Fukosidoosi

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Fukosidoosi

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 22.10.2020
 
 
Alfa-L-fukosidaasi-häiriö
Fucosidosis

 

Lyhyesti

Fukosidoosi on erittäin harvinainen lysosomaalinen kertymäsairaus, jonka oireet vaihtelevat erittäin paljon sairastuneiden välillä. Yleisiä fukosidoosin piirteitä ovat hermoston rappeutuminen, karkeat kasvonpiirteet, kasvun viivästyminen, psykomotoriset kehitysviiveet, hypotonisuus eli alentunut lihasjänteys, luuston epämuodostumat ja moninaiset liikkumisen häiriöt. Monelle kehittyy dementia. Aikaisemmin fukosidoosit jaoteltiin kahteen eri tyyppiin, mutta nykyisin tutkijat mieltävät oireyhtymän oirekirjoksi.

Oireet ja löydökset

Edellisten oireiden lisäksi vaikeamuotoisessa fukosidoosissa voidaan havaita myös sisäelinten, kuten maksan, pernan ja sydämen tavallista suurempi koko, epilepsia, kuurous, toistuvia nenän sivuonteloidentulehduksia tai hengitystieinfektioita sekä selkärangan ryhtivirheitä, kuten skolioosia eli selkärangan vinoumaa, kyfoosia eli rintarangan kyttyrää tai näiden yhdistelmää eli kyfoskolioosia. Normaalia runsaampi hien eritys voi olla mahdollista. Hien mukana erittyy usein poikkeuksellisen paljon suolaa. Lievemmässä fukosidoosissa voi esiintyä angiokeratoomia, jotka ovat pinnallisia ja vaarattomia verisuonimuutoksia ihossa eripuolilla kehoa, kuten mahassa, reisissä, pakaroissa ja ulkoisissa sukupuolielimissä.

Vaikeissa tapauksissa psykomotorinen taantuminen sekä neurologinen rappeutuminen alkavat jo noin kuuden kuukauden iässä ja etenevät nopeasti kuolemaan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Lievemmissä tapauksissa ensioireet saattavat ilmetä vasta 18 kuukauden ja kolmen vuoden iän välisenä aikana ja etenevät hitaammin.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Fukosidoosin aiheuttaa geenimuutos kromosomissa 1 (1p36.11) geenissä FUCA1, joka ilmentää alfa-L-fukosidaasi entsyymiä. Normaalisti entsyymi hajottaa lysosomi-nimisissä soluelimissä fukoosi-sokeria sisältäviä glykoproteiineja ja glykolipidejä. Entsyymin toimiessa epänormaalisti, fukoosia sisältävät glykoproteiinit ja -lipidit kertyvät lysosomi-nimisiin soluelimiin keskushermostossa ja eri puolilla kehoa. Tämä johtaa oireyhtymään liittyvään hermokudoksen rappeutumiseen ja muihin oireisiin. Toistaiseksi ei tiedetä syytä siihen, miksi oirekirjon vaihtelu on niin suurta eri potilaiden välillä fukosidoosi-entsyymin toiminnan puutoksessa.

Fukosidoosi periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat kantajia, jokaisen seuraavan raskauden kohdalla lapsen todennäköisyys periä oireyhtymän aiheuttavat mutaatiot molemmilta vanhemmiltaan on 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin.

Fukosidoosia esiintyy sekä miehillä että naisilla. Oireyhtymän esiintymistiheydeksi on arvioitu yksi fukosidoositapaus 200 000 lasta kohden (1:200 000). Fukosidoosi-potilaita tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 100 ja oireyhtymää esiintyy yli 20 maassa. Fukosidoosia esiintyy mm. italialaisten ja espanjalaisten jälkeläisissä.

Diagnoosi ja hoito

Epäillys fukosidoosista saattaa herätä, kun noin yksivuotiaalla pikkulapsella todetaan samanaikaisesti luustosairaus, neurologisten toimintojen heikkenemistä ja älyllistä kehitysvammaisuutta. Diagnoosi varmistuu kliinisen tutkimuksen ja geenitestin avulla. Kudoksista, kuten ihosta, maksasta, sydämestä, keuhkoista, munuaisista ja hikirauhasista voidaan valmistaa elektronimikroskooppinäytteitä. Usein näissä kudosnäytteissä on havaittavissa solunsisäisiä rakkuloita, jotka antavat viitteitä aineenvaihduntatuotteiden kertymisestä. Aivokuvantamisessa voidaan havaita aivojen valkoisen aineen rappeumaa. Virtsanäytteistä löydetään korkeita fukoosia sisältäviä aineenvaihduntatuotteita. Entsyymiaktiivisuuden määritys potilaan veren valkosoluista tai fibroplasteista eli sidekudossoluista paljastavat alfa-L-fukosidaasin toiminnan puutteet. Fukosidoosin diagnosointi ennen syntymää on mahdollista mm. lapsivesinäytteestä. Angiokeratoomia esiintyy vain fukosidoosin lievissä tapauksissa.

Erotusdiagnostiikassa on syytä huomioida muut lysosomaaliset kertymäsairaudet, kuten Fabryn tauti, sialidoosi tyyppi II, alfa-mannosidoosi ja mukopolysakkaridoosit.

Hoito on oireiden mukaista ja tähtää oireiden lievittämiseen. Moniammatillinen osaaminen takaa parhaan hoidon. Tällä hetkellä ainoana parantavana hoitokeinona on kokeiltu luuytimensiirtoa, mutta hoitotulokset ovat olleet vaihtelevia.

Eliniän ennuste

Eliniänodote vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen. Vaikeissa tapauksissa oireyhtymä voi johtaa hengenvaarallisiin neurologisiin komplikaatioihin jo varhaislapsuudessa, useimmiten 5-vuotiaana. Lievissä tapauksissa potilas voi elää jopa 30-40 -vuotiaaksi.

Historia

Fukosidoosi kuvattiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa ensikerran vuonna 1968.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Fucosidosis
Hide and Seek Foundation for Lysosomal Storage Disease Research
ISMRD The International Advocate for Glycoprotein STorage Diseases

Lähteet

Orphanet: Fucosidosis
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Fucosidosis
National Organization for rare Disorders (NORD): Fucosidosis
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus