Fukosidoosi

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Fukosidoosi

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 14.11.2019
 
Alfa-L-fukosidaasi-häiriö

Lyhyesti

Fukosidoosi on erittäin harvinainen lysosomaalinen kertymäsairaus, jonka oireisto vaihtelee erittäin paljon sairastuneiden välillä. Yleisiä fukosidoosin piirteitä ovat hermoston rappeutuminen, karkeat kasvonpiirteet, kasvun viivästyminen, psykomotoriset kehitysviiveet, hypotonisuus eli alentunut lihasjänteys, luuston epämuodostumat ja moninaiset liikkumisen häiriöt. Monelle kehittyy dementia.

Oireet ja löydökset

Edellisten oireiden lisäksi vaikeissa fukosidoositapauksissa voidaan havaita myös sisäelinten, kuten maksan, pernan ja sydämen tavallista suurempi koko, epilepsia, kuurous, toistuvia nenän sivuonteloidentulehduksia tai hengitystieinfektioita sekä ryhtivirheitä, kuten kyfoosia ja skolioosia. Jotkut erittävät normaalia runsaammin hikeä, jossa usein on poikkeuksellisen paljon suolaa. Lievemmissä fukosidoosi tapauksissa esiintyy angiokeratoomia, jotka ovat pinnallisia ja vaarattomia verisuonimuutoksia ihossa eripuolilla kehoa, kuten mahassa, reisissä, pakaroissa ja ulkoisissa sukupuolielimissä.

Aikaisemmin fukosidoosit jaoteltiin kahteen eri tyyppiin, mutta nykyisin tutkijat mieltävät oireyhtymän oirekirjoksi.

Vaikeissa tapauksissa psykomotorinen taantuminen sekä neurologinen rappeutuminen alkavat jo noin kuuden kuukauden iässä ja etenevät nopeasti kuolemaan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Lievemmissä tapauksissa ensioireet saattavat ilmetä vasta 18 kuukauden - kolmen vuoden iässä ja etenevät hitaammin.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Fukosidoosin aiheuttaa geenimuutos kromosomissa 1 (1p36.11) geenissä FUCA1, joka ilmentää alfa-L-fukosidaasi entsyymiä. Normaalisti entsyymi hajottaa lysosomi-nimisissä soluelimissä fukoosi-sokeria sisältäviä glykoproteiineja ja glykolipidejä. Entsyymin toimiessa epänormaalisti, fukoosia sisältävät glykoproteiinit ja -lipidit kertyvät lysosomi-nimisiin soluelimiin keskushermostossa ja eri puolilla kehoa. Tämä johtaa oireyhtymään liittyvään hermokudoksen rappeutumiseen ja muihin oireisiin. Ei tiedetä miksi fukosidoosi-entsyymin toiminnan puutos aiheuttaa niin toisistaan poikkeavan oirekirjon eri potilaiden välillä.

Fukosidoosi periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. 

Fukosidoosia esiintyy yhtä yleisesti sekä miehillä että naisilla. Oireyhtymän esiintymistiheydeksi on arvioitu yksi fukosidoositapaus 200 000 lasta kohden (1:200 000). Fukosidoosi-potilaita tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 100 ja oireyhtymää esiintyy yli 20 maassa. Fukosidoosia esiintyy hiukan ennemmän italialaisten ja espanjalaisten jälkeläisissä.

Diagnoosi ja hoito

Epäillys fukosidoosista saattaa herätä, kun noin yksivuotiaalla pikkulapsella todetaan samanaikaisesti luustosairaus, neurologista heikkenemistä ja älyllistä kehitysvammaisuutta. Diagnoosi varmistuu kliinisen tutkimuksen ja erikoiskokeiden sekä geenitestin avulla. Kudoksista, kuten ihosta, maksasta, sydämestä, keuhkoista, munuaisista ja hikirauhasista voidaan valmistaa oireyhtymää selittäviä elektronimikroskooppinäytteitä. Usein sairastuneen kudosnäytteissä on havaittavissa solunsisäisiä rakkuloita, jotka antavat viitteitä aineenvaihduntatuotteiden kertymisestä. Aivokuvantamisessa voidaan havaita aivojen valkoisen aineen rappeumaa. Virtsanäytteistä löydetään korkeita fukoosia sisältäviä aineenvaihduntatuotteita. Entsyymiaktiivisuuskokeet potilaan veren valkosoluista tai fibroplasteista eli sidekudossoluista paljastavat alfa-L-fukosidaasin toiminnan puutteet. Fukosidoosin diagnosointi ennen syntymää on mahdollista mm. lapsivesinäytteestä. Angiokeratoomia esiintyy vain fukosidoosin lievissä tapauksissa.

Erotusdiagnostiikassa on syytä huomioida muut lysosomaaliset kertymäsairaudet, kuten Fabryn tauti, sialidoosi tyyppi II, massosidoosi ja mukopolysakkaridoosit.

Hoito on oireiden mukaista ja tähtää oireiden lievittämiseen. Moniammatillinen osaaminen takaa parhaan hoidon. Tällä hetkellä ainoana parantavana hoitokeinona on kokeiltu luuytimensiirtoa, mutta hoitotulokset ovat olleet vaihtelevia.

Eliniän ennuste

Eliniänodote vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen. Vaikeissa tapauksissa oireyhtymä voi johtaa hengenvaarallisiin neurologisiin komplikaatioihin jo varhaislapsuudessa, useimmiten 5-vuotiaana. Lievissä tapauksissa potilas voi elää jopa 30-40 -vuotiaaksi.

Historia

Fukosidoosi kuvattiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa ensikerran vuonna 1968.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Fucosidosis
Hide and Seek Foundation for Lysosomal Storage Disease Research
ISMRD The International Advocate for Glycoprotein STorage Diseases

Lähteet

Orphanet: Fucosidosis
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Fucosidosis
National Organization for rare Disorders (NORD): Fucosidosis
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus