18q-deleetio-oireyhtymä

HARVINAISKESKUS NORIO LYHYT DIAGNOOSIKUVAUS | Diagnoosikuvaukset ovat yleiskatsauksia, joten ne eivät välttämättä kata kaikkia oireita, joita kyseiseen harvinaissairauteen tai oireyhtymään voi liittyä. Yksilöllisten erojen vuoksi kaikkia kuvauksessa mainittuja oireita ei välttämättä esiinny jokaisella. Diagnoosikuvaukset eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisten antamaa tietoa, eikä niitä pidä käyttää diagnostiikan tai hoidon perusteena.

18q-deleetio-oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 30.3.2021
 
18q-monosomia
monosomy 18q syndrome
18q-deletion syndrome
Del(18q)syndrome

 

Lyhyesti

18q-deleetio-oireyhtymä johtuu kromosomin nro 18 pitkän käsivarren, q, tietyn osan deleetiosta eli häviämästä. Deleetio voi sijaita lähellä kromosomin 18 pienen (p) ja pitkän (q) käsivarren yhtymäkohtaa eli sentromeeriä, jolloin puhutaan proksimaalisesta 18q-deleetiosta, tai deleetio voi sijaita pitkän käsivarren toisessa päässä. Tällöin kyseessä on distaalinen deleetio, millä viitataan sentromeeristä kauempana olevaa kromosomin aluetta (ks. kuva alla). 18q-deleetio-oireyhtymän oirekirjo riippuu siitä, missä kohtaa deleetio sijaitsee kromosomin 18q-alueella. Oirekirjo vaihtelee huomattavasti eri henkilöiden välillä, eikä tässä oireyhtymäkuvauksessa mainittuja oireita tai piirteitä välttämättä esiinnyt kaikilla. 

Oireet ja löydökset

Kromosomin 18q-deleetion oireisiin vaikuttaa onko kyseessä proksimaalinen vai distaalinen 18q-alueen häviämä. Yleisesti 18q-deleetioon liittyy kuitenkin hypotonia eli alhainen lihasjänteys, kuulo- ja näköpulmat, hidas syntymän jälkeinen kasvu, kehitysviiveet, oppimisvaikeudet tai kehitysvammaisuus sekä mahdollinen epilepsia. Lisäksi kasvonpiirteissä voi olla havaittavissa tiettyjä poikkeavuuksia.

Lapsen fyysinen kasvu, kuten painon ja pituuden kehitys, voi olla hidasta. Pituuskasvu voi jäädä lyhyeksi. Joillakin todetaan kasvuhormonin puutos, muttei kaikilla. Myös lisäkilpirauhasen vajaatoiminta voi olla mahdollinen. Luustomuutoksia voi esiintyä mm. jaloissa, sormissa ja selkärangassa. Käyttäytymiselle tyypillistä voivat olla ylivilkkaus, aggressio ja autismikirjon häiriön piirteet, jotka vaikuttavat kommunikointiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Kuva 1. Kromosomi 18. Kromosomin lyhyttä käsivartta merkitään kirjaimella p ja pitkää käsivartta kirjaimella q. Sentromeeri sekä pitkän käsivarren proksimaaliset ja distaaliset alueet on merkitty kuvaan.

Kromosomi 18

Proksimaalinen 18q-deleetio (18q11.2-18q21.2)
Lapsella, jolla on proksimaalinen 18q-deleetio, on usein kehitysviiveitä. Tällöin esimerkiksi istumaan, ryömimään ja kävelemään oppiminen tai esineisiin tarttuminen sekä syöminen voidaan oppia tavanomaista myöhemmin. Hypotonia voi hidastaa erilaisten motoristen taitojen kehittymistä ja hankaloittaa usein myös syömistä. Puheen ja kielen oppiminen voi olla hidasta. Usein puheen ymmärtäminen on parempaa kuin itsensä ilmaisu. On hyvä selvittää, voiko viivästyneen puheen oppiminen syynä olla huonokuuloisuus.

Kasvonpiirteissä voi olla lieviä poikkeavia piirteitä, kuten korostunut otsa ja keskikasvojen tasaisuus tai vajaakehittyminen sekä syvällä kasvoissa sijaitsevat silmät. Oirekuvaan liittyy usein luustomuutoksia, kuten jalkaterän ja nilkan epämuodostuma (kampurajalka) tai matala jalkaholvi. Myös skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma on mahdollinen.

Näköongelmat ovat suhteellisen yleisiä ja niihin voivat lukeutua esimerkiksi kaihi, karsastus sekä haja-, kauko- tai likitaittoisuus. Korvatulehdukset ovat muita lapsia yleisempiä. Toistuvat korvatulehdukset voivat johtaa kuulon heikkenemiseen.

Proksimaaliseen 18q-deleetioon voi liittyä puutteita kognitiivisissa eli tiedonkäsittelyyn liittyvissä taidoissa sekä oppimisvaikeuksia. Mahdollisen kehitysvammaisuuden taso vaihtelee lievästä vaikeaan. Epilepsiaa on lähes puolella henkilöistä, joilla on proksimaalinen 18q-deleetio. Epilepsian esiintyvyyden puhkeamisikä ja kesto vaihtelevat.

Aivokuvantamisessa voidaan joskus löytää rakennepoikkeavuuksia, kuten tavanomaista ohuempi aivokurkiainen tai laajentuneet aivokammiot. Joillakin aivolöydöksenä on laajentunut perivaskulaari- eli Virchow-Robinin tila, joka tarkoittaa suurentunutta aluetta joidenkin aivoverisuonten ympärillä. Aivomuutosten ja oireiden välinen yhteys ei ole aina selvä.

Proksimaalisessa 18q-deleetiossa ei yleensä todeta rakennepoikkeavuuksia sydämessä tai virtsa- ja sukupuolielimissä. Lisäksi kasvuhormonin vajaatoiminta on harvinaista, toisin kuin distaalisessa 18q-deleetiossa.
 

Distaalinen 18q-deleetio (18q12)-
Distaaliseen kromosomin 18q-deleetion oirekuvaan vaikuttavat geenialueet, jotka puuttuvat henkilön perimästä. Tunnetuimmat näistä geeneistä ovat esimerkiksi TCF4 (18q21.2) ja TSHZ1 (18q22.3). Noin 80 %:lla TSHZ1-geenin deleetio aiheuttaa korvakäytävän surkastuman tai ahtauman, joka on eräs ditaalisen 18q-deleetion tyypillisistä piirteistä. Tämän geenin deleetio on myös liitetty suulakihalkioon ja jalkaterän epämuodostumaan (Congenital vertical talus). TCF4-geenin muutos on osallisena myös Pitt-Hopkinsin kehitysvammaoireyhtymässä. Näin ollen henkilö, jolla 18q-deleetio käsittää TCF4-geenin, voi muiden distaalisen 18q-deleetion oireiden lisäksi olla myös samantyyppisiä oireita kuin Pitt-Hopkinsin oireyhtymässä. Kaikkiin distaaliseen 18q-deleetioon oireisiin ei ole pystytty löytämään oiretta selittävää geeniä tai 18q-alueen häviämää.

Distaalisessa 18q-deleetiossa Kehitysviiveiden ja kehitysvammaisuuden taso voivat vaihdella lievästä vaikeaan. Myös epilepsia voi olla mahdollinen ja sen puhkeamisikä ja kesto voivat vaihdella huomattavasti henkilöstä toiseen. Joillakin voi esiintyä psykiatrisia oireita, kuten masennusta ja levottomuutta ja autismikirjon häiriötä. Yleensä nämä oireet ilmenevät nuoruudessa.

Joillakin voi olla mikrokefalia eli tavanomaista pienempi pää. Aivojen rakennekuvassa nähdään valkean aineen häiriö: valkea aine kehittyy hitaasti, eikä se välttämättä saavuta aikuisilla normaalisti havaittua tasoa. Aivoissa valkea aine osallistuu hermoimpulssien välittämiseen. Ei tiedetä mitkä neurologiset oireet johtuvat myelinisaation eli valkean aineen kehityksen häiriöstä.

Näköhäiriöt ovat suhteellisen yleisiä. Esimerkiksi noin 40 %:lla esiintyy nystagmusta eli silmävärvettä. Myös karsastus ja muutokset näköhermon toiminnassa voivat olla mahdollisia. 

Synnynnäiset sydämen ja munuaisen rakennepoikkeavuudet ovat myös mahdollisia, ja niitä esiintyy noin 25 %:lla. Jos distaalinen 18q-deleetio käsittää kromosomialueen 18q22.3-18q23, noin 90 %:lla ilmenee kasvuhormonin puutetta.

Puolustusjärjestelmän muutokset liittyvät usein distaaliseen 18q-deleetioon. Allergia, atooppinen ihottuma sekä immunoglubuliini-A:n (IgA:n) vähyys voivat tuolloin olla osa oirekuvaa. IgA-luokan vasta-aineiden puutokset voivat lisätä infektiotaipumusta mm. korvatulehduksiin.

Oireyhtymän syy, perinnöllisyys ja yleisyys

Koko kromosomi 18 käsittää noin 200-500 tunnettua geeniä. Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymässa osa kromosomin pitkän käsivarren geeneistä puuttuu, mikä selittää oireyhtymän oireet. Tämän kromosomimuutoksen syntyyn kukaan ei ole voinut vaikuttaa, eikä se ole kenenkään syytä.

Suurin osa 18q-deleetioista ovat nk. de novo-mutaation seurausta, joka on syntynyt sattumalta hedelmöitykseen osallistuneeseen siittiöön tai munasoluun. Tällainen mutaatio on aina uusi perheessä tai suvussa, eikä se siis ole periytynyt vanhemmilta.

Jos vanhemmat saavat useamman kuin yhden lapsen, jolla on 18q-deleetio, mutta heillä itsellään ei ole kromosomimuutosta perimässään, kyseessä voi olla jommankumman vanhemman sukusolumosaikismi. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Syventävää tietoa perinnöllisyydestä - 70 kysymystä ja vastausta-osion kohdasta Mosaikismi. Perheen todennäköisyys saada sukusolumosaikismin seurauksesta toinen lapsi, jolla on 18q-deleetio, on hyvin pieni.

Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymä voi myös periytyä. Joskus vanhempi voi olla oireeton tasapainoisen translokaation kantaja ja olla tietämätön perimässään olevasta kromosomimuutoksesta. Tasapainoinen kromosomitranslokaatio voi periytyä jälkeläiselle epätasapainoisessa muodossa, jolloin se voi aiheuttaa 18q-deleetion. Lisää translokaatiosta voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta ”Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: 70 kysymystä ja vastausta”: Kromosomitason mutaatiot. Silloin kun vanhemmalla on tasapainoinen translokaatio perimässään, perheen todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla on 18q-deleetio, on kohonnut.

Halutessaan perhe voi hakeutua perinnöllisyysneuvontaan, jossa 18q-deleetion periytyvyyttä voidaan tutkia ja aiheesta keskustella enemmän.

Kromosomin 18q-deleetio-oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu yksi lapsi 55 000 vastasyntynyttä kohden (1: 55 000). Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa ainakin 80 henkilöä, joilla on kromosomin 18q-deleetio. Näyttäisi siltä, että 18q-deleetio on jostakin syystä hieman yleisempi naisilla kuin miehillä. Proksimaalinen 18q-deleetio on harvinaisempi kuin kromosomin distaalinen 18q-deleetio.

Diagnoosi ja hoito

Joissakin tapauksissa kromosomipoikkeavuutta saatetaan epäillä jo ennen lapsen syntymää. Kromosomitutkimustuloksen perusteella oirekirjoa ja sen tasoa ei kuitenkaan pystytä ennustamaan – usein aika näyttää millaiseksi lapsi kehittyy, ja mitkä ovat hänen erityispiirteensä ja vahvuutensa.

Vastasyntyneen olemus ja piirteet tai esimerkiksi myöhemmin ilmenevät kehitysviiveet voivat herättää epäilyn lapsen perimässä olevasta muutoksesta. Diagnoosi varmistuu kromosomitutkimuksen avulla, jossa saadaan selville myös tarkka kromosomialue, mistä perimäainesta puuttuu.

Hoito on jokaisen potilaan oireiden mukaista ja vaatii usein monien lääketieteen erikoisalojen osaamista. Näön ja kuulon tarkastukset ovat tärkeitä. Esimerkiksi toistuvien korvatulehdusten hyvä hoito voi estää pysyvien kuulovaurioiden synnyn. Osa hyötyy kuulolaitteista. Jalkojen rakennepoikkeavuudet voivat tarvita tukijalkineita tai kirurgiaa ennen kuin kävelyn opettelu onnistuu. Suulakihalkioiden hoito on oireiden mukaista ja voi myös vaatia kirurgiaa. Mahdollisten sydämen ja munuaisten rakennemuutosten olemassaolo on hyvä selvittää esimerkiksi täysin kivuttoman ultraäänitutkimuksen avulla, etenkin kun kyseessä on distaalinen 18q-deleetio. Distaalisessa 18q-deleetiossa mahdollisesti esiintyvää kasvuhormonin puutos voidaan usein hoitaa kasvuhormonihoidon avulla. Kilpirauhasen toimintaa on hyvä seurata, koska 18q-deleetioon voi liittyä kilpirauhasen vajaatoiminta. Käyttäytymishäiriöitä voidaan lievittää selkeillä arkirutiineilla, kannustavalla kommunikaatiolla,  terapioilla ja vakavissa tapauksissa myös lääkityksellä. Etenkin nuorilla psykiatristen oireiden ilmenemistä tulee seurata. Puhe-, toiminta ja fysioterapian tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Eliniänodote

Eliniänodote vaihtelee oirekuvan mukaan.

Historia

Kromosomin 18q-deleetiosta on julkaisuja vuodesta 1964 alkaen. Proksimaalinen 18q-deleetio kuvattiin ensikerran vuonna 1974.

 

Kokemustietoa tästä oireyhtymästä löydät Harvinaiskeskus Norion sivuilta täältä.

 

Vertaistukipalveluita voi tiedustella Harvinaiskeskus Noriosta. Ylläpidämme mm. vertaistukirekisteriä.
Vertaistukipalvelut puh. 044 7700 146

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista.
Perinnöllisyyshoitajan palvelut puh. 044 5765 439

Tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta

Aiheesta muualla

Socialstyrelsen: 18q-deletionssyndromet
Rarechromo.org: 18q deletions: from 18q21 and beyond
The Chromosome 18 Registry & Research Society

MedlinePlus: Distal 18q deletion syndrome
MedlinePlus: Proximal 18q deletion syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Chromosome 18q-syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Distal chromosome 18q deletion syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Proximal chromosome 18q deletion syndrome

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Facebookista löytyy hakusanalla "18q-deletion" myös englanninkieliset keskusteluryhmät läheisille, joita 18q-deleetio koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Monosomy 18q
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Chromosomie 18q deletion syndrome
Kuva: wikimedia Commons; NCBI Map viewer.

Harvinaiskeskus Norio

Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

044 5765 439

Harvinaiskeskus Norio
Noriokeskus