Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.10.2021
 
 
AHDS
MCT8-puutos (monocarboxylase transporter 8 deficiency)
MCT8-AHDS Deficiency

 

Lyhyesti

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymässä aivojen kehittyminen on häiriintynyt ja oireyhtymään liittyy lievä tai vaikea kehitysvammaisuus, hypotonia eli alentunut lihasjänteys sekä puhumisen ja liikkumisen vaikeudet. Joillakin todetaan epilepsia ja tavallista hitaampi kasvuun liittyvä painon kehitys.

Oireet ja löydökset

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä antaa ensimmäiset selvät merkkinsä vastasyntyneisyyskaudella eli ensimmäisten neljän elinviikon aikana tai pian sen jälkeen. Vastasyntynyt on hypotoninen. Toisaalta voi esiintyä myös lihasklonuksia eli tahdosta riippumattomia lihasnykäyksiä. Lapsi kannattelee päätään heikosti kuuden kuukauden iässä, ja hänellä ilmenee vaikeaa lihasten surkastumaa. Motoristen eli liikkeen hallintaan liittyvien perustaitojen kehitys viivästyy merkittävästi, eivätkä kaikki lapset opi esimerkiksi kävelemään. Myös suunliikkeissä ilmenee hankaluuksia. Arvioiden mukaan 80-99 %:a henkilöistä, joilla on Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä, eivät pysty kävelemään tai puhumaan. Varhaislapsuuden hypotonisuus ja lihasten heikkous muuttuu iän myötä spastisuudeksi eli lisääntyneeksi lihasjänteydeksi ja nivelten jäykkyydeksi. Painon kehitys ja ylläpitäminen on usein haasteellista.

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymässä esiintyy raajojen pakkoliikkeitä, kuten esimerkiksi sormien ja varpaiden hidasliikkeisiä rytmisiä liikkeitä (atetoosi), ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden säätelyn vaikeutta sekä jalkojen jäykkyyttä ja heikkoutta. Spastinen paraplegia eli raajojen molemminpuolinen jäykkähalvaus on myös mahdollinen. Joillakin ilmenee paroksysmaalista dyskinesiaa eli kohtauksittaista liikehäiriötä, jotka voivat syntyä spontaanisti tai aiheutua kehon tai raajojen liikuttelusta, esimerkiksi vaipanvaihdon yhteydessä. Kohtauksittainen liikehäiriö voi näyttäytyä esimerkiksi haukottelua muistuttavana liikkeenä tai jalan tai käden ojentamisena suoraksi. Nämä ajoittaiset liikkeet kestävät usein alle minuutin.

Skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma ts. kiertoryhtivirhe voi kehittyä hypotonian ja lihasten heikon kasvun seurauksesta. Monilla on myös kuopparinta. Nivelten virheasentoja esiintyy usein. Lapset eivät opi yleensä kävelemään, vaan käyttävät aikuisiässä pyörätuolia.

Lapsen Babinskin refleksi on poikkeava. Normaalisti jalanpohjan raaputus saa isovarpaan käpristymään kohti jalkapohjaa, alaspäin, kun taas poikkeava Babinskin heijaste saa isovarpaan kipristymään ylöspäin. Epänormaali refleksi on merkki hermovauriosta.

Kallon ja kasvonpiirteiden poikkeavuuksiin kuuluvat mm. avoin suu, epätavallisen muotoiset ja paksut korvat sekä normaalia paksumpi nenän pehmytkudos. Mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä esiintyy harvoin, vaikka alkuperäisjulkaisussa se liitettiin Allan-Herndon-Dudley oireyhtymän oirekirjoon.

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymään liittyy neljäsosalla epilepsia. Kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä vaikeaan, mutta on useimmiten vaikea.

Luuntiheys voi olla tavallista alhaisempi ja sydämen syke tavallista nopeampi.

Henkilöt, joilla on Allan-Herndon-Dudley oireyhtymä, nauttivat toisten ihmisten seurasta, vaikka heillä on vaikeuksia kommunikoida ja puhua.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymän aiheuttaa SLC16A2-geenin mutaatio X-kromosomissa (Xq13.2). Mutaatiotyyppejä on tunnistettu useita erilaisia. SLC16A2-geeni koodaa entsyymiä (monokarboksylaasi kuljettaja 8; Monocarboxylate transporter 8, MCT8), joka kuljettaa kilpirauhashormoni trijodityroniinin (T3) hermosoluihin. T3-hormonin pääsyn estyminen hermosoluihin haittaa aivojen kehitystä. Tästä seuraa lievä tai vaikeaa kehitysvammaisuus sekä ongelmia liikkumisessa ja puhumisessa. Koska hermosolut eivät saa T3-hormonia, sitä jää ylimäärin verenkiertoon. Korkeat T3-pitoisuudet ovat haitallisia tietyille sisäelimille, mistä voi seurata muita oireyhtymässä esiintyviä liitännäisoireita.

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä periytyy X-kromosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Geenimutaation X-kromosomaalisen sijainnin vuoksi oireyhtymä esiintyy lähinnä pojilla/miehillä, joilla on vain yksi X-kromosomi perimässään. Tytöt/naiset, joilla X-kromosomeja on kaksi, ovat usein oireyhtymään johtavan geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jotta tytöllä/naisella olisi oireyhtymä, hänen molempien X-kromosomiensa SLC16A2-geeneissä on oltava oireyhtymää aiheuttavat mutaatiot. Tämä on erittäin harvinaista.

Äidillä, jolla on SLC16A2-geenin mutaatio perimässään, on 50 % todennäköisyys saada poikalapsi, jolla on Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä. Kantaja äidin tyttäret perivät 50 %:n todennäköisyydellä äitinsä geenimutaation ja he ovat siis oireyhtymän oireettomia kantajia.

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä on harvinainen, eikä luotettavia tietoja sen yleisyydestä ole olemassa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on raportoitu ainakin 320 potilaasta, joilla on Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, kuten älylliseen kehitysvammaisuuteen, synnynnäiseen hypotoniaan ja yleistyneeseen lihasheikkouteen, poikkeaviin kilpirauhashormonien arvoihin sekä geenitestin positiiviseen tulokseen. Veriarvoille ovat tyypillisiä korkeat trijodityroniinin (T3) pitoisuudet, matala tai normaali vapaan tyroksiinin (T4) pitoisuus sekä normaali tai vähän kohonnut tyreotropiinin (TSH:n) määrä veressä. Pakkoliikkeet ja liikkumisen koordinaatiohäiriöt voivat tulla esiin vasta myöhemmin lapsuudessa, mikä voi viivästyttää Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä diagnoosiin asettamista varhaislapsuudessa. Mutaatio SLC16A2-geenissä varmistaa diagnoosin.

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Hoito perustuu kunkin potilaan oirekuvaan. Varhaisessa vaiheessa aloitetusta fysio-, puhe- ja toimintaterapioista on usein hyötyä. Kilpirauhashormonin vajaatoiminnan hoitamisesta ei näyttäisi olevan potilaille etua. Tahdosta riippumattomia, toistuvia ja nykiviä dystonisia lihasliikkeitä voidaan yrittää estää tai lievittää tietyin lääkkein. Epilepsian hyvä hoitotasapaino edistää hyvinvointia.

Eliniän ennuste

Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymässä eliniänodote on jokseenkin hyvä. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa yli 80-vuotiaiksi eläneitä henkilöitä, joilla on Allan-Herndon-Dudleyn oireyhtymä. Toistuvat infektiot lapsuudessa tai varhaisessa aikuisuudessa voivat kuitenkin olla kohtalokkaita.

Historia

Willam Allan, Nash Herndon ja Florence Dudley kuvasivat oireiston American Journal of Mental Deficiency-lehden julkaisussa vuonna 1944. Oireyhtymä on nimetty näiden tutkijoiden mukaan.

 

Kokemustietoa tästä oireyhtymästä löydät Harvinaiskeskus Norion sivuilta täältä.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

National Organization for Rare Disorders (NORD): MCT8-Specific Thyroid Hormone Cell Transporter Deficiency
Oireyhtymää sairastavan Liam Cruzin tarina (engl.)

MCT8-AHDS Foundation

Facebookista löytyy hakusanalla "Allan-Herndon-Dudley syndrome" oma keskusteluryhmä perheille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Allan-Herndon-Dudley syndrome
Online Mendelian Inhertance in Man (OMIM): Allan Herndon-Dudley syndrome, AHDS

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus