AGU-tauti (aspartyyliglukosaminuria)

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

AGU-tauti (aspartyyliglukosaminuria)

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka Harvinaiskeskus Norio 15.9.2020
 
Aspartyyliglukosaminuria

 

Lyhyesti

Aspartyyliglukosaminuria eli AGU kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Se on myös lysosomaalinen kertymäsairaus. Siinä erään aineenvaihduntatuotteen, aspartyyliglukosamiinin, kertyminen vahingoittaa erityisesti hermosolujen toimintaa. AGU etenee syvään kehitysvammaisuuteen aikuisiässä, joten lapsuusaika merkitsee koko perheelle tavallista enemmän.

Oireet ja löydökset

Vastasyntynyt vaikuttaa terveeltä. Vauvaiässä AGU-tauti alkaa ilmetä mm. kiihtyneenä kasvuna ja korva- tai hengitystieinfektioina. Leikki-iässä oppimiskyky hidastuu ja ero ikätovereihin kasvaa. Oireyhtymä viivästyttää puheen kehitystä, vaikeuttaa tarkkaavaisuutta ja liikkumista sekä heijastuu käyttäytymiseen. Kouluiässä kehitysvamma on lievä tai keskivaikea.

Murrosikä tulee varhain ja sen yhteydessä voi esiintyä sekavuusjaksoja. Aikuisiässä kehitysvamma on edennyt vaikea-asteiseksi ja henkilöllä voi olla epilepsiakohtauksia, vetäytyvää käytöstä ja mm. osteoporoosia eli luukatoa.

Keski-ikäisenä kehitysvamma syvenee ja henkilöt, joilla on AGU ovat vaikeasti kehitysvammaisia. Usein he laihtuvat, ja sydämen toimintakyky heikkenee.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

Aspartyyliglukosaminurian aiheuttaa mutaatio AGA-nimisessä geenissä kromosomissa 4 (3q34.3). Geeni ilmentää aspartyyliglukosaminidaasi-nimistä entsyymiä, jonka tehtävä on hajottaa erästä glykoproteiinia, N-asetyyliglukosamiinia. Entsyymin toimimattomuus johtaa aspartyyliglukosamiinien kertymiseen lysosomi-nimisiin soluelimiin. Hermosolut ovat erityisen herkkiä näiden aineenvaihduntatuotteiden liialliselle kertymiselle, mistä seuraa oireyhtymän oireet.

Suomen valtamutaatio C163S (kysteiini-aminohapon 163 muuttuminen seriiniksi) käsittää noin 98 % oireyhtymätapauksista (AGU Fin major). Tämä pistemutaatio estää aspartyyliglukosaminidaasi-entsyymin biologisen aktiivisuuden. Kahdella prosentilla suomalaisista tavataan myös AGA-geenin kahden nukleotidin deleetio eli häviämä (199-200delGA; AGU Fin minor). Ruotsissa ja Norjassa esiintyy myös Suomen valtamutaatiota. Muualla maailmassa AGA-geenin mutaatiotyypit vaihtelevat.

AGU-tauti periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on perinyt lähes poikkeuksitta molemmilta oireettomilta vanhemmiltaan AGA-geenin mutaatiot.

Suomessa syntyy vuosittain 1–4 lasta, joilla ilmenee AGU. Tämä oireyhtymä kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, ja AGU-henkilöitä tiedetään olevan Suomessa ainakin 270. Sen esiintyvyydeksi on Suomessa arvioitu 1: 18 000. Suomen ulkopuolella oireyhtymä on hyvin harvinainen. 

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja geenitestaukseen. Virtsasta tutkitaan olikosakkaridien, erityisesti aspartyyliglukosamiinin, pitoisuudet. Aspartyyliglukosaminidaasi (AGA)-entyymin aktiivisuutta voidaan määrittää potilaan veren lymfosyyteistä eli tietyistä valkosoluryhmän soluista tai fibroblasteista eli sidekudossoluista. Useimmiten geenitutkimus kuitenkin korvaa entsyymimäärityksen.

Aspartyyliglukosaminuriaa voidaan tutkia jo varhaisraskauden aikana sikiöstä. Jos perheeseen on syntynyt lapsi, jolla on AGU, seuraavissa raskauksissa AGU:n uusiutumistodennäköisyys on aina 25 %. Molemmat vanhemmat ovat tällöin AGU-geenimutaation oireettomia kantajia. AGU ilmenee siis lapsella, joka on perinyt geenimuutoksen lähes poikkeuksetta molemmilta vanhemmaltaan.

Helsingissä ja Kuopiossa on kokeiltu raskauden alkuviikolla tehtäviä AGU-testejä. Koska AGU-kantajia on maassamme 1:65 ja kantaja-avioparien todennäköisyys on siten 1:65 × 1:65 eli 1:4 225, ei Helsingin lyhyen kokeilun aikana löydetty ainuttakaan paria, jotka molemmat olisivat olleet kantajia. Kuopion kokeilussa löydettiin muutama tällainen pari, mutta lasta, jolla on AGU, he eivät tuolloin saaneet.

Mikäli lapsia halutaan ja AGU:lta halutaan välttyä, ainoa käytettävä keino on sikiöseulonta. Perheissä, joissa AGU- taudin geenimutaation kantajuus on tiedossa, voidaan oireyhtymä todeta raskauden aikana istukkanäytteestä tai lapsivesitutkimuksessa. Istukka- ja lapsivesinäytteen ottoon liittyy vähäinen (0,5 - 1 %:) keskenmenoriski. Mikäli sikiöllä on AGU, perhe voi halutessaan pohtia raskauden keskeyttämistä.

Aspartyyliglukosaminuriaa ei voida tällä hetkellä parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää. Suomalainen Ritva Tikkasen tutkimusryhmä tutkii parhaillaan lääkehoitoa AGU-tautiin ja on saanut lupaavia tuloksia. Chaperon-proteiinien toivotaan korjaavan AGU:ssa väärinlaskostuneita AGA-entyymejä ja palauttavan niiden entsyymiaktiivisuuden. Tämän toivotaan vähentävän potilaiden oireita.  

Kuntoutus, opetus, harrastukset, hyvä itsetunto sekä tasapainoinen ja turvallinen elämä parantavat elämänlaatua. Mahdollisia lisäsairauksia hoidetaan oireiden mukaisesti.

Eliniän ennuste

AGU-tauti on vakava oireyhtymä, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Keskimääräinen elinikä jää usein alle 50 vuoteen.

Historia

AGU-taudin kuvasivat ensimmäisinä englantilaiset tutkijat F. A. Jenner ja J. R. Pollitt vuonna 1967 ja 1968. Suomalaistutkijat mm. S. Autio ja P. Aula, ovat tehneet merkittävän työn 1970-1980-luvuilla AGU-taudin kliinisen kuvan ja sen vaihteluiden selvittämiseksi.

 

Kokemustietoa

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry: Elämänmittainen ilo
Potilaan Lääkärilehti (2018): Kehityksen viivästymä olikin AGU-tauti
Yle.fi (2018): Onko Oliverilla toivoa?
Verneri.net: Blogi - Elämänmausta tinkimättä

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Suomen AGU ry.
StopAGU!
Neurogene: EläväAgu
ISMRD the International Advocate for Glycoprotein STorage Diseases

Lähteet

Orphanet: Aspartylglucosaminuria
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Aspartylglucosaminuria; AGU

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus