Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 15.7.2019

Brunner-Winterin oireyhtymä
Oculo-Digito-Esophageal-Duodenal (ODED) syndrome

Lyhyesti

Feingoldin oireyhtymä tunnetaan myös nimellä ODED (Oculo-digito-esophageal-duodenal) -oireyhtymä. Se on harvinainen epämuodostumaoireyhtymä, jolle on ominaista mm. mikrokefalia eli pienipäisyys (85 % tapauksista), ruokatorven ja pohjukaissuolen atresiat eli umpeumat (40 % tapauksista) sekä useat raajojen kärkien, ts. sormien ja varpaiden epämuodostumat. Suurimmalla osaa sairastuneista esiintyy oppimisvaikeuksia ja kehitysvammaisuutta. Oireiden kirjo vaihtelee huomattavasti yksiköstä toiseen. Feingoldin oireyhtymä on jaoteltu tyyppeihin 1 ja 2.

Oireet ja löydökset

Feingoldin oireyhtymässä esiintyviä raajojen kärkisosien epämuodostumia (80-90 % tapauksista). Näitä ovat mm. keskiluiden lyhyys, vajaakehittyneet peukalot, toisen ja viidennen sormen vinosormisuus sekä yhdyssormisuus, joka havaitaan toisen ja kolmannen sormen sekä neljännen ja viidennen varpaan välillä. Sormien ja kyynärpään liikkuvuudet voivat olla myös rajoittuneita.

Muita edellämainitsemattomia oireyhtymään mahdollisesti liittyviä epämuodostumia on esimerkiksi pienileukaisuus. Myös munuaisissa, sydämessä ja nikamissa voi olla epämuodostumia. Pituuskasvu on heikkoa ja Feingondin oireyhtymää sairastavat voivat olla pienikokoisia. Pienellä joukolla sairastuneista todetaan myös kuuroutta.

Oireyhtymään liittyy oppimisvaikeuksia ja kehitysvammaisuutta (50-90 % tapauksista). Kehitysvammaisuus on harvoin vaikeaa.

Feingoldin oireyhtymä tyyppi 1

Feingoldin oireyhtymä tyyppi 1:ssä esiintyvät ruuansulatuselimistön atresiat eli umpeumat, jotka tavanomaisesti käsittävät ruokatorven ja/tai pohjukaissuolen, ovat tyyppi 1:n vakavimmat oireet. Niihin voi liittyä henkitorven ja ruokatorven fistula eli avanne. Lapsi, jolla on avanne, yskii, kakoo, oksentelee ja hänen mahansa voi olla pullistunut. Joissakin tapauksissa hänellä voi ilmetä myös hengitysvaikeuksia. Ruuansulatuselimistön umpeuma voi hoitamattomana johtaa kuolemaan.

Feingoldin oireyhtymän tyyppi 1:n aiheuttaa heterotsygoottinen eli vain toisen vastingeenin mutaatio MYCN-geenissä (70 % tapauksista) kromosomissa 2 (2p24.3). Muissa tapauksissa oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio on epäselvä. MYCN-geeni ilmentää N-myc-proto-onkogeenia eli esisyöpägeeniä. Oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti.

Feingoldin oireyhtymä tyyppi 2

Feingoldin oireyhtymä tyyppi 2:ssa kliininen kuva on lähes sama kuin Feingoldin oireyhtymän tyyppi 1:ssä, mutta siinä ei esiinny lyhyttä silmäluomirakoa (palpebral fissure), eikä ruuansulatuskanavan atresioita. Feingoldin oireyhtymä tyyppi 2 aiheutuu MIR17HG-geenin deleetiosta eli häviämästä kromosomissa 13 (13q31.3).

Yleisyys

Feingoldin oireyhtymän tyyppi 1 on yleisempi kuin tyyppi 2. Tyyppiä 1 on maailmalla kuvattu noin 120 tapausta, kun taas Feingoldin oireyhtymä tyyppi 2:ta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa alle viisi kertaa.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin ja se varmistetaan geenitestein. Ruuansulatuselimistön umpeuma voidaan havaita jo ennen syntymää tai sen jälkeen ultraäänitutkimuksessa tai magneettikuvauksessa.

Erotusdiagnoosi on tehtävä Feingoldin eri tyyppien välillä sekä VACTERL-assosiaatioon, CHARGE-oireyhtymään, Fanconin anemiaan sekä tyypin-4A-brakydaktyliaan.

Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireita pyritään lievittämään kaikin tavoin. Ruuansulatuskanavan umpeumat korjataan kirurgisesti. Lapsille, joilla kirurgisesti korjataan ruokatorven umpeuma sekä henkitorven ja ruokatorven avanne, voi syntyä ruokatorven refluksitauti (gastroesophageal reflux disease, GERD). Refluksitauti on vaikea hoitaa lääkinnällisesti, joten usein päädytään sen kirurgiseen hoitoon. Sydän- ja munuaisongelmat hoidetaan oireiden mukaisesti. Joskus kuulo pystytään korjaamaan kuulolaittein. Oppimista voidaan edistää yksilöllisesti suunnitelluin tukitoimin. Sairastuneiden terveydentilaa on seurattava säännöllisesti.

Eliniän ennuste

Eliniänodote riippuu synnynnäisten epämuodostumien laadusta ja laajuudesta. Jos epämuodostumia pystytään kirurgisesti hoitamaan, ennuste on valoisa. Epämuodostumat, joille ei voida tehdä mitään, saattavat haitata sairastunutta läpi elämän.

Historia

Murray Feingold kuvasi ensi kerran nimeään kantavan oireyhtymän vuonna 1975.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Invalidiliitto: Esofagusatresia; Ensitieto-opas vanhemmille (2011)
Socialstyrelsen: Esofagusatresi
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Feingold syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla "Feingold Syndrome" oma keskusteluryhmä oireyhtymää sairastavan läheisille. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Feingold syndrome, Feingold syndrome 1 ja Feingold syndrome 2
Unique: Chromosome Disorder Guides; 2q24.3
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Feingold syndrome 1; FGLDS1 ja Feingold syndrome 2; FGLDS2
GeneReviews: Feingold syndrome 1