AGU-tauti (aspartyyliglukosaminuria)

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

AGU-tauti (aspartyyliglukosaminuria)

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka Harvinaiskeskus Norio 13.9.2019
 
Aspartyyliglukosaminuria

Lyhyesti

Aspartyyliglukosaminuria eli AGU kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Se on myös lysosomaalinen kertymäsairaus. Siinä erään aineenvaihduntatuotteen, aspartyyliglukosamiinin, kertyminen vahingoittaa erityisesti hermosolujen toimintaa. AGU etenee syvään kehitysvammaisuuteen aikuisiässä, joten lapsuusaika merkitsee koko perheelle tavallista enemmän.

Oireet ja löydökset

Vastasyntynyt vaikuttaa terveeltä. Vauvaiässä AGU-tauti alkaa ilmetä mm. kiihtyneenä kasvuna ja hengitystieinfektioina. Leikki-iässä oppimiskyky hidastuu ja ero ikätovereihin kasvaa. Sairaus viivästyttää puheen alkamista, vaikeuttaa tarkkaavaisuutta ja liikkumista sekä heijastuu käyttäytymiseen. Kouluiässä kehitysvamma on lievä tai keskivaikea.

Murrosikä tulee varhain ja sen yhteydessä voi esiintyä sekavuusjaksoja. Aikuisiässä kehitysvamma on edennyt vaikea-asteiseksi ja henkilöllä voi olla epilepsiakohtauksia, vetäytyvää käytöstä ja mm. osteoporoosia eli luukatoa.

Keski-ikäisenä kehitysvamma syvenee ja AGU-henkilöt ovat vaikeasti kehitysvammaisia. Sairastunut laihtuu, sydämen toiminta ja koko toimintakyky heikkenevät.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Aspartyyliglukosaminurian aiheuttaa mutaatio AGA-nimisessä geenissä kromosomissa 4 (3q34.3). Geeni ilmentää aspartyyliglukosaminidaasi-nimistä entsyymiä, jonka tehtävä on hajottaa N-asetyyliglukosamiinia, erästä glykoproteiinia. Entsyymin toimimattomuus johtaa aspartyyliglukosamiinien kertymiseen lysosomi-nimisiin soluelimiin. Hermosolut ovat erityisen herkkiä näiden aineenvaihduntatuotteiden liialliselle kertymiselle, mistä seuraa oireyhtymän oireet.

Suomen valtamutaatio C163S (kysteiini-aminohapon 163 muuttuminen seriiniksi) käsittää noin 98 % tautitapauksista (AGU Fin major). Tämä pistemutaatio estää aspartyyliglukosaminidaasi-entsyymin biologisen aktiivisuuden. 2 %:lla suomalaisista tavataan myös AGA-geenin kahden nukleotidin deleetio eli häviämä (199-200delGA; AGU Fin minor). Ruotsissa ja Norjassa esiintyy myös Suomen valtamutaatiota. Muualla maailmassa AGA-geenin mutaatiot vaihtelevat.

AGU-tauti periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Suomessa syntyy vuosittain 1–4 AGU-lasta. AGU kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, ja AGU-henkilöitä tiedetään olevan Suomessa ainakin 270. Sen esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 1: 18 000. Suomen ulkopuolella tauti on hyvin harvinainen. 

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja geenitestaukseen. Virtsasta tutkitaan olikosakkaridien, erityisesti aspartyyliglukosamiinin, pitoisuudet. Aspartyyliglukosaminidaasi (AGA) -entyymin aktiivisuutta voidaan määrittää potilaan veren lymfosyyteistä eli tietyistä valkosoluryhmän soluista tai fibroblasteista eli sidekudossoluista. Useimmiten geenitutkimus kuitenkin korvaa entsyymimäärityksen.

Aspartyyliglukosaminuriaa voidaan tutkia jo varhaisraskauden aikana sikiöstä. Jos perheen aikaisemmalla lapsella on todettu AGU, on seuraavissa raskauksissa aina 25 % riski saada AGU-lapsi. Molemmat vanhemmat ovat tällöin AGU-geenimutaation terveitä kantajia. Sairaus ilmenee siis lapsella, joka on perinyt geenimuutoksen lähes poikkeuksetta molemmilta vanhemmaltaan.

Helsingissä ja Kuopiossa on kokeiltu raskauden alkuviikolla tehtäviä AGU-testejä. Koska AGU-kantajia on maassamme 1:65 ja kantaja-avioparien todennäköisyys on siten 1:65 × 1:65 eli 1:4 225, ei Helsingin lyhyen kokeilun aikana löydetty ainuttakaan kantaja-avioparia. Kuopion kokeilussa löydettiin muutama tällainen pari, mutta AGU-lasta he eivät tuolloin saaneet.

Mikäli lapsia halutaan ja AGU:lta halutaan välttyä, ainoa käytettävä keino on sikiöseulonta. Perheissä, joissa AGU- taudin geenimutaation kantajuus on tiedossa, voidaan sairaus todeta raskauden aikana istukkanäytteestä tai lapsivesitutkimuksessa. Mikäli tuleva lapsi todetaan sairaaksi, perhe voi halutessaan pohtia raskauden keskeyttämistä.

Aspartyyliglukosaminuriaa ei voida tällä hetkellä parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää. Suomalainen Ritva Tikkasen tutkimusryhmä tutkii parhaillaan lääkehoitoa AGU-tautiin ja on saanut lupaavia tuloksia. Chaperon-proteiinien toivotaan korjaavan AGU:ssa väärinlaskostuneita AGA-entyymejä ja palauttavan niiden entsyymiaktiivisuuden. Tämän toivotaan vähentävän potilaiden oireita.  

Kuntoutus, opetus, harrastukset, hyvä itsetunto sekä tasapainoinen ja turvallinen elämä parantavat AGU-lapsen elämänlaatua. Mahdollisia lisäsairauksia hoidetaan oireiden mukaisesti.

Eliniän ennuste

AGU-tauti on vakava sairaus, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Keskimääräinen elinikä jää alle 50 vuoteen.

Historia

AGU-taudin kuvasivat ensimmäisinä englantilaiset tutkijat F. A. Jenner ja J. R. Pollitt vuonna 1967 ja 1968. Suomalaistutkijat mm. S. Autio ja P. Aula, ovat tehneet merkittävän työn 1970-1980-luvuilla AGU-taudin kliinisen kuvan ja sen vaihteluiden selvittämiseksi.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Suomen AGU ry.
ISMRD the International Advocate for Glycoprotein STorage Diseases

Kokemustietoa

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry: Elämänmittainen ilo
Potilaan Lääkärilehti (2018): Kehityksen viivästymä olikin AGU-tauti
Yle.fi (2018): Onko Oliverilla toivoa?
 

Lähteet

Orphanet: Aspartylglucosaminuria
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Aspartylglucosaminuria; AGU

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus