AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



AGU-tauti (aspartyyliglukosaminuria)

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Lyhyet diagnoosikuvaukset on tarkoitettu jonkin oireyhtymän tai harvinaissairauden yleisesittelyksi.

AGU-tauti (aspartyyliglukosaminuria)

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka ja toimittaja Arja Liinamaa, Harvinaiskeskus Norio 8.3.2019
 

”Uuno on varsinainen verbaalivirtuoosi. Kun olimme kyläpaikassa, Uuno iski juttua niin, että kaikki nauroivat kippurassa. Hän osaa olla uskomattoman oivaltava ja hauska.” Näin kertoo pastori Markku Palosaari AGU-diagnoosin saaneesta pojastaan Eeva-lehdessä vuonna 2013.

Aspartyyliglukosaminuria eli AGU-tauti etenee syvään kehitysvammaisuuteen aikuisiässä, joten lapsuusaika merkitsee koko perheelle tavallista enemmän. Lapsen läheiset joutuvat luomaan uudenlaisen käsityksen tulevaisuudesta ja voivat samalla huomata, että lapseen kohdistuvat unelmat ovatkin aikuisten unelmia ja lapsella on omansa, kertoo Palosaari.

Vastasyntynyt vaikuttaa terveeltä. Vauvaiässä AGU-tauti alkaa imetä mm. kiihtyneenä kasvuna ja hengitystieinfektioina. Leikki-iässä oppimiskyky hidastuu ja ero ikätovereihin kasvaa. Sairaus viivästyttää puheen alkamista, vaikeuttaa tarkkaavaisuutta ja liikkumista sekä heijastuu käyttäytymiseen. Kouluiässä kehitysvamma on lievä tai keskivaikea.

Murrosikä tulee varhain ja sen yhteydessä voi esiintyä sekavuusjaksoja. Aikuisiässä kehitysvamma on edennyt vaikea-asteiseksi ja henkilöllä voi olla epilepsiakohtauksia, vetäytyvää käytöstä ja mm. osteoporoosia eli luukatoa. Keski-ikäisenä kehitysvamma syvenee ja AGU-henkilöt ovat vaikeasti kehitysvammaisia. Sairastunut laihtuu, sydämen toiminta ja koko toimintakyky heikkenee.

Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys

AGU on lysosomaalinen kertymäsairaus, aineenvaihduntatauti, jossa geenivirheen takia tiettyä proteiinia eli valkuaisainetta, aspartyyliglukosamiinia, kertyy lysosomi nimisiin soluelimiin. Nämä aineenvaihdunta kertymät vahingoittavat erityisesti hermosolujen toimintaa. AGU-taudin aiheuttaa mutaatio glykosyyliasparaginaasi-nimistä entsyymiä tuottavassa AGA-nimisessä geenissä kromosomissa 4 (3q34.3). Suomen valtamutaatio C163S (kysteiini-aminohapon 163 muuttuminen seriiniksi) käsittää noin 98 % tautitapauksista (AGU Fin major). Tämä pistemutaatio estää glykosyyliaspariginaasi-entsyymin biologisen aktiivisuuden. 2 %:lla suomalaisista tavataan myös AGA-geenin kahden nukleotidin deleetio eli häviämä (199-200delGA; AGU Fin minor). Ruotsissa ja Norjassa esiintyy myös Suomen valtamutaatiota, muualla maailmassa AGA-geenin mutaatiot vaihtelevat.

AGU-tauti periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi.

Suomessa syntyy vuosittain 1–4 AGU-lasta. AGU kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, sairaita henkilöitä tiedetään olevan Suomessa ainakin 270. Sen esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 1: 18 000. Suomen ulkopuolella tauti on hyvin harvinainen. 

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja geenitestaukseen. Virtsasta tutkitaan olikosakkaridit, erityisesti aspartyyliglukosamiinin pitoisuus. Aspartyyliglukosaminidaasi (AGA) -entyymin aktiivisuutta voidaan määrittää potilaan veren lymfosyyteistä eli tietyistä valkosoluryhmän soluista tai fibroblasteista eli sidekudossoluista. Useimmiten geenitutkimus kuitenkin korvaa entsyymimäärityksen.

AGU-tautia voidaan tutkia jo varhaisraskauden aikana pienestä sikiöstä. Jos perheen aikaisemmalla lapsella on todettu AGU-tauti, on seuraavissa raskauksissa aina 25 % riski saada AGU-lapsi. Molemmat vanhemmat ovat tällöin AGU-geenivirheen terveitä kantajia ja sairaus ilmenee lapsella, joka on perinyt geenivirheen kummaltakin vanhemmaltaan.

Jos peittyvästi periytyvien geenivirheiden kantajat ja siten riskiparit tunnistettaisiin geenitestein jo ennen ensimmäisen lapsen syntymistä, peittyvästi eli resessiivisesti periytyvien tautien esiintyvyyttä voitaisiin vähentää. Suurin osa peittyvästi periytyvistä taudeista on kuitenkin erittäin harvinaisia tai niiden taustalla on useita erilaisia mutaatioita. Niinpä väestöseulonnat ovat hankalia ja kalliita toteuttaa.

Helsingissä ja Kuopiossa on kokeiltu raskauden alkuviikolla tehtäviä AGU-testejä. Koska AGU-kantajia on maassamme 1:65 ja kantaja-avioparien todennäköisyys on siten 1:65 × 1:65 eli 1:4 225, ei Helsingin lyhyen kokeilun aikana löydetty ainuttakaan kantaja-avioparia. Kuopion kokeilussa löydettiin muutama tällainen pari, mutta AGU-lasta he eivät tuolloin saaneet.

Mikäli lapsia halutaan ja AGU-taudilta halutaan välttyä, ainoa käytettävä keino on sikiöseulonta. Perheissä, joissa AGU- taudin geenivirheen kantajuus on tiedossa, voidaan sairaus todeta raskauden aikana istukkanäyte- tai lapsivesitutkimuksella. Mikäli tuleva lapsi todetaan sairaaksi, perhe voi halutessaan pohtia raskauden keskeyttämistä.

AGU-tautia ei voida tällä hetkellä parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää. Suomalainen Ritva Tikkasen tutkimusryhmä tutkii parhaillaan lääkehoitoa AGU-tautiin ja on saanut lupaavia tuloksia. Chaperon-proteiinien toivotaan korjaavan AGU-taudissa väärinlaskostuneita aspartyyliglukosaminidaasi (AGA) -entyymejä ja palauttavan niiden entsyymiaktiivisuuden. Tämän toivotaan vähentävän potilaan oireita.  

Kuntoutus, opetus, harrastukset, hyvä itsetunto sekä tasapainoinen ja turvallinen elämä parantavat AGU-lapsen elämänlaatua. Mahdollisia lisäsairauksia hoidetaan oireiden mukaisesti.

Eliniän ennuste

AGU-tauti on vakava sairaus, joka heijastuu suuresti myös läheisten elämään. AGU-tauti johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Keskimääräinen elinikä jää alle 50 vuoteen.

Historia

AGU-taudin kuvasivat ensimmäisinä englantilaiset tutkijat F. A. Jenner ja J. R. Pollitt vuonna 1967 ja 1968. Suomalaistutkijat mm. S. Autio ja P. Aula, ovat tehneet merkittävän työn 1970-1980-luvuilla AGU-taudin kliinisen kuvan ja sen vaihteluiden selvittämiseksi.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Aiheesta muualla

Suomen AGU ry.
ISMRD the International Advocate for Glycoprotein STorage Diseases

Kokemustietoa

Potilaan lääkärilehti (2018): Kehityksen viivästymä olikin AGU-tauti
Yle.fi: Onko Oliverilla toivoa?

Lähteet

Orphanet: Aspartylglucosaminuria
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Aspartylglucosaminuria; AGU

Harvinaiskeskus Norio

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus