AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Dubowitzin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Dubowitzin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.2.2019
 
Dubowitz syndrome 

Lyhyesti

Dubowitzin oireyhtymä on harvinainen ja geneettinen oireyhtymä, johon liittyy jo kohdusta alkava poikkeava kehitys. Oireita on lukuisia ja ne vaihtelevat suuresti yksilöstä toiseen. Tyypillisinä piirteinä voidaan kuitenkin pitää jo ennen syntymää alkavaa kasvuviivettä, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, tiettyjä kasvonpiirteitä, yleensä lievänä esiintyvää kehitysvammaisuutta sekä useiden eri elinjärjestelmien poikkeavuuksia. Puolella oireyhtymää sairastavista todetaan myös ekseemaa eli tulehduksellista ja kutiavaa ihottumaa.

Oireet ja löydökset

Dubovitzin oireyhtymän tunnusmerkkejä voi löytyä jo raskaudenaikaisessa ultraäänitutkimuksessa tai heti syntymän jälkeen. Vastasyntyneillä on alhainen syntymäpaino, he ovat pienikokoisia ja heillä on pieni pää. Tyypillisiin kasvonpiirteisiin lukeutuvat mm. kapea kolmionmuotoinen pää, korkea tai viisto otsa ja matala otsaluun kohouma (subraorbital ridge). Hiukset ja kulmakarvat voivat olla harvat tai puuttua kokonaan.

Silmissä on havaittavissa blefarofimoosi eli luomiraon ahtaus ja riippuluomet. Silmät sijaitsevat etäällä toisistaan, silmän kulmapoimu peittää usein silmän sisäkulman ja sairastuneella on lyhyet silmäkulmaraot toisin sanoen silmien ulko- ja sisäkulmien välinen etäisyys on lyhyt. Lisäksi silmät voivat karsastaa ja olla kaukotaitteiset. Karsastus voi häiritä syvyysnäköä ja hahmottamista.

Dubowitzin oireyhtymän varsin yleisiin kasvonpiirteisiin kuuluvat myös leveä ja matala nenänselkä, epänormaalin muotoiset korvat ja suu, pieni alaleuka ja erityyppiset suulakihalkioit, kuten limakalvonalainen suulakihalkio eli piilosuulakihalkio. Suulakihalkiot voivat hankaloittaa syömistä ja viivästyttää puheen oppimista.

Ekseema eli tulehduksellinen ja kutiava ihottuma todetaan 50 %:lla Dubowitzin oireyhtymää sairastavista henkilöistä. Ekseema voi olla akuutti tai krooninen ja sitä esiintyy etenkin kasvoissa ja polvien takana.

Luuston epämuodostumiin lukeutuvat mm. lyhytkasvuisuus ja viivästynyt luustoikä. Kasvuviive voidaan todeta jo ennen syntymää ja se jatkuu myös syntymän jälkeen ja kohdistuu useimmiten lapsen päänympäryksen, painon ja pituuden kehittymiseen. selkärangassa, ristiluun seudulla, voi olla kuoppa (sacral dimple). Käsien ja jalkojen poikkeavuuksiin lukeutuvat mm. viidennen sormen eli pikkurillin vinosormisuus sekä toisen ja kolmannen sormen/varpaan yhdyssormisuus ja/tai -varpaisuus. Jalkojen poikkeavuuksina voi olla myös esimerkiksi lattajalat, pes planus, ja kampurajalat. Dubowitzin oireyhymää sairastavat voivat olla synnynnäisesti myös hampaattomia tai hampaita on tavallista vähemmän ja ne voivat olla poikkeavasti kääntyneet. Joillakin hammasrivit voivat olla ahtaat. Usein hampaiden puhkeaminen tapahtuu lapsilla normaalia myöhemmin.

Oireyhtymää sairastavalla on korkea tai karkea ääni ja artikulaatio voi olla vaikeaa. Äänen muodostamisen vaikeuksista voi seurata puheen oppimisen viivästymistä. Mitä aikaisemmin puheentuottamisen vaikeuksien syy voidaan löytää, sitä paremmin voidaan ehkäistä mahdollisia puheeseen ja kielellisiin taitoihin liittyviä kehitysviiveitä.

Sairastuneilla voi olla oppimis- ja muistiongelmia sekä puutteita päättelykyvyssä. Mahdollinen kehitysvammaisuus on usein lievää tai keskivaikeaa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuitenkin mainintoja Dubowitsin oireyhtymätapauksista, joihin on liittynyt vaikeaa kehitysvammaisuutta, mutta myös niitä, joiden älykkyys on ollut täysin normaalia. Oireyhtymän yksilökohtaiset erot ovat siis suuria.

Käyttäytymispiirteisiin lukeutuvat mm. ylivilkkaus ja lyhyt keskittymiskyky, impulsiivisuus, autisminpiirteet, ujous ja univaikeudet. Monet sairastuneista karttavat myös väenpaljoutta. Oireyhtymään voi liittyä yökastelua ja syömisongelmia. Syömisongelmat voivat esiintyä mm. ruuasta kieltäytymisenä, oksenteluna ja pulautteluna. Joissakin tapauksissa syömisvaikeuksien syy on ollut ruuansulatusjärjestelmässä tai ruokatorvessa.

Usein Dubowitzin oireyhtymää sairastavien lasten suurimmat ongelmat liittyvät puolustusjärjestelmän toimintaan. Lapsilla on toistuvia infektioita, heillä todetaan astmaa, allergiaa ja heillä on kohonnut riski sairastua tiettyihin syöpiin, kuten akuuttiin lymfoplastiseen leukemiaan tai neuroblastoomaan. Sairastuneella voi olla myös hematologisia eli vereen liittyviä löydöksiä, kuten aplastinen anemia, jossa luuydin tuottaa niukasti verisoluja, tai heikkoa vasta-aineiden tuotantoa. Oireyhtymässä havaittu kromosomaalinen epävakaus voi lisätä mm. puolustusjärjestelmän toimintahäiriöitä.

Dubowitzin oireyhtymään voi liittyä myös ongelmia useissa muissa elinjärjestelmissä. Näitä ovat mm. sydämen synnynnäiset rakenneviat ja poikkeavuudet ruuansulatuskanavassa sekä virtsa- ja sukupuolielimissä. Esimerkkinä jälkimmäisistä, miessukupuolella voi olla piilokivekset ja/tai virtsaputki voi sijaita poikkeavasti peniksen alapuolella. Myös naissukupuolella on todettu virtsa- ja sukupuolielimistön poikkeamia.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymän syy ei ole täysin selvillä. Ainakin kaksi geeniä voi olla yhteydessä oireyhtymän syntyyn. Nämä geenit ovat nimeltään NSUN2 ja LIG4. Lisäksi viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että osalla sairastuneilla on kromosomeissa mikrodeleetioita tai -dublikaatioita ja oireyhtymään liittyy myös kromosomien epävakautta.

Oireyhtymän ajatellaan periytyvän autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Oireyhtymää esiintyy kaikissa etnisissä kansanryhmissä ja se on yhtä yleinen mies- kuin naissukupuolellakin.
Euroopassa Dubowitzin oireyhtymän esiintyvyydeksi arvioidaan 1: 500 000. Maailmalla tunnetaan noin 200 Dubowitzin oireyhtymätapausta.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kasvonpiirteisiin, kasvukäyriin ja useiden muiden oireyhtymälle tyypillisten oireiden löytämiseen. Yleensä diagnoosiin päästään jo varhaislapsuudessa. Koska Dubowitzin oireyhtymällä on monia yhteneväisyyksiä muihin oireyhtymiin ja kliinisiin kokonaisuuksiin, tarvitaan kokenut kliinikko, jotta oikea diagnoosi saadaan asetettua.

Erotusdiagnoosissa on huomioitava mm. FAS (fetal alcohol syndrome – sikiön alkoholioireyhtymä), Bloomin oireyhtymä, Seckelin oireyhtymä ja LIG4-oireyhtymä ja Fanconin anemia.

Hoito on kunkin sairastuneen oireiden mukaista ja tarvitsee mm. hammas-, silmä-, korva- ja ihotautilääkäreiden sekä ortopedien erikoisosaamista. Ekseeman ja toistuvien infektioiden hoito vaatii tyypillistä hoitoa. Kasvun kehittymistä, hampaiden terveyttä ja verenkuvaa on seurattava säännöllisesti. Kirurgiset toimenpiteet voivat tulla kyseeseen mm. sydän- ja verisuonien, kasvojen seudun, raajojen sekä virtsa- ja sukupuolielinten rakenteeseen liittyvien poikkeavuuksien korjaamiseksi. Mahdollisten pahanlaatuisten kasvainten ilmestymisen seuranta on suositeltavaa. Puhe- toiminta- ja fysioterapiasta on hyötyä sairastuneille.

Eliniän ennuste

Eliniänodote vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen oireiden vaikeusasteen ja synnynnäisten poikkeavuuksien mukaan. Pitkäaikaisennustetta on vaikea tehdä, koska lääketieteelliset tiedot ovat niukkoja. Jotkut Dubowitzin oireyhtymää sairastavista pystyvät elämään itsenäisesti ja käymään päivisin työtoiminnoissa. 

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensimmäisenä englantilainen lääkäri Victor Dubowitz vuonna 1965.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Aiheesta muualla

National Organization for Rare Disorders (NORD): Dubowitz syndrome
Dubowitz Syndrome Family Support Network

Lähteet

Orphanet: Dubowitz syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Dubowitz syndrome
Rebekah S. Huber, Daniel Houlihan ja Kevin Filter. Dubowitz Syndrome: A Review and Implications for Cognitive, Behavioral, and Psychological Features. Journal of Clinical Medicine Research. 2011; Vol 3: 147-155.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus