuskasvu, skolioosi eli selkärangan kiertoryhtivirhe ja reisiluun kaulan eteenkallistuma.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Goldberg-Shprintzenin megakoolon oireyhtymän aiheuttaa molempien KIF1BP-vastingeenien mutaatiot kromosomissa 10 (10q21.2-10q22.1). Mutaatio johtaa solunsisäisen verkoston nk. solutukirangan normaalin toiminnan häiriintymiseen etenkin hermosoluissa.

Oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle yksi tapaus 1 000 000 elävää lasta kohden (<1 : 1 000 000). Oireyhtymä on siis erittäin harvinainen. Noin 20 potilasta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja on varmistettava geenitestillä. Hirschsprungin tauti pystytään määrittämään kliinisen kuvan perusteella esimerkiksi peräsuolesta otetusta koepalasta. Suolen seinämästä puuttuvat tällöin hermosolugangliot.

Erotusdiagnostiikassa on syytä huomioida Mowat-Wilsonin oireyhtymä ja Baraitser-Winterin oireyhtymä. Mowat-Wilsonin oireyhtymään ei liity aivokuoren pienipoimuisuutta tai puutteita hampaiden muodostumisessa. Baraitser-Winterin oireyhtymässä ei puolestaan todeta Hirschsprungin tautia. Geenitestein nämä oireyhtymät pystytään erottamaan kuitenkin yksiselitteisesti Goldberg-Shprintzenin megakoolon oireyhtymästä.

Huomionarvoista on, että samantyyppisestä nimestään huolimatta Shprintzen-Goldbergin oireyhtymä on eri syndrooma kuin tässä kuvattu Goldberg-Shprintzenin megakoolon oireyhtymä.

Goldberg-Shprintzenin megakoolon oireyhtymän hoitoon kuuluvat luusto-, sydän-, silmä-, virtsa- ja sukupuolielimiin liittyvien pulmien sekä Hirschsprungin taudin oireen mukainen hoito. Kirurgiset toimenpiteet ovat mahdollisia. Kehityksen seuranta ja tarvittavat tukitoimet parantavat potilaan elämänlaatua.

Eliniän ennuste

Pitkän ajan eliniän ennusteesta on olemassa vain vähän tietoa. Potilaan elinikään ja elämän laatuun vaikuttavat synnynnäiset poikkeavuudet, niiden vaikeusaste, hoito ja kuntoutus.

Historia

R. B. Goldberg ja R. J. Shprintzen kuvasivat ensimmäinen potilastapauksen lääketieteellisessä artikkelissa vuonna 1981.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Goldberg-Shprintzen megacolon syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla " goldberg-shprintzen megacolon syndrome " sekä avoin että suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä kosketta. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Goldberg-Shprintzen megacolon syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Goldberg-Shprintzen megacolon syndrome; GOSHS
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).
Loïc Drévillon et al. KBP–cytoskeleton interactions underlie developmental anomalies in Goldberg–Shprintzen syndrome
Human Molecular Genetics (2013).

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus