AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Gaucherin tauti

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Gaucherin tauti

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.12.2018
 
Acid-beta-glucosidase deficiency
Glucocerebrosidase deficiency
Sfingolipidoosi

Lyhyesti

Gaucherin tauti kuuluu lysosomaalisiin kertymäsairauksiin. Gaucherin taudista on olemassa kolme eri päämuotoa (1-3) sekä Gaucherin taudin sikiöaikainen ja sydänoireinen muoto. Kliiniset oireet vaihtelevat eri tautityyppien välillä hyvin paljon.

Oireet ja löydökset

Gaucherin tautimuoto-1 käsittää suurimman osan Gaucherin tautitapauksista (90 %). Tyypin 1 oireet ovat usein kroonisia eli pitkittyneitä ja vaihtelevat suuresti yksilöstä toiseen. Myös oireettomat tapaukset ovat mahdollisia. Gaucherin tautityyppi 1:een ei liity neurologisia oireita, kuten tautityyppeihin 2 ja 3. Tyypillisesti maksa ja perna ovat suurentuneet, luustossa havaitaan epämuodostumia, kuten luustokipua ja luukudoksen kuolemaa (osteonekroosi) sekä murtumia. Lisäksi verihiutaleiden vähyys voi johtaa helposti mustelmiin ja punasolujen vähäinen määrä anemiaan ja krooniseen väsymykseen.

Gaucherin tautityyppi-2 on akuutti eli äkillinen neurologinen tauti, joka havaitaan vastasyntyneillä tai varhaislapsuudessa. Ensioireiden joukossa on pernan suureminen, joka on todettavissa kuuden kuukauden ikään mennessä. Maksan suurenemista ei havaita kaikilla Gaucherin tautityyppiä-2 sairastavilla. Lapsi voi sairauden edetessä menettää aikaisemmin oppimansa motoriset eli liikkumiseen liittyvät taitonsa. Hypotonia eli lihasvelttous ja spastisuus eli lihasjäykkyys kuuluvat oirekirjoon. Tyypin 2 Gaucherin tauti etenee nopeasti ja siihen liittyy aivorungon toimintahäiriö. Tyyppi 2 johtaa kuolemaan 2-3 ikävuoteen mennessä.

Gaucherin tautityyppi-3 ilmenee lapsilla tai nuorilla subakuutisti eli puoliäkillisesti. Neurologisiin oireisiin kuuluvat mm. etenevä enkefalopatia eli aivosairaus, jolle ovat ominaisia mm. epilepsiakohtaukset ja ataksiat eli liikkeiden koordinaatiohäiriöt. Tauti etenee hitaammin kuin tyypissä 2. Koko elimistöä koskettavat oireet ovat samanlaiset kuin Gaucherin tautimuodossa 1. Elinikä Gaucherin tautimuotoa-3 sairastavilla on yleensä noin 20-vuotta, mutta lievissä tapauksissa myös 30-40 -vuotiaita potilaita on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Sikiöaikaisessa Gauherin tautimuodossa, sikiön liikkeet kohdussa puuttuvat tai ne ovat vähäisiä. Tähän tautimuotoon voi liittyä myös vaikeaa turvotusta.

Gaucherin taudin sydänoireiseen muotoon liittyy sydämen hiippa- ja mitraaliläpän etenevä kalkkeutuminen.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymän aiheuttaa GBA-geenin mutaatio kromosomissa 1 (1q21). GBA-geeni ilmentää lysosomaalista entsyymiä, beeta-glukoserebrosidaasia. Hyvin harvinaisissa tapauksissa Gaucherin taudin aiheuttaa geenimutaatio PSAP-geenissä, josta valmistetaan Saposin C-niminen aktivaattoriproteiini. Aktivaattoriproteiini tarvitaan beeta-glukoserebrosidaasi-entsyymin aktiivisuuteen. Entsyymin toiminnan puutos johtaa tiettyjen lipidien eli rasva-aineiden ja glykosyyli keramidien (tai beeta-glukoserebrosidien) kertymiseen etenkin maksassa, pernassa ja luuytimessä. Nämä lipidiaineenvaihduntatuotteet ovat peräisin punasolujen ja valkosolujen solukalvorakenteista, joita pyritään mm. maksan ja pernan lysosomien kautta poistamaan elimistöstä mm. verisolujen uudismuodostamisen yhteydessä. Aineenvaihduntatuotteiden kertyminen elimistöön aiheuttaa oireyhtymän oireet.

Tauti periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Gaucherin taudin esiintymistiheydeksi on arvioitu 1-9 sairastunutta lasta 100 000 syntynyttä lasta kohden. Esiintymistiheys voi nousta kuitenkin 1:1000 Askenasijuutalaisten keskuudessa. Norrbottenin läänissä Ruotsissa on suhteellisen paljon (1:50 000) Gaucherin tyyppi 3 alatyypin (Norrbottenin Gaucherin tauti) tapauksia. Gaucherin tautia esiintyy yhtälailla sekä miehillä että naisilla.

Diagnoosi ja hoito

Kliinisen tutkimuksen lisäksi, diagnoosin teossa hyödynnetäään glukoserebrosidaasi-entyymin aktiivisuuden määrittämistä veren valkosoluista, ihon sidekudossoluista tai lapsivesinäytteestä. DNA-tutkimukset varmistavat diagnoosin.

Hoito on kunkin potilaan oreiden mukaista. Gaucherin tautimuotoihin voidaan käyttää entsyymikorvaushoitoa. Gaucherin tautityypille 1 entsyymikorvaushoidosta on eniten apua. Tyypin 2 ja 3 neurologisten oireiden lievittämiseen entsyymikorvaushoidosta ei ole mainittavaa hyötyä. Myös entsyymin substraatin vähentämistä (substrate reduction therapy) on mahdollista käyttää joidenkin Gaucherin tautipotilaiden hoidossa. Tämä hoitomuoto estää glukoserebrosidaasi-entsyymin toiminnalle välttämättömän substraatin eli entsyymireaktion lähtöaineen muodostumista elimistössä. Hoitomuoto ei sovellu lapsille, teini-ikäisille, raskaana oleville, imettäville äideille, vanhoille potilaille tai niille, joilla on vaikea munuais- tai maksasairaus. Gaucherin tautia sairastavia tulee seurata jatkuvasti, sillä etenkin aikuisilla on riski sairastua multippeliin myeloomaan, joka on tietyntyyppinen luuydinsyöpä.

Eliniän ennuste

Oireyhtymän eliniänodote vaihtelee. Eliniän ennuste antsyymikorvausterapian ansiosta on hyvä Gaucherin tautityypissä 1. Tautityyppi 2 johtaa usein kuolemaan ennen 2. ikävuotta. Ilman spesifistä hoitoa Gaucherin tautityyppi 3 sairastuneet menehtyvät muutamassa vuodessa.

Historia

Philippe Gaucher kuvasi väitöskirjassaan ensimmäinen lysosomaalinen kertymäsairauden, Gaucherin taudin (tyyppi 1), jo vuonna 1882.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Aiheesta muualla

Timo Timonen, Merja Möttönen, Tapio Nousiainen, Riitta Herva ja Eeva-Riitta Savolainen. Gaucherin tauti. Duodecim 2005; 121:2068-2076.
Socialstyrelsen: Gauchers sjukdom
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Gaucher disease
Hide & Seek Foundation for Lysosomal Disease Research

Lähteet

Orphanet: Gaucher Disease
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Gaucher disease
National Organization for Rare Disorders (NORD): Gaucher disease

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus