AJANKOHTAISTA TILAA UUTISKIRJE OTA YHTEYTTÄ



18p-tetrasomia

NORIO-KESKUS TIETOLEHTINEN | Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsaukseksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota

18p-tetrasomia

Noriokeskus

Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto, Norio-keskus 30.1.2015

ORPHA: 3307
Avainsanat: 18p-tetrasomia-oireyhtymä, kromosomin 18 lyhyen haaran tetrasomia, tetrasomia 18p, isokromosomi 18p – oireyhtymä

Lyhyesti

Ihmisellä on normaalisti 23 paria kromosomeja, joista toinen tulee äidiltä ja toinen isältä. 18p-tetrasomiassa on kahden normaalin 18-kromosomin lisäksi yksi ylimääräinen kromosomi, joka koostuu kahdesta yhteen kiinnittyneestä 18-kromosomin lyhyestä haarasta. 18p-tetrasomiassa kromosomiluku on siis 47, ja ylimääräistä kromosomia kutsutaan nimeltä isokromosomi 18p. Tetrasomia viittaa neljään, eli henkilöllä on yhteensä neljä kappaletta 18-kromosomin lyhyttä haaraa.

18p-tetrasomian oirekuvaan kuuluu aina kehitysvamma, mutta muutoin oirekuva on vaihteleva. Tavallisia oireita ovat lyhytkasvuisuus, syömisvaikeudet, epilepsia sekä rakenteelliset poikkeavuudet sydämessä ja virtsateissä.

Historiaa

Ensimmäisen tapausselostuksen 18p-isokromosomin esiintymisestä julkaisi tanskalainen perinnöllisyyslääkäri Anders Frøland vuonna 1963.

Oirekuvaus

Ihmisen kromosomiston eli karyotyypin muutokset ovat melko yleisiä. Vastasyntyneistä n. 0,6 %:lla on jokin kromosomimuutos. Osa näistä muutoksista on harmittomia, mutta osa muutoksista aiheuttaa oireita. Tavallisia muutoksia ovat kromosomipalan häviämät (deleetiot) ja kahdentumat (duplikaatiot). Tavallisesti nämä muutokset syntyvät sukusolujen syntyvaiheessa kromosomien jakautumishäiriön seurauksena.

18p-tetrasomiassa yksi ylimääräinen poikkeavasti rakentunut kromosomi koostuu kahdesta yhteen kiinnittyneestä 18 kromosomin lyhyestä haarasta (isokromosomi 18p) (Kuva)

 

Täten henkilöllä on kaikkiaan neljä kappaletta 18 kromosomin lyhyttä haaraa. Kirjallisuudessa on kuvattu henkilöitä, joilla 18p-tetrasomia-kromosomisto on osassa henkilön soluja ja lopuissa on normaali kromosomisto.

Kehitysvamma

18p-tetrasomia aiheuttaa aina kehitysvammaisuutta, jonka vaikeusaste on yleensä keskivaikea tai vaikea. Erityisesti esiintyy kielellisen kehityksen ongelmia. Ensimmäiset sanat ilmaantuvat keskimäärin n. 2,5-vuotiaana. Vaihtoehtoisia kommunikointia tukevia menetelmiä, kuten kuvakommunikointia ja tukiviittomia, käytetään usein kommunikaation parantamiseksi.

Motorinen kehitys on myös selvästi tavanomaista hitaampaa. Konttaaminen ja pystyyn nouseminen tapahtuu yleensä vasta lähempänä kahden vuoden ikää ja kävelemään oppiminen n. 2,5-vuotiaana. Sen jälkeen motoriset taidot kehittyvät ja riittävät arkisiin tarpeisiin.

Lihasjäntevyyden nousu (hypertonia) ja lihasjäykkyys (spastisuus) ovat 18p-tetrasomia-henkilöillä tavallista, mutta myös lihasvelttoutta (hypotonia) esiintyy. Esimerkiksi suun seudun lihasten velttous voi vaikeuttaa syömistä.

Kasvu

Vastasyntyneillä on tyypillisesti pieni syntymäpaino, sekä raskausviikkoihin ja muuhun kokoon nähden pieni pään ympärysmitta (mikrokefalia). Kolmasosalla todetaan pienikasvuisuutta, ja puolella pienipäisyyttä. Joillakin pienikokoisuuden syynä on kasvuhormonin vaje. Kasvuhormonihoitoa voidaan harkita hoidoksi.

Rakenteelliset poikkeavuudet

Lähes puolella on lievä sydänvika, kuten aukko kammioiden tai eteisten väliseinässä (VSD, ASD), jolla ei ole merkitystä lapsen ennusteen kannalta. Aivojen magneettikuvauksessa voidaan todeta rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten ohut aivokurkiainen (corpus callosum). Selkäydintyrän (meningomyeloseelen) riski on hieman suurentunut. Myös synnynnäisiä munuaisten ja virtsateiden rakenteellisia poikkeavuuksia esiintyy. 18p-tetrasomia-pojilla on keskimääräistä useammin piilokives tai hypospadia, jossa virtsaputken pää sijaitsee poikkeavasti siittimen alapuolella. Karsastus ja taittoviat ovat varsin yleisiä oireita. Selkärangan ryhtivirheitä voidaan todeta: esimerkiksi selän sivusuuntainen käyryys (skolioosi) tai taaksepäin suuntauva liiallinen käyryys (kyfoosi).

Ulkonäköpiirteitä

Ulkonäköpiirteissä on paljon samankaltaisuutta. Otsa voi olla esille työntyvä (prominoiva) ja takaraivo litteä. Tyypillisesti kasvojen muoto on soikea, silmäluomessa on sisänurkan peittävä ihopoimu (epikantuspoimu) ja luomiraot ovat pienet. Nenänselkä on usein matala ja nenä sekä suu pienet. Suulaki on usein korkea ja kapea. Nenän tyven ja ylähuulen välinen alue (filtrum) on monella tasainen. Leuka on usein pienehkö ja kaula lyhyt.

Korvalehdet ovat monesti pienikokoiset ja tavallista vähemmän poimuttuneet. Sormet ovat yleensä kapeat ja sorminivelissä voi olla niveljäykistymiä (kontraktuuraa).

Muita piirteitä

Epilepsia todetaan n. viidenneksellä. Ruokatorven refluksitauti, eli mahahapon joutuminen ruokatorveen, ja ummetus ovat tavallisia oireita. Puolella on toistuvia välikorvan tulehduksia.

Ennuste

Jos vakavia rakennepoikkeavuuksia ei ole, elinennuste on samansuuntainen kuin keskivertoväestössä.

Mistä 18p-tetrasomia-oireyhtymä aiheutuu?

Lähes aina 18p-tetrasomia on tapahtunut sattumalta uutena muutoksena jommassa kummassa niistä sukusoluista, joista asianomainen henkilö on saanut alkunsa. Oireyhtymä johtuu kahden ylimääräisen18-kromosomien lyhyiden haarojen muodostamasta ylimääräisestä kromosomista, jota kutsutaan isokromosomiksi. Isokromosomi on syntynyt kromosomien jakautumishäiriön seurauksena. Normaalisti jokainen kromosomi jakautuu pituussuunnassa, jolloin tytärkromosomit ovat alkuperäistä vastaavat (kuva 1A). Kun 18-kromosomi on poikkeuksellisesti jakautunut vaakasuunnassa, syntyy 18p-isokromosomi (kuva 1B).

Yleisyys

18p-tetrasomia on harvinainen. Yleisyyden on arvioitu olevan 1:180 000.

Diagnostiikka

Ihmisen perimä sijaitsee solujen tumassa olevien kromosomien DNA:ssa. Kromosomeja on yhteensä 23 paria, joista toinen tulee äidiltä ja toinen isältä. 18p-tetrasomiassa todetaan yksi ylimääräinen kromosomi: 18p-isokromosomi, joka muodostuu kahdesta ylimääräisestä 18-kromosomin lyhyestä käsivarresta.

Isokromosomi 18p tulee ilmi sekä kromosomien mikroskooppitutkimuksessa että tarkemmassa DNA-pohjaisessa kromosomitutkimuksessa, molekyylikaryotyypityksessä. Nykyään molekyylikaryotyypitys on tavallinen tutkimus kun selvitetään syytä potilaan rakenteelliseen poikkeavuuteen ja kehitysvammaan.

Hoito

18p-tetrasomian hoito on oireenmukaista.

Perinnöllisyys

Lähes aina 18p-tetrasomiatapaukset ovat olleet sukunsa ainoita tapauksia.

Sikiödiagnostiikka

Kun perheeseen on syntynyt lapsi, jolla todetaan kromosomipoikkeavuus, voidaan vanhempien niin halutessa tutkia sikiön kromosomit seuraavan raskauden aikana istukka- tai lapsivesitutkimuksella.

18p-tetrasomia-oireyhtymä Suomessa

Seuranta

Seuranta määräytyy sen mukaisesti, millaisia oireita ja rakennepoikkeavuuksia esiintyy. Asianmukaisella kuntoutuksella ja kehitystä tukevilla opetusratkaisuilla voidaan vaikuttaa paljon lapsen kehitykseen. Moniammatillinen työryhmä tekee hoito- kuntoutus- ja seurantaratkaisut yksilöllisesti.

Perinnöllisyyslääkäri diagnosoi ja antaa tietoa 18p-tetrasomiaoireyhtymästä ja sen perinnöllisyydestä. Perinnöllisyyslääkäripalveluita on yliopistosairaaloiden perinnöllisyysneuvontayksiköissä  ja ruotsinkielisille tarkoitetussa Folkhälsanin perinnöllisyysklinikassa.

Vertaistukea perheille tarjoaa esimerkiksi Norio-keskus.

Internet-sivuja

Chromosome 18 Registry and Research Society

Orphanet: Tetrasomy 18p

Norio-keskus

Kornetintie 8, 00380 Helsinki

norio-keskus@rinnekoti.fi

020 638 5533

Noriokeskus
Noriokeskus