AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Floating-Harbor oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Floating-Harbor oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 16.7.2019

 

Floating harbor syndrome (FHS)
Pelletier-Leisti syndrome

Lyhyesti

Floating-Harbor oireyhtymä on erittäin harvinainen geneettinen kehityshäiriö, jolle ovat ominaisia luuston epämuodostumat etenkin kasvoissa, lyhytkasvuisuus, vakavat häiriöt ilmaisutaidossa, kuten puheessa ja ääntämisessä, käyttäytymisongelmat sekä lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus. Oireet voivat vaihdella huomattavasti yksilöstä toiseen, joten kaikkia oireita ei esiinny kaikilla Floating-Harbor oireyhtymää sairastavilla.

Oireet ja löydökset

Floating-Harbor oireyhtymälle tyypillisimmät tuntomerkit liittyvät kasvojen piirteisiin. Kasvojen epämuodostumiin kuuluvat mm. kolmion muotoiset kasvot, korostunut kolmion muotoinen nenä, jossa on isot sieraimet ja leveä nenänselkä, syvällä kasvoissa sijaitsevat silmät pitkine silmäripsineen, leveä suu ohuine ylähuulineen ja matalalla kasvoissa sijaitsevat korvat. Joskus oireyhtymään liittyvät myös leveät peukalot ja isot varpaat. Päänympärys on normaali.

Oireyhtymään liittyvät useimmiten vaikeat puheen ja ilmaisutaidon puutteet. Näihin lukeutuvat mm. dysartria eli puhe- ja ääntämishäiriö, dyspraksia eli vaikeus tai kykenemättömyys koordinoida liikkeitä selkeän puheen tuottamiseksi, epätarkkuus foneemissa eli pienimmässä puhutun kielen merkitystä erottavassa yksikössä sekä heikkoudet itsensä ilmaisemisessa elekielen ja kasvojen ilmeiden kautta. Joillakin Floating-Harbor oireyhtymää sairastavilla on myös vaikeus ymmärtää puhetta ja elekieltä. Oireyhtymään liittyy usein myös epätavallinen hypernasaalinen ja korkea ääni. Ongelmat puheessa ovat usein kaikkein vakavin piirre Floating-Harbor oireyhtymässä. Puheen ymmärtäminen on sairastuneille henkilöille usein helpompaa kuin puheen tai laulun tuottaminen. Jotkut sairastuneista eivät osaa puhua laisinkaan. Puheen tuottamisen ja ilmaisukyvyn haasteet vaihtelevat huomattavasti yksilöstä toiseen.

Syntymäpaino on usein normaalia pienempi. Pituuskasvun hidastuma todetaan ensimmäisten elinvuosien aikana ja se poikkeaa -2 – (- 4) yksikköä keskihajonnasta. Luuston kehitysikä eli kypsyys ei ole ikäisten luokkaa luun mineralisoitumisen hidastumisen vuoksi. Esimerkiksi kolmivuotiaalla lapsella luuston kehitysikä voi olla kahden ikävuoden tasolla. Huomioitavaa on, että luuston kypsyys normalisoituu 6-12 ikävuoden tienoilla. Aikuiset jäävät kuitenkin usein 140-155 cm pituisiksi.

Motoristen eli liikunnallisten taitojen kehitys on normaalia. Lapset oppivat siis mm. istumaan ja ryömimään ikäryhmänsä mukaisesti.

Kasvonpiirteiden ja luuston hitaan kypsyyden lisäksi, oireyhtymään voi liittyä myös useita muita luustomuutoksia. Näitä poikkeavuuksia ovat mm. solisluun pseudoartroosi, lyhyt kaula, pikkusormien vinous (klinodaktylia), lyhytsormisuus ja lyhytvarpaisuus sekä poikkeavuudet hampaissa, kuten purentavirheet, pienikokoiset hampaat ja normaalia lukuisampi määrä ylähampaita. Joillakin oireyhtymää sairastavista henkilöistä kylkiluita on 12 kylkiluuparin sijaan vain 11 ja lonkka sekä selkärangan ryhti voivat olla epänormaalit.

Joillakin sairastuneilla on todettu poikkeavuuksia mm. virtsa- ja sukupuolielimissä, munuaisissa sekä sydämessä. Munuaisissa voi olla kystiä ja virtsan kertyminen munuaisiin voi aiheuttaa munuaiskudoksen laajenemisen ja mahdollisen tuhoutumisen. Tilaa kutsutaan hydronefroosiksi eli vesimunuaiseksi. Pojilla sukupuolielinten rakennepoikkeavuutena voi olla laskeutumattomat kivekset. Joillakin sairastuneilla murrosikä voi aikaistua. Refluksitauti voi olla vakava ja ummetus on yleistä. Oireyhtymään voi liittyä myös toistuvia välikorvantulehduksia, heikko kuulo tai kuurous. Myös lieviä näköhäiriöitä, kuten karsastusta ja kaukotaittoisuutta, on todettu osalla oireyhtymää sairastavista henkilöistä. Epilepsian ja/tai keliakian puhkeaminen on mahdollista.

Lapsuudessa ilmenevä temperamenttinen luonne ja käyttäytymisongelmat, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), impulsiivisuus, aggressiivisuus, rauhattomuus ja pakonomainen käytös, lievittyvät usein aikuisuudessa.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja esiintyvyys

Oireyhtymän aiheuttaa heterotsygoottinen mutaatio SRCAP-geenissä kromosomissa 16 (16p11.2). Mutaatioita tunnetaan tällä hetkellä ainakin kaksi (Arg244* ja Arg2435*) eksonissa eli geeniä koodaavassa alueessa nro 34. SRCAP-geenistä valmistetaan SRCAP (Snf2-related CREBBP activator protein) -proteiinia, joka on ATPaasi entsyymi. Tämä entsyymi tarvitaan mm. normaaliin solujen kasvuun ja jakautumiseen. SRCAP aktivoi CREBBP (CREB binding protein) -nimistä proteiinia, joka on transkriptiofaktori. Transkriptiofaktorit edistävät tiettyjen geenien luentaa DNA:sta RNA:ksi ja sitä kautta varsinaisiksi toiminnallisiksi geenituotteiksi. CREBBP-proteiini edistää geenien luentaa, jotka ohjaavat mm. useiden elinten kehitystä sikiössä. CREBBP-geenin mutaatiosta seuraa Rubinstein-Taybin oireyhtymä, jolla on yhteneväisiä piirteitä Floating-Harbor-oireyhtymän kanssa.

Valtaosa Floating Harbor-oireyhtymätapauksista ovat syntyneet biologisesti sattumalta, de novo, ilman aikaisempaa oireyhtymän esiintyvyyttä suvussa. Mutaatio on siis täysin uusi perheessä. Maailmalla tunnetaan kuitenkin muutamia tapauksia, jotka ovat periytyneet autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Autosomissa vallitsevasti periytyvät ominaisuudet siirtyvät 50 % todennäköisyydellä seuraavalle sukupolvelle. Perhe voi halutessaan selvittää periytyvyyden todennäköisyyttä perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla.

Oireyhtymän esiintyvyydestä ei ole olemassa luotettavia tietoja oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi. Tämän lisäksi oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio identifioitiin vasta vuonna 2012, joten diagnoosi on aikaisemmin perustunut vain kliiniseen tutkimukseen ilman spesifisen geenitestin tuomaa tietoa oireyhtymän olemassaolosta potilaassa. Näin ollen Floating-Harbor oireyhtymän arvellaan olevan yleisempi kuin mitä lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa. Tällä hetkellä noin 100 Floating-Harbor oireyhtymätapausta tunnetaan maailmalta.


Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen sekä oireyhtymän aiheuttavan geenimutaation löytymiseen sairastuneen perimästä. Perheille, joihin on syntynyt Floating-Harbor-oireyhtymään sairastunut lapsi, voivat halutessaan selvittää oireyhtymän periytyvyyttä perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla ennen mahdollista seuraavaa raskautta. Floating Harbor-oireyhtymää voidaan todeta myös sikiödiagnostiikassa.

Erotusdiagnostiikassa on huomioitava epämuodostumaa aiheuttavat oireyhtymät, etenkin Rubinstein-Taybin oireyhtymä, mutta myös Russell-Silverin ja 3M-oireyhtymät.

Floating Harbor-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta mm. mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetusta erilaisten kommunikaatiotaitojen opettelusta, fysio- ja käyttäytymisterapiasta on hyötyä. Hoito on ilmenevien oireiden mukaista ja vaatii eri lääketieteen alojen erikoisosaamista. Säännöllinen kasvun, verenpaineen, munuaisten toiminnan, näkö- ja kuuloaistin, hammasterveyden ja mahdollisen keliakian ja epilepsian puhkeamisen seuranta ovat tärkeitä. Kasvuhormonihoidon tehokkuudesta on ollut vähäistä hyötyä joillekin potilaista. Lapset saavat oppimisvaikeuksiinsa erityistukea koulussa.


Eliniän ennuste

Floating-Harbor-oireyhtymää sairastavat voivat useimmiten hyvin ja heidän elämänlaatunsa on hyvä.

Historia

Oireyhtymä on saanut nimensä kahden sairaalan mukaan, missä kaksi oireyhtymään sairastunutta lasta kuvattiin vuonna 1970-luvun alussa. Nämä sairaalat ovat Bostonissa sijaitsevan Floating Hospital for Children ja kalifornialainen Harbor-UCLA Medical Center. Oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio löydettiin vasta vuonna 2012.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: Floating-Harborsyndromet
Unique: Floating-Harbor syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Floating-Harbor syndrome
Floating Harbor Syndrome Support Group

Facebookista löytyy hakusanalla "Floating Harbour Syndrome Support Group" oma keskusteluryhmä oireyhtymää sairastavan läheisille. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Floating-Harbor syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Floating-Harbor syndrome; FLHS
GeneReviews®: Floating-Harbor Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Floating-Harbor Syndrome

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus