Apertin oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

Apertin oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 28.10.2019
 
ACS1 (Acrocephalosyndactyly, Tyyppi I)
Akrokefalosyndaktylia Tyyppi I

 

Lyhyesti

Apertin oireyhtymä (tyyppi 1) kuuluu akrokefaliasyndaktylia-oireyhtymiin, joita on yhteensä viisi erilaista. Muut tähän luokkaan kuuluvat oireyhtymät ovat Crouzonin oireyhtymä (Akrokefalosyndaktylia, tyyppi 2), Saethre-Chotzenin oireyhtymä (tyyppi 3), Jackson-Weissin oireyhtymä (tyyppi 4) ja Pfeifferin oireyhtymä (tyyppi 5).

Oireet ja löydökset

Apertin oireyhtymässa yksi tai useampi kallon sauma, useimmiten koronaali- eli kietosauma, on ennenaikaisesti luutunut. Tämä johtaa epämuodostumiin etenkin kasvojen ja pään alueella, kuten korkeaan otsaan ja keskikasvojen poikkeavuuksiin. Poikkeavan ulkonäön lisäksi, kallon saumojen liian varhainen luutuminen häiritsee aivojen kasvua ja kehitystä. Apertin oireyhtymässä voi esiintyä tämän vuoksi mm. hydrokefalia eli aivoselkä-ydinnestekierron häiriö, aivokurkiaisen puuttuminen, Arnold-Chiarin tyyppi I epämuodostuma ja puolella potilaista aivokammioiden laajentumia. Kuulo- tai näkövaurioit sekä erilaiset hampaiden ja suunterveyden ongelmat ovat myös mahdollisia.

Oireyhtymälle ominaista ovat myös sormien ja varpaiden yhdyssormisuus- ja /tai -varpaisuus, jotka käsittävät ainakin toisen, kolmannen ja neljännen sormen/varpaat. Epämuodostumat ovat symmetriset eli löytyvät molemmista jaloista/käsistä. Poiketen muista akrokefaliasyndaktyliaoireyhtymistä Apertin oireyhtymälle on tyypillistä, että yhdyssormissa/varpaissa on yksi yhteinen kynsi. Peukalot ja isovarpaat saattavat olla usein myös normaalia leveämmät.

Kahdella kolmasosalla todetaan myös kaularangan nikamien (useimmiten C5- ja C6-nikamien) yhteenluutuminen. Apertin oireyhtymässä löydetään poikkeavuuksia usein myös sydämestä (noin. 10 % tapauksista), ruuansulatuselimistöstä, sekä virtsa- ja sukupuolielimistä (n. 10 %).

Hengitystie-elinten poikkeavuuksiin voivat lukeutua mm. esofagusatresia (2 %) eli ruokatorven umpeuma, jossa ruokatorven yhteys vatsalaukkuun puuttuu ja/tai ruokatorvi on yhteydessä henkitorveen, ja/tai trakeoesofageaalinen fisteli tai muu henkotorven synnynnäinen poikkeama.

Apertin oireyhtymään liittyy 50 % tapauksissa keskivaikea tai vaikea kehitysvammaisuus.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Apertin oireyhtymän aiheuttaa mutaatio FGFR2-geenissä kromosomissa 10 (10q25.3-10q26). Geenituotteen normaali toiminta on tärkeä alkionkehityksen aikana. FGFR2-geenistä valmistetaan fibroblastikasvutekijäreseptoria (tyyppiä II) (Fibroblast growth factor receptor 2), joka edistää mm. solujen erilaistumista kypsiksi luusoluiksi. Mutaation seurauksesta poikkeava geenituote muuttaa luusolujen erilaistumista alkiokaudella. Usein mutaatio johtuu biologisesta sattumasta ja on  suvussa aikaisemmin esiintymätön ja uusi nk. de novo-mutaatio.

Apertin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Toisin sanoen Apertin oireyhtymään johtava geenimuutos vain toisella vanhemmalla riittää aiheuttamaan oireyhtymän syntyvälle lapselle. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvatut tapaukset ovat olleet seurausta enimmäkseen de novo-mutaatiosta eivätkä siten vanhemmilta perittyjä.

Apertin oireyhtymän esiintyvyys on 1:100 000-1:160 000 luokkaa.

Diagnoosi ja hoito

Joissakin tapauksissa diagnoosin jäljille päästään jo raskaudenaikaisessa ultraäänitutkimuksessa. Usein diagnoosi asetetaan kliinisen arvion perusteella pian lapsen syntymän jälkeen. Geenitesti varmistaa diagnoosin. Kuvantamismenetelmiä, kuten magneettikuvausta tai tietokonekerroskuvausta (CT-kuvaus) käytetään esimerkiksi keskushermoston, luuston ja sydämen rakenteen poikkeavuuksien havaitsemiseksi.

Erotusdiagnoosissa on hyvä ottaa huomioon muut oireyhtymät, joihin liittyy FGFR-geenien muutoksia. Näitä ovat esimerkiksi Jackson-Weissin oireyhtymäSaethre-Chotzenin oireyhtymäPfeifferin oireyhtymä, Muenken oireyhtymä, Beare-Stevensonin oireyhtymä ja Crouzonin oireyhtymä.

Apertin oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, mutta olemassa olevat oireet ja löydökset hoidetaan parhain mahdollisin keinoin. Muun muassa lastenlääkärit, plastiikkakirurgit, ortopedit, kardiologit sekä korvien, nenän, suun, nielun, kurkun ja kaulan alueen erikoislääkärit osallistuvat Apertin oireyhtymän hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Usein kallon epämuodostuma voidaan kirurgisesti korjata vauvan ollessa n. 2-4 kuukauden ikäinen. Jos potilaalla todetaan hydrokefalia ja siitä johtuvaa kallon sisäisen paineen nousu, esimerkiksi päähän asennettava suntti voi helpottaa tilannetta. Myös kasvokirurgia ja mahdollisten muiden epämuodostumien kirurginen korjaaminen ovat mahdollisia. Muut oireet hoidetaan oireiden mukaisesti.

Eliniän ennuste

Apertin oireyhtymään voi liittyä hengenvaarallisia keskushermosto- ja hengitystiekomplikaatioita. Eliniänodotteeseen vaikuttavat kunkin henkilön kliininen kuva ja sen perusteella saadun lääketieteellisen hoidon onnistuminen. Usein potilaat voivat hyvin.

Historia

S. W. Wheaton kuvasi kaksi ensimmäistä Apertin oireyhtymäpotilasta vuonna 1894. Ranskalainen pediatri Eugene Charles Apert kuvasi oireyhtymän perusteellisemmin vuonna 1906. Oireyhtymä nimettiin hänen mukaansa.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki, CRANIO, ry
J. Hukki, P. Saarinen, M. Kangasniemi ja M. Niemelä. Plastiikkakirurgia; Yksinkertaiset kraniosynostoosit. Duodecim 2007:123:967-76
Socialstyrelsen: Aperts syndrom
Children’s craniofacial association (CCA): Apert Syndrome
Seattle Children’s Hospital: Apert Syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla "Apert Syndrome" useita keskusteluryhmiä oireyhtymästä.

Lähteet

Orphanet: Apert syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Apert Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Apert Syndrome
Dennis S. Lee, BS ja Kevin C. Chung. Eugene Apert and his contributions to plastic surgery Annals of Plastic surgery (2010):64:362-365.
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus