Artikkeli

Covid-19-taudin RNA-rokote ja harvinaissairaudet

Harvinaiskeskus Norioon on tullut muutama kysely siitä, voiko Covid-19 lähetti-RNA (mRNA)-rokotteen ottaa, vaikka harvinaispotilaalla on jonkin geenin (DNA:n) mutaatio.

Kysymykset ovat liittyneet epäilyyn siitä, että mRNA-rokote voisi vaikuttaa haitallisesti ihmisen omaan DNA:han. Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen kertoo, ettei mikään Suomessa käyttöön tulevista rokotteista vaikuta ihmisen omaan perimään (DNA:han) silloinkaan, kun DNA:ssa on jokin harvinainen mutaatio.

Tarkemmin selitettynä Covid-19 virus on ns. RNA-virus, jollainen on myös esimerkiksi tuhkarokkovirus. Virusten perimä on joko RNA:ta tai DNA:ta ja tuon perimäaineksen lisäksi viruksissa ei ole juuri muuta kuin kuori, ja joitain rakenteita tai aineita, jotka auttavat sitä pääsemään ihmisen (tai eläimen tai kasvin) soluun. Virus voi lisääntyä vain jos se saa esimerkiksi ihmisen solukoneiston avukseen: solu monistaa viruksen RNA:ta (tai DNA:ta) ja tuottaa tuon RNA:n ohjaamana niitä proteiineja, joita virus tarvitsee uusien virusten rakentamiseen.

Kun ihminen saa tartunnassa Covid-19 -virusta elimistöönsä, ihan ensimmäiseksi virus levittää kaiken RNA:nsa ihmisen soluihin ja viruksen lisääntymisprosessi käynnistyy.

Ensimmäisenä käyttöön tulleet mRNA-rokotteet sisältävät vain valitun pienen pätkän Covid-19 -viruksen RNA:ta ja tuo pieni pätkä alkaa ihmissolun avulla tuottaa valkuaisainetta (”piikkiproteiini”), joka on yhtenä osatekijänä viruksen kuorirakenteessa. Ihminen puolestaan alkaa muodostaa tuota vierasta proteiinia kohtaan ja mahdollista tartuntaa varten vastustuskykyä. Rokotteen sisältämä mRNA hajoaa nopeasti, eikä muuta tai häiritse yksilön omaa perimää (DNA:ta). Harvinaissairauden taustalla oleva geenimutaatio vaikuttaa jonkin tietyn geenin luentaan, eikä rokotteen mRNA vaikuta tuohon luentaan ja toisinpäin: henkilön harvinaista sairautta aiheuttavalla mutaatiolla ei ole merkitystä rokottamisen tehon tai sivuvaikutusten kannalta.

Jotkin harvinaissairaudet vaikuttavat erityisesti elimistömme puolustusvasteeseen. Infektiolääkäri Mikko Seppänen HUSista kertoo, että tämä tautiryhmä on laaja, tauteja on yli 440 erilaista ja puolustusjärjestelmämme voi olla niissä puutteellinen tai liian aktiivinen. Näitä tauteja sairastavillakaan mRNA-rokote ei mitenkään muuta henkilön omaa DNA:ta. Voi olla, että osalla näistä henkilöistä rokotteet eivät aiheuta yhtä hyvää vastustuskykyä kuin muilla, toisaalta heistä löytyy myös rokotetta eniten tarvitsevia.

Puolustusjärjestelmän vaikeissa perinnöllisissä häiriöissä potilaita seurataan erikoissairaanhoidossa ja sieltä saa omalta lääkäriltään tarvittaessa neuvoja rokotustarpeesta ja -riskeistä. Lievemmässä puolustusjärjestelmän vaihtelussa (mm. IgA:n, mannoosia sitovan lektiinin tai C4:n vaje) ja hankinnaisissa, esim. lääkityksen aiheuttamissa immuunivajeissa rokotusta suositellaan.

Yksityiskohtaista tietoa mRNA-rokotteista löytyy THL:n sivuilta.

Eurooppalaisten geneetikkojen järjestö (ESHG) on julkaissut aiheeseen liittyvän englanninkielisen tiedotteen.

Harvinaiset sairaudet ja Covid-19.

Kuva: Pexels

<

Lisää uutisia