HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.
Feingoldin oireyhtymä tunnetaan myös nimellä ODED (Oculo-digito-esophageal-duodenal) -oireyhtymä. Se on harvinainen epämuodostumaoireyhtymä, jolle on ominaista mm. mikrokefalia eli pienipäisyys (85 % tapauksista), ruokatorven ja pohjukaissuolen atresiat eli umpeumat (40 % tapauksista) sekä useat raajojen kärkien, ts. sormien ja varpaiden, ja muiden elinten epämuodostumat. Feingondin oireyhtymässä esiintyy oppimisvaikeuksia ja kehitysvammaisuutta. Oireiden kirjo vaihtelee huomattavasti yksiköstä toiseen. Feingoldin oireyhtymä on jaoteltu tyyppeihin 1 ja 2.
Feingoldin oireyhtymässä esiintyy raajojen kärkisosien epämuodostumia (80-90 % tapauksista). Näitä ovat mm. keskiluiden lyhyys, vajaakehittyneet peukalot, toisen ja viidennen sormen vinosormisuus sekä yhdyssormisuus, joka havaitaan toisen ja kolmannen sormen sekä neljännen ja viidennen varpaan välillä. Sormien ja kyynärpään liikkuvuudet voivat olla myös rajoittuneita.
Muita edellämainitsemattomia oireyhtymään mahdollisesti liittyviä epämuodostumia ovat esimerkiksi pienileukaisuus, matalalla päässä sijaitsevat korvat ja taaksepäin vetäytynyt alaleuka. Äänihuulihalvauksesta (vocal cord palsy) tai kurkunpään halkiosta seuraa poikkeava ääni myös itkiessä.
Feingoldin oireyhtymässä myös munuaisissa, sydämessä ja nikamissa voi olla rakennepoikkeavuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi avoin valtimotiehyt (patent ductus arteriosus), ristiluun rakennemuutokset ja kaularangan nikamien C5-C6-tukos. Pituuskasvu on heikkoa ja henkilöt voivat jäädä pienikokoisiksi. Pienellä joukolla todetaan myös kuuroutta.
Oireyhtymään liittyy oppimisvaikeuksia ja kehitysvammaisuutta (50-90 % tapauksista). Kehitysvammaisuus on harvoin vaikeaa.
Feingoldin oireyhtymä tyyppi 1:n vakavimmat oireet ovat ruuansulatuselimistön atresiat eli umpeumat (30 %), jotka tavanomaisesti käsittävät ruokatorven ja/tai pohjukaissuolen. Niihin voi liittyä trakeoesofageaalinen fisteli eli henkitorven ja ruokatorven käsittävä avanne. Lapsella fistula ilmenee mm. yskimisenä, kakomisena, oksenteluna ja pullistuneena vatsana. Joissakin tapauksissa voi ilmetä myös hengitysvaikeuksia. Ruuansulatuselimistön umpeuma voi hoitamattomana johtaa kuolemaan. Kasvonpiirteille tunnusomaista ovat lyhyet silmäluomiraot (palpebral fissures).
Feingoldin oireyhtymän tyyppi 1:n aiheuttaa heterotsygoottinen eli vain toisen vastingeenin mutaatio MYCN-geenissä (70 % tapauksista) kromosomissa 2 (2p24.3). Muissa tapauksissa oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio on epäselvä. MYCN-geeni ilmentää N-myc-proto-onkogeenia eli esisyöpägeeniä.
Feingoldin oireyhtymä tyyppi 2:ssa kliininen kuva on lähes sama kuin Feingoldin oireyhtymän tyyppi 1:ssä, mutta siinä ei esiinny lyhyttä silmäluomirakoa, eikä ruuansulatuskanavan atresioita. Feingoldin oireyhtymä tyyppi 2 aiheutuu MIR17HG-geenin deleetiosta eli häviämästä kromosomissa 13 (13q31.3). MIR17HG-geenistä tuotetaan normaalisti ainakin kuutta erilaista mikroRNA-molekyyliä, joista käytetään yhteisnimitystä mir-17-92/Oncomir-1. Tämä mikroRNA-molekyylien joukko puuttuu siis joko kokonaan tai osittain Feingoldin oireyhtymän tyypistä 2. Yleisesti sanoen MikroRNA-molekyylit osallistuvat geenituotteiden ilmentymisen säätelyyn soluissa. Ko mir-17-92 osallistuu normaalisti solujen kasvua, erilaistumista ja verisuonten muodostusta välittävien geenien säätelyyn.
Feingoldin oireyhtymä tyyppi 1 periytynee autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti.
Feingoldin oireyhtymän tyyppi 1 on yleisempi kuin tyyppi 2. Tyyppiä 1 on maailmalla kuvattu noin 120 tapausta, kun taas Feingoldin oireyhtymä tyyppi 2:ta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa alle viisi potilasta.
Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin ja se varmistetaan geenitestein. Ruuansulatuselimistön umpeuma voidaan havaita ultraäänitutkimuksessa jo ennen syntymää tai magneettikuvauksessa syntymän jälkeen.
Erotusdiagnoosissa on hyvä huomioida VACTERL-assosiaatio, CHARGE-oireyhtymä, Fanconin anemia sekä tyypin-4A-brakydaktylia.
Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita pyritään lievittämään kaikin tavoin. Ruuansulatuskanavan umpeumat korjataan kirurgisesti. Lapsille, joilta kirurgisesti korjataan ruokatorven umpeuma ja/tai henkitorven ja ruokatorven avanne, voi syntyä ruokatorven refluksitauti (gastroesophageal reflux disease, GERD). Refluksitauti on vaikea hoitaa lääkinnällisesti, joten usein päädytään sen kirurgiseen hoitoon. Sydän- ja munuaisongelmat hoidetaan oireiden mukaisesti. Joskus kuulo pystytään korjaamaan kuulolaittein. Oppimista voidaan edistää yksilöllisesti suunnitelluin tukitoimin. Feingoldin oireyhtymä-potilaan terveydentilaa on seurattava säännöllisesti.
Eliniänodote riippuu synnynnäisten epämuodostumien laadusta ja laajuudesta. Jos epämuodostumia pystytään kirurgisesti hoitamaan, ennuste on valoisa. Epämuodostumat, joille ei voida tehdä mitään, saattavat haitata henkilöä läpi elämän.
Murray Feingold kuvasi ensi kerran nimeään kantavan oireyhtymän vuonna 1975.
Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439
Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta
Aiheesta muualla
Invalidiliitto: Esofagusatresia; Ensitieto-opas vanhemmille (2011)
Socialstyrelsen: Esofagusatresi
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Feingold syndrome
Facebookista löytyy hakusanalla "Feingold Syndrome" oma englanninkielinen keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.
Lähteet
Orphanet: Feingold syndrome, Feingold syndrome 1 ja Feingold syndrome 2
Unique: Chromosome Disorder Guides; 2q24.3
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Feingold syndrome 1; FGLDS1 ja Feingold syndrome 2; FGLDS2
GeneReviews: Feingold syndrome 1
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).