AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



Bloomin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Bloomin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 20.2.2019

Bloom’s syndrome (BSyn)
Bloom syndrome

Lyhyesti

Bloomin oireyhtymä on harvinainen ja geneettinen oireyhtymä, joka aiheutuu kromosomien katkeamisesta ja DNA-vaurion korjaamisen puutteesta. Bloomin oireyhtymälle onkin tyypillistä geneettinen epävakaus ja siitä aiheutuvat, usein kielteiset, terveysvaikutukset. Bloomin oireyhtymään liittyy selkeä kasvun viivästymä. Sairastuneilla on normaaliväestöä suurempi taipumus infektioille sekä tietyille syöpätyypeille, diabetekselle ja keuhkoahtaumataudille. Näistä kolme jälkimmäistä esiintyvät myös tavallista nuoremmalla iällä. Lisäksi etenkin kasvojen iho on herkkä auringon valolle ja oireyhtymää sairastavalla esiintyy telangiektaseja eli pienten verisuonten laajentumisesta johtuvaa ihottumaa.  Bloomin oireyhtymää sairastavilla voi olla tavallista korkeampi ääni.

Oireet ja löydökset

Kasvun viivästymä todetaan jo ennen syntymää. Lapsuudessa painon kehitys on vaatimatonta ja sitä edistävät syömisvaikeudet, joita esiintyy vastasyntyneistä nuoriin lapsiin. Syömisvaikeudet liittyvät mm. hitaaseen syömiseen, vähentyneeseen ruokahaluun ja rajoittuneisiin ruoka-aine tottumuksiin. Refluksi eli mahansisällön nouseminen kurkkuun voi tuoda lisähankaluuksia syömiseen. Bloomin oireyhtymää sairastavilla on myös erittäin ohut ihonalainen rasvakudos, joka luo nälkiintyneen olemuksen. Lasten kasvu jää normaalista. Aikuiset ovat noin 150 cm pituisia, alipainoisia ja heillä on normaalia pienempi päänympärysmitta.

Toistuvat hengitystieinfektioiden ja ruuansulatuskanavan infektioiden vakavuus vaihtelee lapsuudessa. Toistuvat infektiot johtuvat puolustusjärjestelmän toiminnan vajavuudesta, immuunipuutoksesta. Välikorvan infektiot ja keuhkokuume ovat yleisiä. Refluksit voivat joutua lapsella helposti henkitorveen ja aiheuttaa hengitystieinfektioita.

Lapsen ollessa 1-2 vuoden ikäinen pienikokoisiin kasvoihin ilmaantuu usein punaista ihottumaa, telangiektasiaa (telangiectatic erytreema), joka johtuu kasvojen pienten verisuonien laajentumisesta. Ihottuma muodostaa kasvoille perhosen kuvion, koska ihottuma muodostuu molempiin poskiin ja nenänvarteen. Telangiektasiaa voi ilmaantua myös kädenselkiin. Auringossa etenkin kasvojen iho alkaa herkästi punoittaa. Maitokahviläiskiä eli tummempia ihoalueita, voi esiintyä muualla kehossa.

Bloomin oireyhtymässä riski sairastua tiettyihin syöpiin on 150-300 kertainen normaaliin väestöön verrattuna, ja syövät ilmaantuvat varhaisessa vaiheessa elämää. Noin puolelle (50 %) Bloomin oireyhtymää sairastavista kehittyy elämänsä aikana jokin syöpä. Tyypillisiä Bloomin oireyhtymässä esiintyviä syöpiä lapsuudessa ja nuoruudessa ovat leukemia ja lymfooma ja aikuisuudessa erityyppiset adenokarsinoomat, kuten paksusuolen, ruokatorven ja rintarauhasten adenokarsinoomat. Lapsuudessa voi esiintyä myös harvinaisempia syöpiä, kuten Wilmsin tuumori ja osteosarkooma. Useilla Bloomin oireyhtymää sairastavilla on useita eri syöpätyyppejä elinaikanaan.

Kymmenesosalla sairastuneista (10 %) todetaan myös diabetes mellitus, ja riski sairastua keuhkoahtaumatautiin on kohonnut. Aikuistyypin diabetes ja keuhkoahtaumatauti puhkeavat normaaliväestöön suhteutettuna huomattavasti varhaisemmassa iässä.

Bloomin oireyhtymään voi liittyä myös miesten hedelmättömyyttä siittiöiden puuttumisen vuoksi. Naisilla on heikentynyttä hedelmällisyyttä ja heillä vaihdevuodet ovat usein aikaistuneet.

Muita oireyhtymään liittyviä piirteitä ovat mm. dolikokefalia eli pitkä kallon muoto, kapeat kasvot, korostunut nenä ja korvat sekä poskipäiden ja alaleuanluiden hypoplasia eli vajaakehitys. Huulet voivat vuotaa tai olla rakkuloilla ja ihossa on hypo- ja hyperpigmenttisiä alueita. Joillakin todetaan konjunktiviitti eli silmän sidekalvontulehdus ja molemminpuolinen näköhermon vajaakehitys. Myös hampaissa, sormissa, käsissä ja jaloissa voi olla poikkeavuuksia. 

Lyhyt keskittymiskyky ja heikentyneet muistitoiminnot saattavat haitata oppimisen iloa, mutta älyllinen kehitysvammaisuus ei yleensä liity oireyhtymän kuvaan.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Bloomin oireyhtymän aiheuttaa mutaatio BLM-geenissä kromosomissa 15 (15q26.1). Geenistä tuotetaan DNA-helikaasi entsyymiä nimeltään RecQL3 (RecQ protein-like-3). RecQL3-helikaasin ylläpitää perimän vakautta tai muuttumattomuutta ja se osallistuu myös mm. DNA-vaurioiden korjaamiseen. RecQL3-entsyymin toiminnan puute lisää sisarkromatidien välillä spontaania perimäaineksen vaihtoa, geneettistä instabiliteettiä, epävakautta. Tätä tapahtuu etenkin silloin, kun DNA:ta monistetaan tytärsoluihin solujen jakautumisen yhteydessä. Geneettisen instabiliteetin ajatellaan johtavan Bloomin oireyhtymässä esiintyvään lyhytkasvuisuuteen sekä syöpätaipumukseen. 

Oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. 

Bloomin oireyhtymätapauksia oli kirjattu vajaa 300 (281 henkilöä) Bloomin oireyhtymä-rekisteriin (The Bloom Syndrome Registry) vuonna 2018. Vaikka Bloomin oireyhtymätapauksia esiintyy kaikissa etnisissä kansanryhmissä, se on yleisempi juutalaisten keskuudessa. Bloomin oireyhtymän esiintyvyys Ashkenazi juutalaisten keskuudessa on arvioitu olevan yksi sairastunut lapsi 48 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (1: 48 000).

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi varmistetaan tutkimalla solujen perimää. Mikroskoopissa nähdään kymmenkertaisesti enemmän sisarkromatidien välistä perimäaineksen vaihtoa (sister-chromatid exchange, SCE) verrattuna normaalisoluihin. Myös tautia-aiheuttavan mutaation löytyminen BLM-geenissä vahvistaa diagnoosin. Perhe, jossa esiintyy Bloomin oireyhtymää, voi halutessaan pyytää lähetteen lapsivesi- ja/tai istukkanäytetutkimuksiin, joissa selvitetään onko kehittyvällä sikiöllä Bloomin oireyhtymä.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon mm. seuraavat oireyhtymät; Russell-Silverin oireyhtymä, Rothmund-Thomsonin oireyhtymä, ataksia-telangiektasia, Cockaynen oireyhtymä ja Nijmegen breakage oireyhtymä.

Parantavaa hoitoa ei ole olemassa, joten hoidossa keskitytään potilaan oireiden mukaiseen hoitoon. Antibiootteja käytetään bakteeri-infektioiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Jos veren immunoglobuliini eli vasta-aineiden määrät ovat alhaiset, Bloomin oireyhtymää sairastavat voivat hyötyä immunoglobuliinikorvaushoidosta. Energiarikkaat ruoat voivat edistää painonnousua. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino edistää hyvää elämänlaatua. Koska potilaat ovat herkkiä tekijöille, jotka voivat vaurioittaa DNA:ta, heidän on mm. vältettävä auringon ultraviolettisäteilyä, ionisoivaa säteilyä sekä tiettyjä kemikaaleja. Siksi esimerkiksi syöpähoidon suunnittelu ja toteutus Bloomin oireyhtymää sairastavalle henkilölle, jolla on todettu syöpä, on hyvin haasteellista. Näissä tapauksissa sädehoidon ja kemoterapian voimakkuutta voidaan esimerkiksi vähentää ja kestoa pidentää. Syöpien esiintymisen seuranta on aloitettava jo varhaisessa vaiheessa. Syöpäkasvainten mahdollisimman varhainen havaitseminen on tärkeää. Siksi alle kahdeksanvuotiaille Bloomin oireyhtymää sairastaville lapsille suositellaan vatsan ultraäänitutkimusta joka kolmas kuukausi mahdollisen Wilmsin tuumorin löytämiseksi. Koko vartalon magneettikuvausta suositellaan puolestaan12.-13. ikävuodesta lähtien vuosittain tai joka toinen vuosi. Etenkin aikuisuuden kynnyksellä merkkejä syövän esiintymisestä on etsittävä tarkoin.

Eliniän ennuste

Eliniänodotetta alentavat korkea syöpäalttius ja erilaiset komplikaatiot, jotka voivat johtua infektioista, diabetes mellituksesta tai keuhkoahtaumataudista. Keskimääräinen eliniänodote on noin 27-35 vuotta. Parhaimmillaan elinikä ulottuu myöhäisaikuisuuteen, muttei usein kuitenkaan 50-ikävuotta vanhemmaksi.

Historia

Oireyhtymän kuvasi new yorkilainen ihotautilääkäri David Bloom vuonna 1954.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Genetics Home Reference: Bloom syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Bloom’s Syndrome
Bloom’s Syndrome Association
Weill Cornell Medicine; Bloom Syndrome Registry

Lähteet

Orphanet: Bloom syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Bloom syndrome; BLM ja RecQ protein-like 3; RecQL3
GeneReviews®: Bloom Syndrome

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus