Baller-Geroldin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Baller-Geroldin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 29.10.2019


Lyhyesti

Baller-Geroldin oireyhtymä on erittäin harvinainen oireyhtymä, jolle tyypillistä ovat kraniosynostoosi eli kallon saumojen ennenaikainen luutuminen, lyhytkasvuisuus sekä raajojen epämuodostumat. Raajojen epämuodostumiin kuuluvat mm. tavallista vähemmän sormia ja/tai varpaita ja usein peukalo ja värttinäluu puuttuvat. 

Oireet ja löydökset

Kraniosynostoosi on koronaalinen eli se koskettaa pään kieto- eli koronaalisaumaa. Kraniosynostoosin aiheuttamiin kasvojen epämuodostumiin lukeutuvat mm. otsan pullistuma, brakykefalia eli lyhytkalloisuus, eksoftalmus eli silmän ulospullistuminen, nenän alikehittyneisyys sekä kiilamainen ja kapea kitalaki (ogival palate).

Oireyhtymään liittyy kasvun viivästymää ja henkilöt jäävät usein keskimääräistä lyhyemmiksi. Polvilumpio voi olla vajaakehittynyt. Raajojen lisäksi epämuodostumia voi olla myös selkärangassa ja lantiossa.

Peräaukko voi olla umpeutunut ja sen tilalla voi olla avanne, joka johtaa peräsuolesta iholle (perinea fistula). Tytöillä voi esiintyä rektovaginaalinen fisteli. Virtsa- ja sukupuolielinten poikkeamat ovat myös mahdollisia. Baller-Geroldin oireyhtymään voi liittyä myös sydämen rakennevikoja.

Lisäksi oireyhtymään kuuluu poikiloderma, joka on ihon tietynlainen vaaraton pigmenttihäiriö nk. ihokirjotauti. Poikiloderma voi ilmaantua muutamien kuukausien jälkeen syntymästä.

Oireyhtymässä on suurentunut syöpäriski, etenkin osteosarkoomaan ja lymfoomaan.

Älykkyysosamäärä on Baller-Geroldin oireyhtymässä yleensä normaali, mutta kehitysvammaisuuttakin on todettu joillakin henkilöillä. Oireyhtymään voi liittyä konduktiivinen kuulonalenema.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Baller-Geroldin oireyhtymä johtuu RECQL4-geenin mutaatiosta kromosomissa 8 (8q24.3). Geenituote toimii monipuolisesti perimäaineksen luennassa (mm. DNA kahdentumisessa, rekombinaatiossa, DNA:n korjaamisessa, RNA:n prosessoinnissa, mitokondriaalisen DNA:n säilyttämisessä ja kromosomien erottamisessa toisistaan solunjakautumisen yhteydessä). Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että RECQL4-geenituotteen virheellinen toiminta johtaa oireyhtymässä esiintyviin oireisiin ja voi altistaa syövän synnylle.

Baller-Geroldin oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu noin 30 potilasta Baller-Geroldin oireyhtymätapausta.

Diagnoosi ja hoito

Oireyhtymällä on useita yhteneväisyyksiä monien muiden oireyhtymien kanssa, kuten Saethre-Chotzen, Robertsonin, Rothmund-Thomsonin ja RAPADILINO:n oireyhtymien kanssa, joista kahteen viimeksi mainittuun voi myös liittyä RECQL4-geenin mutaatio. Lukuisat samankaltaisuudet, etenkin Rothmund-Thomsonin, RAPALIDINOn sekä Baller-Geroldin oireyhtymien välillä voivat viitata yhteen ja samaan oireyhtymään, sen eri kliinisiin muotoihin. Lääketieteessä keskustellaan paljon aiheesta.

Rothmund-Thomsonin ja RAPALIDINO-oireyhtymien lisäksi erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon mm. Robertsin oireyhtymä ja Fanconin anemia, joihin liitty värttinäluun epämuodostumaa, muttei kraniosynostoosia. Lisäksi Saethre-Chotzen oireyhtymässä on koronaalista kraniosynostoosia ilman värttinäluun poikkeavuutta. Fetaaliseen valproaattioireyhtymään puolestaan liittyy värttinäluun hypoplasiaa sekä kraniosynostoosia. Poikiloderma-ihopigmenttihäiriön olemassaolo auttaa erotusdiagnostiikassa.

Positiivinen geenitestitulos RECQL4-geenin mutaatiosta edistää oikean diagnoosin saamista. 

Raskaudenaikaisessa diagnostiikassa voidaan selvittää ultraäänitutkimuksella sikiön raajojen ja pään rakennetta ja kehittyvän lapsen perimää istukka- ja/tai lapsivesinäytteen avulla.

Baller-Geroldin oireyhtymään liittyvää kraniosynostoosia voidaan kirurgisesti hoitaa ensimmäisten kuuden elinkuukausien aikana. Myös käsien ja /tai varpaiden kirurginen korjaaminen on mahdollista. Erityishuomiota on kiinnitettävä mahdollisiin murtumiin, turvotukseen sekä luukipuun, jotka voivat olla viitteitä osteosarkoomasta. Turvotus, suurentuneet imusolmukkeet, kuume sekä selittämätön painonlasku voivat puolestaan viitata lymfoomaan. Auringossa oloa tulee välttää, koska se altistaa ihosyövälle.

Eliniän ennuste

Oireyhtymän ennusteeseen vaikuttaa mutaation laajuus: löydetäänkö mutaatio molemmista yksilön vastingeeneistä vai vain toisesta. Jos molemmat RECQL4-geenit ovat mutatoituneet, syöpäriski on suurempi kuin jos mutaatio kohdistuu vain toiseen perimässä olevaan RECQL4-geeniin. (Kaikista ihmisen geeneistä on perimässä kaksi kopiota; toinen on peräisin isältä ja toinen äidiltä.)

Historia

Saksalainen Friedrich Baller kuvasi oireiston vuonna 1950 ja sitä täydensi sveitsiläinen M. Gerold vuonna 1959.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

HUS/Huuli- ja suulakihalkiokeskus (HUSUKE); Kallon saumojen luutumishäiriöt
CRANIO ry: Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki
Duodecim 2007; 123:967-76: Yksinkertaiset kraniosynostoosit

Lähteet

Orphanet: Baller-Gerold syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Beller-Gerold syndrome
GeneReviews: Baller-Gerold Syndrome
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education.

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus