Donnai-Barrow'n oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Donnai-Barrow'n oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 8.11.2019

 
Donnai-Barrow syndrome (DBS)
Facio-Oculo-Acoustico-Renal (FOAR) syndrome
DBS/FOAR syndrome

Lyhyesti

Donnai-Barrow’n oireyhtymä on harvinainen, usein vakava ja monia synnynnäisiä epämuodostumia käsittävä geneettinen oireyhtymä. Sille ovat tyypillistä kasvojen epämuodostumat, silmälöydökset, sensorineuraalinen ts. sisäkorvasta johtuva kuulonalenema tai kuurous, aivokurkiaisen täydellinen tai osittainen puuttuminen ja vaihteleva kehitysvammaisuus.

Oireet ja löydökset

Lähes kaikilla Donnai-Barrow’n oireyhtymää sairastavilla todetaan häiriöitä isoaivojen harmaan aineen rakenteessa, kuten aivopoimuissa, ja suurentuneet aukileet vastasyntyneiden pään etuosassa. Kehitysviiveet sekä lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus ovat yleisiä.

Noin puolella sairastuneista on synnynnäinen palleatyrä, jossa osa vatsaontelossa olevasta vatsalaukusta on työntynyt palleassa olevan aukon kautta rintaonteloon, ja/tai omfaloseele eli napanuoratyrä. Napanuoratyrässä osa sikiön vatsaontelossa olevista elimistä, kuten suolistosta, on työntynyt napanuoran sisälle. Sydän- ja verisuonielimistön poikkeavuudet ja munuaisten vajaatoiminta voivat olla myös mahdollisia.

Kasvojen ominaispiirteisiin lukeutuvat mm. hypertelorismi eli toisistaan etäällä sijaitsevat silmät, lyhty nenä, jossa on matala nenänselkä, pitkä ja leveä otsa ja V-kirjaimen muotoinen hiusraja otsassa. Voimakas likinäköisyys (yli 6 diopteria) voi johtaa verkkokalvon irtoamiseen tai rappeumaan ja etenevään näön menetykseen. Iiriksen eli värikalvon kolobooma eli halkio.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Donnai-Barrow’n oireyhtymän aiheuttaa mutaatio LRP2 (Low density lipoprotein receptor-related protein 2)- geenissä kromosomissa 2 (2q31.1). Geenistä valmistetaan LRP2-proteiinia, toiselta nimeltään Megaliinia, jota tuotetaan etenkin absorptiivisissa eli imeytymiseen osallistuvissa pinta- eli epiteelikudoksissa, kuten aivoissa, munuaisissa ja silmissä. Tämä kyseinen proteiini osallistuu aineiden sisäänottoon soluihin sekä signaalin välitykseen.

Huomioitavaa on, että aikaisemmin omana oireyhtymänään pidetyn FOAR (Facio-Oculo-Acoustico-Renal)-oireyhtymän aiheuttaa myös mutaatio LRP2-geenissä. Nykyisin nämä kaksi oireyhtymää käsitetään yhdeksi ja samaksi oireyhtymäksi, vaikkakin niiden väliltä löytyy eroja mm. proteinurian eli proteiinivirtsaisuuden, palleatyrän ja aivokurkiaisen puuttumisen esiintyvyydessä.

Donnai-Barrow’n oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Vanhemmat, jotka saavat Donnai-Barrow’n oireyhtymää sairastavan biologisen lapsen, kantavat tautia aiheuttavaa geenimuotoa perimässään. Halutessaan vanhemmat voivat keskustella perinnöllisyyslääkärin kanssa oireyhtymän todennäköisyydestä ennen seuraavaa mahdollista raskautta.

Oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi Donnai-Barrow’n oireyhtymän yleisyyttä on vaikea arvioida. Alle 50 sairastunutta ja noin 20 perhettä on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Oireyhtymää esiintyy kaikissa etnisissä ryhmissä, mutta riski Donnai-Barrow’n oireyhtymään on suurempi sukulaisavioliitoista syntyneillä jälkeläisillä. Oireyhtymää esiintyy yhtäläisesti molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi asetetaan kliinisen tutkimuksen ja aivokuvantamisen avulla. Potilaalla todetaan usein myös pienimolekyylisten proteiinien proteiinivirtsaisuutta. Geenistesti varmistaa diagnoosin.

Raskaudenaikaisten tutkimusten yhteydessä löydetyt hypertelorismi, napanuora- ja/tai palleatyrä voivat antaa viitteitä Donnai-Barrow’n oireyhtymästä. Polyhydramnion eli lapsiveden runsaus voi hankaloittaa raskautta. Halutessaan äiti voi pyytää tarkempia tutkimuksia asian selvittämiseksi.

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon mm. Pallister-Killianin oireyhtymä eli tetrasomia 12p, Frynsin, Chudley-McCulloughin ja Lowen oireyhtymät sekä Dentin tauti

Donnai-Barrow’n oireyhtymää ei voida parantaa. Sen hoito keskittyy yksittäisten oireiden hoitamiseen kunkin sairastu-neen tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi napanuora- ja palleatyrä pyritään kirurgisesti korjaamaan, ja lapsille tarjotaan heidän toimintakykyään edistäviä ja ylläpitäviä hoitotoimenpiteitä, kuten D- ja A-vitamiinilisiä, kuulolaitteet, silmälasit, mahdollinen epilepsialääkitys ja terapioita, jotka ottavat huomioon kehitysvammaisuuden sekä kuulo- ja näköpulmat. Oireyhtymän säännöllinen seuranta on välttämätöntä.

Eliniän ennuste

Ennen syntymää tai syntymän aikoihin todettujen Donnai-Barrow’n oireyhtymätapausten ennuste on huono. Usein Donnai-Barrow’n oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja aikuisilla on kuitenkin hyvä yleisterveys. Kaksi geenitestein todennettua Donnai-Barrow’n oireyhtymää sairastavaa henkilöä on elänyt yli 50-vuoden ikään.

Historia

Useat eri tutkijat raportoivat 1970-luvulla potilastapauksista, joiden oirekuvalle annettiin myöhemmin nimeksi FOAR-oireyhtymä. Heitä olivat mm. J. L. Murdoch ja M. C. Mendel (1971), L. B. Holmes ja C. L. Schepens (1972) ja F. L. Ozer (1974). Donnai-Barrow'n oireyhtymä on saanut nimensä oireyhtymän vuonna 1993 kuvanneiden Dian Donnain ja Margaret Barrow’n mukaan.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Terveyskirjasto: Synnynnäinen palleatyrä
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Donnai-Barrow syndrome

Lähteet

Orphanet: Donnai-Barrow syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Donnai-Barrow syndrome
GeneReviews®: Donnai-Barrow Syndrome
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus