Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 21.1.2021
 
Adult Neuronal Ceroid Lipofuscinosis (ANCL)
Kufsin oireyhtymä

 

Lyhyesti

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi kuuluu harvinaisiin eteneviin aineenvaihduntasairauksiin, seroidilipofuskinooseihin eli NCL-tauteihin, sekä lysosomaalisten kertymäsairauksien ryhmään. Oireyhtymä puhkeaa yleensä aikuisuudessa, noin 20-30-vuotiaana. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on myös mainintoja potilaista, joiden oireet ovat alkaneet jo ennen 20-vuoden ikää, ja toisaalta niistä potilaista, joilla ensioireet ovat ilmenneet vasta 50-vuoden iässä. Puhkeamisikä vaikuttaa eliniän ennusteeseen.

Oireet ja löydökset

Oireyhtymää kuvaavat etenevä dementia, käyttäytymishäiriöt ja myokloninen epilepsia, jolle ovat ominaisia äkilliset ja useissa lihaksissa ilmenevä lihasnykinät. Näköaistin menetys on epätyypillistä, mutta mahdollista ja riippuu yksilön perimästä. Joillakin henkilöillä oireisiin voi kuulua myös puhevaikeuksia sekä ataksiaa eli vaikeutta hallita tahdonalaisia liikkeitä.

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi on jaoteltu A- ja B-tyyppeihin niiden geneettisen taustan mukaan. Oireet ovat osittain päällekkäisiä ja siksi niitä ei kuvata tässä tarkemmin. Voidaan kuitenkin sanoa, että aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi tyyppi-A on yleisempi kuin tyyppi-B. Lisäksi tyypissä-A ilmenee eteneviä myokloonisia epilepsiakohtauksia sekä ataksioita, joita ei tyypillisesti ole aikuisiän neuronaalisessa seroidilipofuskinoosin tyyppissä B.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Aikuisiän neuronaalisessa seroidilipofuskinoosissa tiettyjen lipidien eli rasva-aineiden, tarkemmin sanottuna seroidin ja lipofuskiinin, hajottaminen lysosomi-nimisissä soluelimissä on estynyt. Näitä aineenvaihduntatuotteita alkaa kerääntyä eri puolille kehoa. Etenkin hermosolut vaurioituvat helposti aineenvaihduntatuotteiden kertymistä, mistä seuraa oireyhtymälle tyypilliset oireet.

Aikuisiän neuronaalisen seroidilipofuskinoosin voi aiheuttaa useat mutaatiot eri geeneissä. Tyyppi-A johtuu pääasiassa CLN6- ja PPT1-geenien mutaatioista ja tyyppi-B puolestaan DNAJC5- tai CTSF-geenien mutaatioista. Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut myös aikuispotilaita joiden perimässä on ollut CTSD-, GRN-, CLN3- tai CLN5-geenien mutaatiot ja joille on puhjennut aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi. 

CLN6-, PPT1- tai CTSF-geenien mutaatiot periytyvät autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. DNAJC5-geenin mutaatio periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Kun oireyhtymä periytyy autosomaalisesti peittyvästi, seuraavan sukupolven riski sairastua oireyhtymään on 25 % lapsen sukupuolesta riippumatta. Jos tauti periytyy autosomaalisesti vallitsevasti, seuraavalla sukupolvella on 50 % riski saada ko. oireyhtymä sukupuolesta riippumatta. Taudin periytyvyys voidaan usein selvittää perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla, jossa voidaan myös keskustella oireyhtymän periytyvyydestä seuraaville sukupolville.

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi on erittäin harvinainen. Oireyhtymän esiintyvyyden ajatellaan olevan 1,5 henkilöä 9 000 000 henkeä kohden (1,5:9 000 000).

Diagnoosi ja hoito

Oireyhtymä diagnosoidaan kliinisten tunnusmerkkien, huolellisen sukuhistorian selvittämisen, useiden laboratoriokokeiden, kuten entsyymitestien ja kudoksesta otettujen koepalojen, sekä geenitestien perusteella.

Erotusdiagnoosissa on hyvä ottaa huuomioon mm. seuraavat oireyhtymät ja sairaudet; Laforan sairaus tai nk. Laforan etenevä myokloninen epilepsia, mitokondriosairaudet, kuten MERRF, varhain alkanut dementia, Creuzfeldt-Jakobin tauti ja dentatorubropallidoluysian atrofia (DRPLA).

Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten jokaisen potilaan oireita pyritään lievittämään yksilöllisesti. Hoito vaatii moniammatillista osaamista.

Eliniän ennuste

Eliniänodote on normaalia lyhyempi oireyhtymän etenevän luonteen vuoksi. Eliniän ennuste yltää usein noin 50:eenvuoteen. Eliniänodote riippuu kuitenkin taudin puhkeamisiästä. Usein henkilö elää vielä kymmenen vuotta ensioireiden alkamisesta.

Historia

Saksalainen neuropatologi Hugo Friendrich Kufs dokumentoi kolme Aikuisiän neuronaalinen seroidilipofuskinoosi-oireyhtymätapausta vuosina 1925, 1929 ja 1931.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

National Organization for Rare Disorders (NORD): Adult Neuronal Ceroid Lipofuscinosis
Genetic and Rare Diseases (GARD) Information center: Adult neuronal ceroid lipofuscinosis
MedlinePlus: CLN4 disease
Batten Disease Family Association (BDFA): Adult onset NCLs

Lähteet

Orphanet: Adult neuronal ceroid lipofuscinosis
G. W. Anderson, H. H. Goebel, A. Simonati. Human pathology in NCL. Biochimica et Biophysica Acta.:2013 (1832);1807-1826.
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus