Cohen-Gibsonin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Cohen-Gibsonin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.10.2020
 
Cohen-Gibson syndrome (COGIS)
EED-related overgrowth syndrome

 

Lyhyesti

Cohen-Gibsonin oireyhtymä on erittäin harvinainen isokasvuisuusoireyhtymä. Se on synnynnäinen eli oireyhtymä on lapsella jo ennen hänen syntymäänsä. Cohen-Gibsonin oireyhtymässä isokasvuisuus näkyy mm. pituuskasvussa ja päänympäryksessä sekä käsissä, sormissa ja jaloissa. Luustoikä on varhaistunut ja selkärangassa on ryhtivirheitä ja/tai kaularangan rakenteellista poikkeavuutta. Oireyhtymään liittyy useita erityisiä kasvonpiirteitä. Kehitysvammaisuus voi olla lievää tai vaikeaa. Cohen-Gibsonin oireyhtymän oirekirjo vaihtelee henkilöiden välillä, eikä kaikilla ole samoja oireita. 

Oireet ja löydökset

Varhaislapsuudessa pituus ja päänympärys kasvavat ja paino lisääntyy nopeammin kuin saman ikäisillä normaalisti. Lapset eivät kuitenkaan ole ylipainoisia pituuteensa nähden. Hypotonisuutta eli alentunutta lihasjänteyttä voi esiintyä. Lapsen psykomotorisessa kehityksessä on viivettä mm. karkea- ja hienomotoriikassa, puheessa ja liikkumiseen liittyvien taitojen, kuten istumisen, ryömimisen ja kävelemisen omaksumisessa. Tasapaino- ja koordinaatiovaikeudet voivat jatkua aikuisuudessa. Kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä vaikeaan. Toistaiseksi oireyhtymään ei olla liitetty autismin oirekirjon häiriöitä.

Jotkin kasvonpiirteet ovat selvempiä lapsuudessa kuin aikuisuudessa. Näitä ovat esimerkiksi isokokoinen pää (makrokefalia), pyöreät kasvot, korostunut otsa, hypertelorismi eli toisistaan etäällä sijaitsevat silmät sekä isot ja usein tavallista alempana kasvoissa sijaitsevat korvat. Nenänselkä voi olla matala, leveä ja/tai madaltunut. Nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako voi olla korostunut. Alaleuka voi olla taaksepäin vetäytynyt. Huuli-suulakihalkiot ovat mahdollisia.

Silmissä voi esiintyä karsastusta, kaukotaitteisuutta tai likinäköisyyttä. Kuuloaisti voi olla heikentynyt. 

Suurikätisyys ja -jalkaisuus säilyvät lapsuudesta aikuisuuteen. Pitkissä sormissa voi olla kampyktodaliaa eli yhden tai useamman sorminivelen jäykistyneisyyttä koukkuasentoon. Sormien nivelet voivat olla yliliikkuvat. Jalkaholvi voi olla tavallista matalampi ja kantaluu voi olla kallistunut alaosastaan ulospäin (pes planovalgus). Selkärangan ryhtivirheet voivat vaikeuttaa kävelemistä ja kaularangan poikkeavuus voi johtaa kaularankanikamien sijoiltaanmenoon. 

Röntgenkuvissa  nähdään usein pitkien luiden metafyysien eli kasvulevyjen poikkeavuuksia. Luustoikä eli luuston kypsyys on pidemmälle kehittynyt kuin vastaavan ikäisellä lapsella/nuorella. Pituuskasvu on tavanomaista voimakkaampaa. Normaalin pituinen aikuinen voi täyttää oireyhtymään liitetyn isokasvuisuuden määritelmän, jos hän on ollut ikäistään pidempi lapsuudessa/nuoruudessa ja/tai hänen luustoikänsä on tuolloin ollut tavallista kehittyneempi. 

Lapsella voi olla napatyrä. Pojilla voi olla laskeutumattomat kivekset.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Cohen-Gibsonin oireyhtymä johtuu kromosomissa 11 (11q14.2) sijaitsevan EED-geenin mutaatiosta. EED-geeni vaikuttaa monien kehitystä säätelevien geenien toimintaan. Nimensä mukaisesti EED- (embryonic ectoderm development) -geeni ohjaa sikiöaikaisen ektodermikudoksen kehittymistä. Ektodermistä muodostuu muun muassa keskushermoston ja ääreishermoston aiheet (ts. hermostoputki ja hermostopiena) sekä ihon orvaskesi. Geenimuutos johtaa etenkin luuston ja silmien kehityshäiriöihin. 

Oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Toisin sanoen kahdesta ihmisen geeniparista vain toisen EED-geenin mutaatio on riittävä aiheuttamaan Cohen-Gibsonin oireyhtymän. Useimmiten mutaatio on täysin uusi suvussa ja syntynyt sattumalta, de novo. Tällöin oireyhtymä ei ole siis periytynyt kummaltakaan vanhemmalta. De novo-mutaatioiden kohdalla perheen riski saada toinen lapsi, jolla on Cohen-Gibsonin oireyhtymä, on noin 1 %:n luokkaa. Tämä johtuu siitä, että jommallakummalla vanhemmalla voi olla mosaikistisia sukusoluja - osassa sukusoluissa on siis EED-geenin mutaatio, osassa sitä ei ole. Sukusolumosaikismin mahdollisuutta ei voida poissulkea tai vahvistaa verikokeella tehdyllä geenitutkimuksella, eikä sen mahdollisuutta käytännössä tutkita. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä – 70 kysymystä ja vastausta: Mosaikismi

Jos toisella vanhemmalla todetaan Cohen-Gibsonin oireyhtymä, hänellä on 50 %:n todennäköisyys saada jälkeläisiä, joilla on Cohen-Gibsonin oireyhtymä. Tämä todennäköisyys pysyy samana raskaudesta toiseen.

Oireyhtymää esiintyy sekä naisilla että miehillä. Sitä on kuvattu noin kymmenellä henkilöllä eri puolilla maailmaa, kuten Espanjassa, Turkissa, Kaukasiassa ja Japanissa. Tarkempaa tietoa esiintyvyydestä ei ole tällä hetkellä olemassa.

Diagnoosi ja hoito

Cohen-Gibsonin oireyhtymän epäily herää kliinisten piirteiden perusteella. Erotusdiagnoosissa on hyvä ottaa huomioon isokasvuisuusoireyhtymät, joihin liittyy makrokefaliaa ja kehitysvammaisuutta. Näitä ovat mm. Sotosin oireyhtymä, Malanin oireyhtymä, Beckwith-Wiedemannin oireyhtymä, SUZ12- ja HIST1H1E-geenimuutoksiin liittyvät isokasvuisuusoireyhtymät sekä PTEN-hamartooma kasvainoireyhtymä. Cohen-Gibsonin oireyhtymä eroaa EZH2-geeniin liittyvistä isokasvuisuus oireyhtymistä, kuten Weaverin oireyhtymästä mm. niin, että sydämen ja kaularangan rakennepoikkeavuudet ovat yleisempiä Cohen-Gibsonin oireyhtymässä kuin Weaverin oireyhtymässä.

Diagnoosi varmistetaan geenitestillä. Diagnoosin selvittämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi geenipaneelia, jossa tutkitaan samalla useita isokasvuisuutta aiheuttavia geenejä.

Parantavaa hoito ei ole olemassa. Kaikki oireet, kuten kaula- ja selkärangan rakenteeseen liittyvät pulmat, synnynnäiset sydämen rakennepoikkeavuudet, laskeutumattomat kivekset ja kitalaen halkiot hoidetaan oireiden mukaisella tavalla. Terveydentilan seurantaan kuuluvat mm. kehityksen, ryhdin, nivelten sekä näön ja kuulon tutkiminen sekä säännöllinen seuranta. Toiminta- ja fysioterapiasta on hyötyä. Oppimisen tukeminen on tärkeää. 

Äkilliset ja voimakkaat päähän ja kaulaan kohdistuvat liikkeet voivat johtaa kaularangan sijoiltaanmenoon. Tämän vuoksi harrastuksia ja tilanteita, joissa on tällaisia liikkeitä, on syytä välttää.

Eliniän ennuste

Eliniän odote on tyypillisesti normaali, mutta siihen voi vaikuttaa mm. kaularangan rakennepoikkeavuudet.

Historia

Lääkäri William T. Gibson tunnisti Cohen-Gibsonin oireyhtymään liittyvän geenimuutoksen vuonna 2015.

Huomioitavaa

Cohen-Gibsonin oireyhtymä on eri oirekokonaisuus kuin suomalaiseen tautiperintöön kuuluva Cohenin oireyhtymä.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Cohen-Gibson syndrome; COGIS
GeneReviews®: EED-Related Overgrowth

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus