Dentin tauti

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Dentin tauti

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 8.11.2019

 
Dent disease
Renal Fanconi Syndrome

Lyhyesti

Dentin tauti on erittäin harvinainen geneettinen munuaistiehyen toimintahäiriöstä johtuva sairaus. Oireyhtymä puhkeaa lapsuudessa tai aikuisuudessa ja se esiintyy pääasiassa miehillä. Dentin taudista on olemassa kaksi eri tyyppiä: tyypit 1 ja 2. Miehet sairastuvat pääasiassa oireyhtymään sen X-kromosomaalisen periytymisen vuoksi. Naisilla oireyhtymä esiintyy yleensä lievempänä ja he ovat pääasiassa oireyhtymän aiheuttavan geenimuutoksen kantajia.

Oireet ja löydökset

Dentin taudin aiheuttaa munuaiskeräsen proksimaalisen kiemuratiehyen toimintahäiriö, josta seuraa pienimolekyylisten proteiinien siirtyminen virtsan mukana pois kehosta, hyperkalsiuria eli virtsan runsas kalsiumpitoisuus, nefrolitiaasi eli munuaiskivitauti sekä nefrokalsinoosi eli hyperkalsemian aiheuttama munuaissairaus. Kaikki edellä mainitut tilat johtavat munuaisen etenevään vajaatoimintaan. Dentin tautiin liittyy lapsuudessa riisitauti, joka ei ole hoidettavissa D-vitamiinilisällä, ja aikuisuudessa osteomalasia eli luun pehmeneminen.

Jos proksimaalisen kiemuratiehyen toimintahäiriö on vakavampi, kyseessä on nk. Fanconin oireyhtymä, jossa pienimolekyylisten proteiinien ja kalsiumin lisäksi virtsaan pääsee vuotamaan aminohappoja (aminoasiduria), fosfaatteja (fosfaturia), glukoosia (glukosuria), virtsahappoa (urikosuria) ja kaliumia. Lisäksi munuaiset ovat menettäneet kykynsä säädellä virtsan happamuutta.

Kun puhutaan Dentin tauti tyypistä 1 oireet rajoittuvat munuaisiin. Dentin tauti tyypissä 2 esiintyy myös muita kuin munuaisiin liittyviä oireita, kuten mahdollisesti lievää kehitysvammaisuutta, hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä, subkliinistä eli piilevää kaihia ja vaikeaa nystagmusta eli silmävärvettä.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Oireyhtymän aiheuttaa joko mutaatio CLCN5- geenissä (tyyppi-1) tai OCRL1-geenissä (tyyppi-2). Molemmat geenit sijaitsevat X-kromosomissa; CLCN5 (Xp11.22) ja OCRL1 (Xq25). CLCN5-geenistä tuotetaan kloridi- ja vetyioneja vaihtavaa kuljettajaproteiinia ja OCRL1-geenistä valmistetaan fosfatidyyli-inositoli 4,5-bisfosfaatti-5-fosfataasi-entsyymiä. CLCN5-geenin mutaatio käsittää noin 60 % ja OCRL1-geenin mutaatio 15 % kaikista diagnosoiduista Dentin tautitapauksista. Todennäköistä siis on, että myös muut geenit vaikuttavat Dentin taudin syntyyn.

OCRL1-geenin mutaatiot aiheuttavat myös Lowen oireyhtymän.

Oireyhtymä periytyy X-kromosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Periytymistavasta johtuen miehet sairastuvat oireyhtymään, jos he perivät tautia-aiheuttavan mutaation äidiltään. Tyttölapset ovat usein Dentin taudin kantajia, joissa oireet ilmenevät lievempinä kuin pojilla. Tytön sairastuminen Dentin tautiin on hyvin harvinaista: hänen pitäisi periä molemmilta vanhemmiltaan X-sukupuolikromosomit, joissa on Dentin taudin aiheuttavat geenimuutokset. Dentin tautia sairastava isä ei voi siirtää geenimuutostaan pojalleen.

Oireyhtymän yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa. Lääketieteellinen kirjallisuus tuntee noin 250 perhettä, joissa on esiintynyt tyypin 1 Dentin tautia ja noin 25 henkilöä, joilla on ollut tyypi 2 Dentin tauti.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu pienimolekyylisten proteiinien löytymiseen virtsasta ja virtsan normaalia suurempaan kalsiuminpitoisuuteen. Jotta Dentin diagnoosi voidaan asettaa potilaalle, häneltä on löydettävä yksi seuraavista Dentin taudin oireista; nefrokalsinoosi, kalsiumsuolojen saostuminen munuaiskudokseen, munuaiskiviä, hematuria eli verivirtsaisuus, hypofosfatemia eli normaalia alhaisempi fosfaatin määrä veressä tai munuaisten vajaatoiminta. Geenitesti varmistaa diagnoosin.

Erotusdiagnoosia tehdessä on poissuljettava muiden yleisten proksimaalisen kiemuratiehyen toimintahäiriöiden aiheuttajat, jotka voivat olla perinnöllisiä, hankittuja tai ulkoisten tekijöiden aiheuttamia. Harvinaisuutensa vuoksi Dentin tauti saatetaan diagnosoida virheellisesti mm. idiopaattiseksi hyperkalsiuriaksi.

Hoito keskittyy kalsiumvirtsaisuuden hoitoon ja munuaiskivien syntymisen ehkäisyyn. Mahdollisen riisitaudin hoitoon käytetään D-vitamiinia. Pitkäaikainen kalsiumvirtsaisuuden hoito runsaasti sitraattia sisältävä ruokavaliolla voi hidastaa munuaistaudin etenemistä.

Eliniän ennuste

Elinennuste on pääasiassa hyvä. Dentin tauti etenee miehillä loppuvaiheen munuaisen vajaatoiminnaksi useimmiten 30. – 50. vuosikymmenen välillä (30 – 80 % tapauksista). Lääketieteellinen kirjallisuus tuntee vain yhden tapauksen, jossa naisella Dentin tauti johti loppuvaiheen munuaisen vajaatoimintaan.

Historia

Dentin taudin kuvasi ensimmäisenä Charles Enrique Dent ja M. Friedman vuonna 1964. Nefrologi Oliwer Wrong kuvasi oireyhtymän vielä yksityiskohtaisemmin 30 vuotta myöhemmin ja nimesi oireyhtymän ohjaajansa Charles Enrique Dentin mukaan Dentin taudiksi.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Terveyskylä: Harvinaissairaudet.fi; Munuaistubulustaudit
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Dent disease
National Organization for Rare Disorders (NORD): Dent Disease
RareRenal Information on rare Kidney diseases: Dent Disease Patient Information

Lähteet

Orphanet: Dent disease
Olivier Devuyst ja Rajesh V Thakker. Dent's disease. Orphanet Journal of Rare Diseases 2010; 5:28.
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Dent disease 1 ja Dent disease 2
GeneReviews®: Dent Disease
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus